Legislator Case Law & Legislation
TT:1986-162 AI generated

Labor court orders union and branch to pay fines for violating strike ban and failing to stop work stoppage.

Case Number TT:1986-162
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labor court ordered the municipal union and its local branch to pay fines for violating the strike ban and failing to stop an unauthorized work stoppage. The plaintiff argued that the union and branch failed to take sufficient measures to prevent and end the strike targeting wage negotiations. Although the court found the union liable for its supervisory negligence, it dismissed the claim against the branch due to insufficient evidence proving the branch members participated in the strike.

Legislator headnote

AI generated

Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act; The labor court may impose fines on a union for violating the strike ban and failing to take sufficient measures to prevent or end a strike, but must find sufficient evidence of the branch's participation to hold it liable.

Keywords

AI generated
Collective Agreements Act strike ban violation supervisory negligence work stoppage labor dispute fines union liability strike prevention duty

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kaupungin moottoriajoneuvonkuljettajat olivat kieltäytyneet varallaolosta ja ylityöstä sekä jääneet saapumatta työhön painostaakseen työnantajaa kokonaistuntipalkkasopimusta koskevissa neuvotteluissa. Koska kokonaistuntipalkkasopimuksen irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen ja kokonaistuntipalkkasopimuksen voimassaolo sekä työehtosopimukseen liittyvä työrauhavelvollisuus olivat olleet voimassa, niin varallaolosta ja ylityöstä kieltäytyminen sekä lakko olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen kokonaistuntipalkkaa koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiesten toiminnasta, ja yhteisjärjestö eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi ja lopettamiseksi. (Ään.)

Kantaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Vastaaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Kuultavat Turun kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV r.y. Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä 27.3.1984 allekirjoitetussa kuntien ja kuntainliittojen tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

17 § PALKKAUS

C. Kokonaistuntipalkka

15. Kokonaistuntipalkat sovitaan markkamääräisinä paikallisesti, tarpeen vaatiessa kutakin laitosta tai työkohdetta varten erikseen, tämän työehtosopimuksen liitteessä n:o 4 esitettyjen perusteiden mukaisesti. Sen lisäksi, mitä 14. kohdassa on mainittu, kokonaistuntipalkoista sovittaessa otetaan huomioon työntekijältä vaadittava ammattikoulutus, ammattitaito ja -kokemus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat oikeudenmukaisesti porrastetuiksi ja että ansiotaso olisi mahdollisimman oikeassa suhteessa samanarvoiseksi katsottavassa työssä maksettaviin palkkoihin.

35 § VASTUUN MÄÄRÄYTYMINEN

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että Turun kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV oli 31.1.1986 irtisanonut moottoriajoneuvonkuljettajien kokonaistuntipalkkasopimuksen 1.3.1986 lukien. Tämän jälkeen asiasta oli käyty Turun kaupungin ja kokonaistuntipalkkasopimuksen piirissä olevia moottoriajoneuvonkuljettajia edustavien järjestöjen välillä asianmukaisia neuvotteluja 6.2.1986, jolloin asiasta ei ollut päästy neuvottelutulokseen. Painostaakseen työnantajapuolta tarkistamaan kokonaistuntipalkkasopimuksen tarkoittamia palkkoja kokonaistuntipalkkasopimuksen piiriin kuuluvat moottoriajoneuvonkuljettajat olivat päättäneet työhuonekuntansa kokouksessa 6.2.1986 joukkotoimenpiteenä kieltäytyä varallaolosta ja ylityöstä 7.2.1986 kello 15.45 alkaen.

Helmikuun 7 päivänä 1986 järjestetyssä uudessa neuvottelutilaisuudessa työntekijäpuoli oli työnantajalle ilmoittanut moottoriajoneuvonkuljettajien työhuonekunnan kokouksen päätöksestä, mikä myös oli toteutettu. Tässä neuvottelutilaisuudessa työnantajapuoli oli muistuttanut työntekijöitä siitä, että mainittu joukkokieltäytyminen ylityöstä ja varallaolosta oli ollut voimassa olleeseen tuntipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimukseen sisältyvän työrauhavelvoitteen vastainen. Työnantajapuoli oli kehottanut asianosaisia luottamusmiehiä huolehtimaan siitä, että työrauhavelvoitteen vastainen ylityökielto tultaisiin poistamaan.

