Labor court dismisses claim that economic reasons for job elimination were a pretext for personal dismissal. Dismissed

Yhtiön palveluksessa autonkuljettajana olleen työntekijän irtisanominen oli työnantajan ilmoituksen mukaan johtunut taloudellisilla perusteilla suoritetusta autonkuljettajan toimen lopettamisesta. Asiassa esitetty selvitys ei antanut aihetta sellaiseen päätelmään, että yhtiöllä olisi ollut tarkoituksena autonkuljettajan toimen lopettamisen varjolla saada kysymyksessä olevan työntekijän työsuhde päätetyksi, vaan autonkuljettajan tehtävien hoitamisen lakkauttaminen yhtiön omana työnä oli johtunut pelkästään taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Irtisanotulla työntekijällä ei ollut oikeutta irtisanomissuojasopimuksen perusteella määräytyvään korvaukseen.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaaja Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Kuultava Putkiala Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.5.1984 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 4.5.1984 solmittua sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta.

Työehtosopimuksen 4 §:ssä tarkoitetussa irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Sopimuksen yleinen soveltamisala

Sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja ja irtisanomisaikoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

3 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain (320/70) 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

2. Irtisanomisen perusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

II TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

11 §

Irtisanomismenettely- ja korvausmääräysten soveltaminen

1. Sen ohella mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos

b) työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vedoten taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää hänen irtisanomisensa johtuneen muusta tämän sopimuksen mukaan kielletystä syystä; tai

13 §

Ohjeet irtisanomisen aiheuttamista toimenpiteistä

1. Jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen, hänen on ilmoitettava työntekijälle, miten työntekijän on meneteltävä ja minkä ajan kuluessa toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos työntekijä katsoo irtisanomisen tämän sopimuksen 3 §:ssä määriteltyjen työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaiseksi.

2. Jos irtisanomisen perusteeksi on ilmoitettu taloudellinen tai tuotannollinen syy tai työnantaja purkaa sopimuksen, vaikka hänellä työntekijän käsityksen mukaan ei ole ollut perustetta edes irtisanoa sitä, tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä viivytyksettä sen jälkeen kun työntekijä on saattanut työnantajan tietoon, että hän pitää irtisanomista tämän sopimuksen 3 §:ssä määriteltyjen työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisena.

14 §

Työntekijän ilmoitus

Jos työntekijä katsoo, että työsopimus on irtisanottu työntekijästä johtuvista syistä tämän sopimuksen 3 §:n vastaisesti, hänen on ilmoitettava tästä työnantajalle kahden (2) viikon kuluessa saatuaan tämän sopimuksen 13 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen. Työntekijän on samalla ilmoitettava ne syyt, joilla hän katsoo työnantajan toimittaman irtisanomisen olevan tämän sopimuksen vastaisen.

17 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

1. Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 3 §:ssä määriteltyjen työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijän, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

18 §

Korvauksen määrä

1. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen (3) ja enintään 20 kuukauden palkka.

2. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

KANNE

Kanteen perustelut

Parkkisen irtisanomisen johdosta Rakennustyöläisten Liiton Mikkelin toimisto oli lähettänyt Putkijohtotyönantajainliitolle 31.7.1985 kirjeen, jossa liittoa oli vaadittu ryhtymään toimenpiteisiin sopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta. Asiasta oli käyty suullisia neuvotteluja paikallisella tasolla. Työntekijäpuolelta oli neuvotteluissa todettu, että työnantajalla ei ollut ollut taloudellisia ja tuotannollisia syitä Parkkisen irtisanomiseen, koska ennen irtisanomista erästä toista työntekijää oli pyydetty samoihin työtehtäviin, joita Parkkinen oli tehnyt. Liittojen välillä 10.9.1985 käydyissä neuvotteluissa ei asiassa ollut päästy yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Parkkisen työsuhteen irtisanominen on tapahtunut irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan sopimuksen 3 §:n vastaisesti. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Putkiala Oy:n velvoittamista suorittamaan Parkkiselle irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan sopimuksen 17 ja 18 §:n nojalla korvauksena 20 kuukauden palkkaa vastaavat 80 943 markkaa 16 prosentin korkoineen 13.1.1986 lukien. Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vielä Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Putkijohtotyönantajainliitto on lausunut vastineessaan, johon Putkiala Oy on omalta osaltaan yhtynyt, että Parkkinen oli palkattu yhtiöön autonkuljettajaksi. Hänellä ei ollut ollut putkiasentajan pätevyyttä. Parkkisen työsuhteen päättymisen jälkeen Putkiala Oy oli tehnyt ulkopuolisen yrityksen kanssa sopimuksen tarvikekuljetuksista. Sen toimesta ajettiin tarvittaessa kolme kertaa viikossa työmaa-ajoja. Ajojen vähäinen määrä osoitti, että Putkiala Oy:llä ei ollut ollut enää tarvetta pitää palveluksessaan kokopäivätoimista autonkuljettajaa. Koska Parkkinen oli autonkuljettaja, eikä hänellä ollut ammattitaitoa muihin yhtiössä esiintyviin tehtäviin, ei hänelle ollut voitu tarjota muita tehtäviä yhtiössä. Parkkinen ei puuttuvan ammattitaitonsa vuoksi olisi pysytynyt itsenäisiin putkiasennustehtäviin, vaikka hän omien tehtäviensä vähennyttyä oli joitakin kertoja ollut eri työkohteissa putkiasentajien apumiehenä.

Autonkuljettajan toimi yhtiössä oli lakkautettu pysyvästi, eikä autonkuljettajan työhön ollut enää palkattu uutta työntekijää. Yhtiön tarkoituksena oli lopettaa Mikkelin konttorin toiminta taloudellisista ja tuotannollisista syistä kevään 1986 aikana. Jo se kanteessa esitetty seikka, että erästä putkiasentajaa oli pyydetty omien tehtäviensä ohella silloin tällöin hoitamaan tavarankuljetustehtäviä, oli osoitus autokuljetustehtävien vähäisestä määrästä ja työn pysyvästä vähentymisestä.

Putkialan irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa ei ollut mainintaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanomisperusteena. Tästä huolimatta kanteessa oli väitetty, että irtisanominen olisi tapahtunut irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan sopimuksen 3 §:n vastaisesti. Sen 14 §:n mukaan työntekijän oli riitauttaessaan irtisanomisen samalla ilmoitettava ne syyt, joilla hän katsoi irtisanomisen olevan sopimuksen vastainen. Työntekijäpuoli ei ollut esittänyt mitään mainitussa sopimuskohdassa tarkoitettuja syitä. Sekä neuvotteluissa että kanteessa oli lähdetty siitä, että autonkuljettajan työt eivät olleet vähentyneet. Kantaja ei ollut missään vaiheessa edes väittänyt, että Parkkisen irtisanominen olisi johtunut Parkkisesta itsestään johtuvasta syystä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan sopimuksen 14 §:n mukaan työntekijän oli ilmoitettava työnantajalle, mikäli hän piti irtisanomisperustetta sopimuksen 3 §:n vastaisena. Samoin työntekijän oli ilmoitettava ne syyt, joilla hän katsoi irtisanomisen olevan sopimuksen vastainen. Parkkinen oli menetellyt sopimusmääräyksessä edellytetyin tavoin ilmoittaessaan kirjallisesti pitävänsä irtisanomista lain vastaisena. Erimielisyyden johdosta käydyissä neuvotteluissa työntekijäpuolelta oli ilmoitettu, että työnantaja oli halunnut päästä Parkkisesta eroon henkilökohtaisista syistä. Työntekijäpuoli ei pystynyt yksilöimään sitä, mitä nämä henkilökohtaiset syyt mahdollisesti olivat, koska Parkkinen oli aina täyttänyt kaikki työsuhteesta johtuvat velvoitteet moitteettomasti.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Putkiala Oy on 18.6.1985 kirjallisella ilmoituksella irtisanonut yhtiön Mikkelin toimipisteessä 27.9.1982 lukien autonkuljettajana olleen Pentti Parkkisen työsuhteen päättymään 31.7.1985. Irtisanomisen on ilmoitettu johtuneen yhtiön toimintaan liittyvistä taloudellisista syistä. Tarkennuksena on irtisanomisilmoitukseen merkitty irtisanomisen syyksi autonkuljettajan toimen lopettaminen.

