Legislator Case Law & Legislation
TT:1986-24 AI generated

Labor court dismissed union claim that pool equipment installation was illegal separate subcontract under collective agreement.

Case Number TT:1986-24
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court dismissed the union's claim that the employer violated the collective agreement by subcontracting pool equipment installation separately. The employer argued that while the main contract excluded pool systems, these constituted 'special equipment' allowing separation under the agreement. The court rejected this, noting that the specific pool equipment in question lacked the specialized nature required for such an exception.

Legislator headnote

AI generated

Section 13 of the Pipefitting and Pipe Insulation Industry Collective Agreement; The court held that pool equipment installation does not qualify as 'special equipment' permitting separation from the main contract, thereby upholding the principle of indivisibility of priced work.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation special equipment exception subcontracting prohibition indivisibility of work pool equipment installation labor dispute resolution pricing contract scope

Cited Legislation

AI generated
Section 13 of the Pipefitting and Pipe Insulation Industry Collective Agreement

Cited Case Law

AI generated
Case 32/1973
Case 47/1973
Case 39/1978
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Hinnoiteltujen töiden urakkasopimus oli työehtosopimuksen mukaan kokonaisuus eikä työehtosopimukseen sidottu työnantaja saanut erottaa eri työvaiheita rakennustyömaalla erilaisiksi urakoiksi. Työnantaja oli tehnyt pääurakoitsijan kanssa urakkasopimuksen uimahallin lämpö-, vesi- ja viemärijohtojen asennuksesta, mutta jättänyt urakkasopimuksen ulkopuolelle uima-allaslaitteiden ja niihin kuuluvien putkistojen asennustyöt, josta pääurakoitsija oli tehnyt erillisen urakkasopimuksen erään yhtiön kanssa. Kun uima-allaslaitteistot olivat erikoislaitteita, jotka työehtosopimuksen mukaan sai erottaa urakan kokonaisuudesta, kanne hylättiin.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Oy Huber Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.5.1984 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

13 §

URAKKATYÖMÄÄRÄYKSET

PUTKIJOHTOALA

3. Hinnoiteltujen töiden urakkasopimus on kokonaisuus, eikä tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa erottaa eri työvaiheita rakennustyömaalla erilaisiksi urakoiksi seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta:

- rakennusteknillisesti työ suoritetaan muualla kuin työmaalla, tähän kuuluvat mm. esivalmistetut työt, - työnantajan palveluksessa ei ole kaikkiin työvaiheisiin pystyviä työntekijöitä, esim. luokkahitsareita, - urakkahinnoittelukirjassa on mainittu, että työ voidaan antaa muun kuin urakkaryhmän suoritettavaksi, sekä - erikoislaitteiden asennuksessa toimittajan taholta suoritettavat putkitukset.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tähänastinen käytäntö säilytetään mm. seuraavissa töissä: - ulkopuoliset johdot, myös silloin kun ne kulkevat rakennuksen lävitse - pohjaviemärit - vaiheittain suoritettavat urakat - laskutyöt - öljylämmitys- ja sprinklerilaitokset sekä jäähdytysputkistot.

Mikäli edellä olevan tähänastista käytäntöä koskevan luettelon laajentaminen osoittautuu käytännössä esiintyvien tapausten valossa tarpeelliseksi, niin osapuolet tulevat neuvottelemaan siitä keskenään.

KANNE

Kanteen perustelut

Putkialan urakkahinnoittelussa eri tavoin hinnoitellut työt kokonaisuutena antoivat työntekijälle kohtuullisen ansion. Se turvattiin hinnoittelua sovellettaessa urakan jakamattomuusperiaatteella. Periaate tarkoitti sitä, että työnantajalla ei ollut oikeutta jakaa työtä rakennustyömaalla erillisiin urakoihin, vaan urakkatyö oli annettava työntekijöiden tehtäväksi yhtenä kokonaisuutena. Kysymys työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan tulkinnasta oli ollut aikaisemminkin esillä työtuomioistuimessa, jolloin urakan jakamattomuusperiaate oli vahvistettu tuomioissa n:ot 32 ja 47/1973 sekä 39/1978 ratkaistuissa asioissa.

Vaikka uimahallin allaslaitteisto putkistoineen ei sisältynyt Oy Huber Ab:n ja pääurakoitsijan väliseen urakkasopimukseen, osoittivat mainitut työtuomioistuimen tuomiot, ettei työnantaja olisi saanut erottaa eri työvaiheita rakennustyömaalla eri urakoiksi eikä jättää allaslaitteistoa putkistoineen työkunnan kanssa tekemän urakkasopimuksen ulkopuolelle. Tehdessään urakkasopimuksia pääurakoitsijan kanssa oli työnantajan huolehdittava siitä, että putkityökunnalle voitiin antaa rakennustyömaan kaikki eri työvaiheet yhtenä urakkana.