Painostaakseen edelleen työnantajapuolta moottoriajoneuvonkuljettajien kokonaisutuntipalkka-asiassa moottoriajoneuvonkuljettajien kokonaistuntipalkkasopimuksen piirissä olevista 245 kuljettajasta suurin osa oli poistunut työtehtävistä torstaina 13.2.1986 kello 12 alkaen kokoukseen ja tästä lähtien ollut poissa työstään maanantaihin 17.2.1986 kello 5 saakka. Koko työnseisauksen ajan tai osan tuosta ajasta oli poissa työstä ollut yhteensä 186 kuljettajaa.

Päätös työstä pois jäämisestä samoin kuin ylityöstä ja varallaolosta kieltäytymisestä oli tehty moottoriajoneuvonkuljettajien työhuonekunnan kokouksessa. Työhuonekunta ei ollut rekisteröity yhdistys, mutta siihen olivat kuuluneet moottoriajoneuvonkuljettajien kokonaistuntipalkkasopimuksen piirissä olevat moottoriajoneuvonkuljettajat.

Kokonaistuntipalkkasopimuksen piirissä olevat moottoriajoneuvonkuljettajat olivat kuuluneet jäseninä yhteensä seitsemään eri rekisteröityyn työntekijäliiton ammattiosastoon, joista kahden ammattiosaston kuljettajat eivät olleet osallistuneet lakkoon. Valtaosa eli 161 lakkoon osallistuneista 186 moottoriajoneuvonkuljettajasta oli kuulunut Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:hen ja loput 25 neljään muuhun vastaajaliiton ammattiosastoon. Työntekijäliittoon kuuluvien ammattiosastojen hallituksen tai toimikunnan jäseniä taikka luottamusmiehiä oli osallistunut lakkoon ainoastaan Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:stä. Sen asettamista luottamusmiehistä olivat lakkoon osallistuneet liikuntatoimiston luottamusmies, puhtaanapitolaitoksen kuljettajien luottamusmies, joka samalla oli ilmoitettu moottoriajoneuvonkuljettajien työhuonekunnan luottamusmieheksi, sekä puhtaanapitolaitoisen ja kadunlakaisijoiden luottamusmies.

Työtaistelutoimenpiteitä toimeenpantaessa oli ollut voimassa työehtosopimus työrauhavelvoittein. Työehtosopimuksen 17 §:n C kohtaan sisältyivät määräykset kokonaistuntipalkasta. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa korottamaan kokonaisuntipalkalla työskentelevien moottoriajoneuvonkuljettajien palkkausta ja työtaistelutoimenpiteet olivat siis kohdistuneet työehtosopimuksen kokonaistuntipalkkausta koskeviin määräyksiin.

Päätökset työtaistelutoimenpiteistä oli tehty moottoriajoneuvonkuljettajien työhuonekunnan kokouksessa. Siihen olivat kuuluneet kaikki kokonaistuntipalkalla työskentelevät moottiriajoneuvonkuljettajat. Työtaistelutoimenpiteisiin ja ilmeisesti myös työhuonekunnan kokoukseen osallistuneet työntekijät olivat kuuluneet lähes yksinomaisesti Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:hen. Ammattiosasto oli puolestaan Turun kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestön alayhdistys.

Yhteisjärjestö ja ammattiosasto olivat alusta alkaen tienneet työtaistelutoimenpiteistä, sillä työnantajan kanssa kokonaistuntipalkkojen tarkistamisesta käytyihin neuvotteluihin 6.2. ja 7.2.1986 oli osallistunut mainittujen yhdistysten luottamusmiehiä. Kokouksiin olivat osallistuneet yhteisjärjestöstä pääluottamusmies sekä ammattiosastosta luottamusmies ja pääluottamusmies, joista viimeksi mainittu kuitenkin vain 6.2.1986 pidettyyn kokoukseen. Muiden yhdistysten edustajia ei ilmeisesti ollut osallistunut neuvotteluihin. Kokouksessa 7.2.1986 työntekijät olivat ilmoittaneet työnantajalle aloitettavista työtaistelutoimenpiteistä ja työnantaja oli kehottanut luottamusmiehiä heti ryhtymään toimenpiteisiin työrauhavelvoitteen vastaisten työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi. Lisäksi sekä yhteisjärjestö että ammattiosasto olivat saaneet 13.2.1986 työnantajan kirjeet, joissa järjestöjä oli kehotettu välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi.

