Labor court orders construction firm and unions to pay fines for violating collective agreement on site facilities.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled that the construction company violated the collective agreement by failing to provide adequate social facilities on the construction site. The unions argued that the employer's excuses regarding low staff numbers and temporary conditions did not justify non-compliance with the contract's specific requirements. Consequently, the court imposed fines on the company and the unions for their respective breaches of duty.
Legislator headnote
AI generatedSection 7, 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act; A party violating a collective agreement's mandatory provisions regarding social facilities is liable for damages, and unions fail to fulfill their supervisory duty if they do not enforce compliance despite warnings.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rakennusliike on rikkonut tietoisesti työehtosopimusta, kun ei ollut huolehtinut siitä, että työmaan sosiaalitilat olisivat täyttäneet työehtosopimuksessa niille asetetut vaatimukset. Työnantajan esittämät perustelut, kuten vähäinen työntekijämäärä ja työntekijäin mahdollisuus käyttää ruokailuun ja pukeutumiseen rakenteilla olleita tiloja, jotka eivät olleet työehtosopimuksen edellyttämässä kunnossa, eivät oikeuttaneet työnantajaa poikkeamaan sanotuista työehtosopimuksen määräyksistä.
Työnantajaliiton ja sen piiriin ei voitu toimenpiteillään katsoa täyttäneen niille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.
Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Velj. Ahvenus & Säteri Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piiri r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen kesken 4.5.1984 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
VII. Sosiaaliset määräykset
31 § Erinäiset Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan rasuojat kennustyön alkamisen kanssa järjestettävä alempana mainitut sosiaalitilat.
1. Ruokailusuoja
Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin + 18 celsiusasteen lämpötila, - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti, - niiden korkeus on vähintään 220 cm. Milloin ruokailusuojana käytetään vaunuja tai tilaelementtejä tai muita siirrettäviä suojia, voidaan mainitusta korkeudesta vähäisessä määrin poiketa, - ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus
Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.
Ruokailupöydän pinnan tulee olla maalattu, lakattu tai laminoitu.
Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.
Myyntipöydät on päällystettävä muovilla tai vastaavalla.
Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.
Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymiseikä varastosuojina.
2. Vaatesuoja
Vaatteiden vaihto ja säilytys
Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.
Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tulee olla kooltaan noin 30 x 40 x 150 - 180 cm. Vastaavasti 01.10.1976 jälkeen tilatun kaapin on oltava kooltaan n. 30 x 50 x 150 180 cm.
Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.
Tilaelementeissä ja vaunuissa hyväksytään muukin tarkoituksenmukainen vaatteiden säilytys; esim. ylähyllyllä ja osittain sivuseinämillä rajoitettu vaatenaulakko.
Vaatteiden kuivatus.
Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.
3. Peseytymistilat
Ellei tämän 31 pykälän 7 kohdassa sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.
Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti) on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.
Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan.
Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tms. tavalla.
Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.
4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".
5. Työkalusuoja.
Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä, ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila.
6. Puhtaus ja valvonta
Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.
Tässä pykälässä sanottujen kalusteiden ja varusteiden laatua sekä kuntoa, siisteyden noudattamista ja kunnon säilyttämistä valvovat työsuojelutoimikunnat ja luottamusmiehet.
Jokainen palveluksessa oleva henkilö on velvollinen edesauttamaan järjestystä, siisteyttä ja hygieniaa sekä tarkoin seuraamaan työnjohdon, luottamusmiesten ja työsuojelutoimikunnan ohjeita, jotka koskevat järjestystä ja yleistä hygieniaa.
7. Poikkeustyömaat
Milloin rakennustyön pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, rakennuspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellämainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan tämän pykälän säännöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.
KANNE
Kanteen perustelut
Sosiaalitilarikkomukset olivat jatkuneet pitkään eivätkä vastaajaliitto enempää kuin sen piirijärjestökään olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin saadakseen työnantajan viipymättä korjaamaan laiminlyöntinsä.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Velj. Ahvenus & Säterin tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Saatuaan tiedon Rakennustyöläisten Liiton paikallisen aluejärjestön aluesihteerin tarkastuksesta vastaajaliitto oli 26.4.1985 ja 14.5.1985 kirjeitse kehottanut sekä piiriään että työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin sosiaalitilojen kunnostamiseksi. Samoin Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piirin piiriasiamies oli kantajaliiton aluejärjestön huomautusten jälkeen suorittanut työmaatarkastukset. Hän oli myös valvonut sosiaalitilojen kunnostusta soittamalla yrityksen toimistoon 31.5. ja 10.6.1985 sekä käymällä työmaalla 11.6.1985 ja vielä soittamalla yritykseen 12.6.1985.