Uima-allaslaitteet eivät olleet työehtosopimuksessa tarkoitettuja erikoislaitteita, sillä työ oli täysin hinnoiteltua työtä ja kuului näin ollen 13 §:n 3 kohdassa tarkoitettuun kokonaisuuteen. Erikoislaitteilla tarkoitettiin työehtoso

pimuksessa hinnoittelematonta työtä, joka jäi urakan ulkopuolelle.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Huber Ab on menetellyt vastoin työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohtaa erottamalla Malmin uimahallin urakkakokonaisuudesta hinnoiteltuja työvaiheita. Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut yhtiön tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan mukaan hinnoiteltujen töiden urakkasopimus oli kokonaisuus. Sopimuskohdan mukaan erikoislaitteiden asennuksessa toimittajan taholta suoritettavat putkitukset voitiin erottaa eri työvaiheeksi. Se oli eräs poikkeus sopimuskohdan tarkoittamasta urakan jakamattomuusperiaatteesta.

Malmin uimahallin uima-allaslaitteiden asennuksen oli suorittanut vedenpuhdistuskoneistojen erikoisliike Vesi-Insinöörit Oy. Uima-allaslaitteiden asennus oli hinnoittelematonta työtä, joka sopimuksen määräyksen perusteella voitiin erottaa omaksi urakakseen. Putkialan urakkahinnoittelussa uima-allaslaitteista ainoastaan niin sanotut pienaltaat oli hinnoiteltu. Se seikka, että jotkut laitteistoon kuuluvat putkiasennustyöt olisivat hinnoiteltuja muualla urakkahinnoittelussa, ei tehnyt allaslaitteiden asennusta kokonaisuudessaan hinnoitelluksi työksi. Urakkahinnoittelussa uima-allaslaitteita oli sopimusmääräyksen osoittamalla tavalla käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Yksittäisistä työvaiheista esimerkiksi uima-allassuodattimia ei hinnoittelussa ollut edes mainittu.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan määräys siitä, että hinnoiteltujen töiden urakkasopimus muodostaa sellaisen kokonaisuuden, josta työnantaja ei saa rakennustyömaalla erottaa eri työvaiheita erillisiksi urakoiksi, on otettu työehtosopimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1971. Määräykseen on sisältynyt alusta alkaen siinä edelleen oleva luettelo niistä tapauksista, joissa urakan jakaminen on poikkeuksellisesti sallittu. Vuoden 1973 työehtosopimukseen on otettu nykyisin voimassa olevassa työehtosopimuksessakin oleva pöytäkirjamerkintä 1. Sillä on sovittu aikaisemmin noudatetun käytännön säilyttämisestä erityisesti luetelluissa töissä.

Oy Huber Ab on tehnyt pääurakoitsijan kanssa urakkasopimuksen Malmin uimahallin lämpö-, vesi- ja viemärijohtojen asennuksesta. Sen ulkopuolelle ovat jääneet uima-allaslaitteiden ja niihin kuuluvien putkistojen asennustyöt. Niistä pääurakoitsija on tehnyt erillisen urakkasopimuksen Vesi-Insinöörit Oy:n kanssa. Oy Huber Ab on sen jälkeen kanteessa kerrotuin tavoin 8.2.1982 sopinut palveluksessaan olevien työntekijöiden muodostaman työhuonekunnan kanssa yhtiölle kuuluvan asennustyön suorittamisesta urakalla. Asiassa ei ole riitaa siitä, että kielto jakaa hinnoiteltuja putkitöitä erillisiin urakoihin ei koskisi pääurakoitsijan ja putkiurakoitsijan välisiä sopimuksia. Putkijohtotyönantajainliitto ei ole väittänyt, että määräystä olisi tulkittava toisin. Työtuomioistuin on muun muassa tuomiossaan n:o 32/1973 todennut, että määräyksen tarkoituksena on ollut turvata työkunnalle kaikki hinnoitellut putkityöt yhtenä kokonaisuutena putkiurakoitsijan ja pääurakoitsijan välisistä sopimuksista riippumatta.