Parkkiselle on kerrottu irtisanomisesta suullisesti jo 11.6.1985. Samana päivänä työnantajan edustaja on tiedustellut eräältä yhtiön palveluksessa olevalta putkiasentajalta halukkuutta putkiasennustyön ohella huolehtia yhtiön autonkuljetuksista. Putkiasentajan kieltäydyttyä siitä on työnantaja tarjonnut autonkuljettajan ja remonttimiehen yhdistettyjä tehtäviä yhtiössä oppisopimussuhteessa työskentelevälle työntekijälle. Hän on myös kieltäytynyt tarjotusta työstä. Yhtiö on Parkkisen työsuhteen päättymisen jälkeen elokuun alkupuolella 1985 tehnyt ulkopuolisen kuljetusliikkeen kanssa sopimuksen tarvikkeiden autonkuljetuksista kolmena kertana viikossa.

Parkkinen on yhtiön palveluksessa ollessaan huolehtinut kaikista yhtiön autonkuljetuksista. Sen lisäksi hän on tarvittaessa ollut työssä varastolla varastonhoitajan apuna ja myös remonttitöissä putkiasentajien apuna. Todistajana kuulustellun yhtiön Mikkelin toimipisteen pääluottamusmiehen kertoman mukaan Parkkisen töistä noin viidesosa on ollut muuta kuin autonkuljetuksiin liittyvää työtä. Todistajana myös kuulusteltu yhtiön aluepäällikö on kertonut keskustelleensa Parkkisen kanssa ennen hänen työsuhteensa päättymistä siitä mahdollisuudesta, että Parkkinen ryhtyisi tekemään remonttitöitä. Parkkinen on vastauksenaan ilmoittanut, että hän ei pystyisi niihin.

Parkkisen työsuhteen päättymisen jälkeen on yhtiön autokuljetuksia hoitanut huhtikuun lopussa 1985 yhtiön palvelukseen määräajaksi otettu opiskelija ja toisinaan yhtiön työnjohtaja. Syksyn 1985 kuluessa yhtiön autolla hoidetut kuljetukset ovat vähentyneet. Kuljetustehtävät ovat siirtyneet pääasiassa ulkopuolisen kuljetusliikkeen hoidettaviksi.

Parkkisen työsopimuksen irtisanominen on työnantajan ilmoituksen mukaan johtunut taloudellisilla perusteilla suoritetusta autonkuljettajan toimen lopettamisesta. Liittojen välillä käydyissä Parkkisen irtisanomista koskevissa neuvotteluissa Rakennustyöläisten Liitto on esittänyt, että Parkkisen irtisanominen on johtunut hänestä henkilökohtaisesti johtuvista syistä. Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa katsonut, että ne työt, joita Parkkinen oli työsuhteensa aikana tehnyt, eivät olleet yhtiössä loppuneet, joten taloudellista perustetta irtisanomiselle ei ole voinut olla, vaan irtisanomiseen on täytynyt olla jokin Parkkisesta itsestään johtuva peruste.

Asiassa esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä anna aihetta sellaiseen päätelmään, että yhtiöllä olisi ollut tarkoituksena autonkuljettajan toimen lopettamisen varjolla saada Parkkisen työsuhde päätetyksi. Autonkuljettajan tehtävien hoitamisen lakkauttaminen yhtiön omana työnä on työtuomioistuimen mielestä esitetyn selvityksen perusteella johtunut pelkästään taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Töiden vähentymistä yhtiössä ei voida, huomioon ottaen, että yhtiön tarkoituksena on sen ilmoituksen mukaan Mikkelin toimipisteen lakkauttaminen, pitää ainoastaan tilapäisenä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Putkiala Oy Parkkisen irtisanoessaan ole menetellyt irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan sopimuksen vastaisesti. Näin ollen ei Parkkisella myöskään ole oikeutta kanteessa vaadittuun irtisanomissuojaa ja lomauttamista koskevan sopimuksen perusteella määräytyvään korvaukseen. Putkijohtotyönantajainliitto ei ole myöskään syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen.

Jutun laatuun katsoen saavat Putkijohtotyönantajainliitto ja Putkiala Oy kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Peltola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Hietikko ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.