Suomen Rakennusteollisuusliitto on vielä todennut, että työntekijät eivät juurikaan olleet käyttäneet järjestettyjä sosiaalitiloja, mikä oli ollut omiaan heikentämään työnantajan motivaatiota täydellisten sosiaalitilojen järjestämiseen. Oli katsottava, että työmaalla järjestetyillä sosiaalitiloilla oli pystytty kohtuullisesti tyydyttämään työntekijöiden tarpeet. Näin ollen yritys ei ollut syyllistynyt työehtosopimuksen tahalliseen rikkomiseen. Myös Suomen Rakennusteollisuusliitto samoin kuin Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piiri olivat täyttäneet valvontavelvollisuutensa.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset samoin kuin Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piiri ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Velj. Ahvenus & Säteri on keväällä 1985 urakoinut Asunto Oy Loimaan Kartanonmäen työmaalla. Rakennustyöläisten Liiton Turun aluejärjestön aluesihteeri on suorittanut työmaalla sosiaalitilojen tarkastuksen 22.4., 9.5. ja 14.5.1985. Ensimmäisessä tarkastuksessa on todettu kanteessa luetellut puutteellisuudet. Toisessa tarkastuksessa on havaittu sosiaalitiloja jossain määrin kohennetun, mutta ne ovat tuolloinkin samoin kuin 14.5.1985 toimitetussa tarkastuksessa olleet kanteesta selviävin tavoin puutteelliset.
Velj. Ahvenus & Säteri on rikkonut tietoisesti työehtosopimusta, kun ei ole huolehtinut siitä, että työmaan sosiaalitilat olisivat täyttäneet työehtosopimuksen 31 §:ssä niille asetetut vaatimukset. Yhtiön esittämät perustelut, kuten vähäinen työntekijämäärä ja työntekijäin mahdollisuus käyttää ruokailuun ja pukeutumiseen rakenteilla olleita tiloja, jotka eivät ole olleet työehtosopimuksessa edellytetyssä kunnossa, eivät ole oikeuttaneet työnantajaa poikkeamaan sanotuista työehtosopimuksen määräyksistä.
Aluesihteeri on kahden ensinnä suoritetun tarkastuksen jälkeen ilmoittanut puutteista Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piirille edellyttäen puutteiden poistamista. Samoin hän on viimeisen tarkastuksen jälkeen saattanut puutteellisuuden Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piirin piiriasiamiehen tietoon. Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piirin piiriasiamies on 23.4.1985 käynyt työmaalla ja tuolloin vastineesta selviävin tavoin sopinut työnantajan kanssa korjaustoimenpiteistä. Piiriasiamies on toimittanut työmaalla tarkastuksen 2.5.1985 ja tuolloin vaatinut työnantajalta havaittujen puutteiden korjaamista. Jälleen 13.5.1985 piiriasiamies on antanut työnantajan edustajalle kehotuksen tuolloisten puutteiden korjaamiseen.
Suomen Rakennusteollisuusliitto on puolestaan vastineessa kerrotuin tavoin, saatuaan tiedon rakennustyömaan sosiaalitilojen puuttellisuudesta, kirjeitse kehottanut yritystä ja Lounais-Suomen piiriään ryhtymään välittömästi sellaisiin toimenpiteisiin, että työmaan sosiaalitilat saatetaan kuntoon.
Kun sosiaalitilojen asianmukaiseen kuntoon saattaminen toimitetuissa tarkastuksissa annetuista muistutuksista huolimatta on viivästynyt, ei Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piirin eikä Suomen Rakennusteollisuusliiton voida kerrotuilla toimenpiteillään katsoa täyttäneen niille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Velj. Ahvenus & Säterin maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 8 000 markkaa sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piirin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, edellisen 12 000 markkaa ja jälkimmisen 10 000 markkaa. Lisäksi Suomen Rakennusteollisuusliiton, Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piirin ja Velj. Ahvenus & Säterin on yhteisvastuullisesti korvattava Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.
Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Suhonen, M. Virtanen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Pohja.
Tuomio oli yksimielinen.