Asianosaisliitoilla on erilaiset käsitykset siitä, onko uima-allaslaitteiden ja niihin liittyvien putkistojen asentaminen hinnoiteltua vai hinnoittelematonta työtä. Putkijohtotyönantajainliitto on vastoin kanteen perusteluja myös katsonut, että puheena olevat asennustyöt, jos niitä pidettäisiin hinnoiteltuina, olisi määräyksessä mainittuja erikoislaitteita koskevina voitu erottaa putkityökunnalle annetusta urakasta erilleen.

Urakkahinnoitteluun on otettu vuonna 1973 erityiseksi kohdaksi uima-allaslaitteet. Kohtaa on täsmennetty maininnalla "pienaltaat". Niillä on lähinnä tarkoitettu omakoti- ja kerrostaloihin sijoitettavia uima-altaita. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi pienaltaita koskevan kohdan sisällyttämisellä urakkahinnoitteluun sovitun suurempien uima-allaslaitteistojen jättämisestä hinnoittelun ulkopuolelle. Suurempien uima-allaslaitteistojen asennustöitä ei toisaalta, kun niistä ei ole otettu mainintaa hinnoitteluun, voida ilman muuta pitää hinnoiteltuina töinä, kuten pienaltaiden asennuksia.

Hinnoitelluista töistä on määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle jätetty muun muassa erikoislaitteiden asennuksessa toimittajan taholta suoritettavat putkitukset. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ole tarkemmin käyty keskustelua, minkälaisia laitteistoja määräyksessä tarkoitetaan erikoislaitteella. Putkijohtotyönantajainliiton hallituksen jäsen, jota on jutussa kuultu, on kertonut, että hänen muistamansa mukaan isojen uima-altaiden laitteistoista olisi ollut puhetta erityislaitteista liittojen välillä neuvoteltaessa. Hänen ja todistajana kuulustellun vastaajaliiton teknisen asiamiehen lausumien mukaan erikoislaitteiden asennustöissä vaaditaan erityistä tietoa ja tehtävien suorittamisen hallitsemista etenkin työtä suorittavan yrityksen tekniseltä johdolta ja työnjohtajilta, mutta ei niinkään asentajilta itseltään.

Rakennustyöläisten Liiton puolelta on esitetty, että erikoislaitteita olisivat erityisesti pöytäkirjamerkintä 1:ssä mainitut öljylämmitys- ja sprinklerilaitokset sekä jäähdytysputkistot. Työtuomioistuimen mielestä tästä käsityksestä ei kuitenkaan saa johtoa riidan kohteena olevan kysymyksen ratkaisemiseen, sillä pöytäkirjamerkinnän mukaan näiden laitteiden asennustyöhön on sovittu niiden laadusta riippumatta noudatettavaksi aikaisempaa käytäntöä.

Jutussa on selvitetty, että suurimpaan osaan - ehkä noin 60-80 prosenttiin - 1980-luvulla rakennetuista julkisista uimahalleista on laitteiston asentamisen suorittanut niihin erikoistunut keskusosuuskunta. Osaan niistä ovat lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtotöiden urakoimisen suorittaneet muut yritykset. Näiden töiden lisäksi muun muassa Leppävaaran uimahallissa on laitteiston urakointi ollut erään insinööritoimiston suoritettavana, joka ei harjoita lainkaan urakointia LVI-alalla. Malmin uimahallin laitteiston asentanut Vesi-Insinöörit Oy on suorittanut myös Raaheen rakennetun uimahallin laitteiston urakoimisen, mutta sielläkään yhtiö ei ole tehnyt LVI-puolen urakkatöitä. Aikaisemmin 1960-70-luvuilla on saattanut olla tavallisempaa, että sama urakoitsija on huolehtinut sekä vedenkäsittelylaitteiden että LVI-töiden urakoista.

Käytännöstä esitetty selvitys osoittaa, että suurten uimahallien laitteistojen asentamistyöt ovat yleisesti olleet töihin erikoistuneiden liikkeiden tehtävänä. Vedenkäsittelylaitteita, jollaisia uima-allaslaitteistoja on suurissa uimahalleissa pidetty, koskevat urakkatyöt on useissa tapauksissa tehty erillään muista putkiasennustöiden urakoista. Käsitteellisesti ei työtuomioistuimen mielestä ole estettä pitää uima-allaslaitteistoa, jos sitä ei sijoita pienaltaaseen, erikoislaitteena. Tätä käsitystä tukee myös se, että riidanalaiseen uimahallin laitteistoon on selvityksen mukaan kuulunut hinnoittelemattomia työvaiheita. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Oy Huber Ab olisi sopiessaan kanteessa tarkoitetuin tavoin työkunnan kanssa Malmin uimahallin urakkatyöstä menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab saavat kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, H. Rautiainen, Sulkunen ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.