Vaikka yhteisjärjestön pääluottamusmies oli moottoriajoneuvonkuljettajien työhuonekunnan kokouksessa kirjannut ilmoituksenaan, että työtaistelutoimenpiteet olivat jyrkästi kiellettyjä sopimusten voimassa ollessa, yhteisjärjestön toimenpiteitä oli pidettävä täysin riittämättöminä työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetun valvontavalvollisuuden täyttämiseksi, koska työtaistelutoimenpiteet olivat jatkuneet 17.2.1986 saakka.

Myös ammattiosasto oli luottamusmiestensä välityksin alusta alkaen tiennyt työtaistelutoimenpiteistä. Lisäksi ammattiosaston jäsenet lähes yksinomaan olivat toteuttaneet työtaistelutoimenpiteet. Myös moottoriajoneuvonkuljettajien työhuonekunnan kokoukseen, jossa päätökset työtaistelutoimenpiteistä oli tehty, osallistuneista suurin osa oli ollut ammattiosaston jäseniä. Kolme ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä oli osallistunut työnseisaukseen 13. ja 14.2.1986, joten yhdistys oli toteuttanut työtaistelutoimenpiteitä ja siis rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Moottoriajoneuvonkuljettajien työhuonekunnan puheenjohtaja, joka oli osallistunut työnseisaukseen, oli ollut myös ammattiosaston jäsen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut Turun kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV:n ja Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:n tuomitsemista hyvityssakkoon, yhteisjärjestön valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai ainakin valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Turun kaupungissa oli työehtosopimuksen kokonaistuntipalkkoja koskevan 17 §:n C 15. kohdan nojalla sovittu paikallisesti kaupungin palveluksessa olevien moottoriajoneuvonkuljettajien kokonaistuntipalkoista. Tämä paikallinen kokonaistuntipalkkasopimus oli voimassa siten, että se voitiin jomman kumman osapuolen taholta irtisanoa päättymään sopimuskauden loppuun mennessä. Irtisanomisaika oli yksi kuukausi.

Työehtosopimuksen 17 §:n C 17. ja 18. kohtien mukaan paikallisesti sovittuja kokonaistuntipalkkoja voitiin tarkistaa joko irtisanomalla kokonaistuntipalkkasopimus tai tietyin edellytyksin myös kesken sopimuskauden. Yhteisjärjestö oli irtisanonut paikallisen kokonaistuntipalkkasopimuksen 31.1.1986 päättymään 28.2.1986. Kokonaistuntipalkoista käytävien neuvottelujen tarkoituksena oli ollut uuden kokonaistuntipalkkasopimuksen aikaansaaminen siten, että Turun kaupungin palveluksessa olevien moottoriajoneuvonkuljettajien palkkausta tarkistettaisiin, paitsi niin sanotun järjestelyvaraerän puitteissa, myös kokonaistuntipalkkataulukkoja korottaen. Palkan tarkistusten perusteeksi oli esitetty sekä ansiotason että ansiokehityksen vertailua kaupungin muiden omien työntekijöiden palkkoihin ja ulkopuolisten työntekijöiden palkkoihin nähden.

Työnantajapuolen edustajat olivat kuitenkin torjuneet 6.2.1986 käydyissä neuvotteluissa muun muassa moottoriajoneuvonkuljettajille esitetyn kokonaistuntipalkkojen tasokorotuksen kokonaisuudessaan. Neuvotteluissa ei muiltakaan osin ollut edetty asianmukaisesti, koska 7.2.1986 ei ollut käyty varsinaisia neuvotteluja, vaan kysymys oli ollut kuulemistilaisuudesta.

Moottoriajoneuvonkuljettajien työstä poisjääminen oli ollut välitön seuraus työnantajan jäykästä neuvotteluasenteesta ja tosiasiallisesta neuvotteluhaluttomuudesta. Kun moottoriajoneuvonkuljettajat olivat jo useamman vuoden ajan seuranneet huolestuneina sekä ansiokehityksensä että ansiotasonsa jälkeenjääneisyyttä eikä työnantaja 6.2.1986 käydyssä neuvottelussa ollut osoittanut minkäänlaista lähestymistä työntekijäpuolen näkemyksien suhteen tai vakavampaa paneutumista moottoriajoneuvonkuljettajien palkantarkistusten pohjana olleisiin selvityksiin, eivät moottoriajoneuvonkuljettajat olleet nähneet muuta mahdollisuutta mielipiteensä ilmaisemiseksi kuin välittömän kieltäytymisen eräistä päivystysluonteisista tehtävistä ja ylitöistä sekä myöhemmin määräaikaisen työstä poisjäämisen.

Työehtosopimuslain 8 § kielsi vain voimassa olevaan työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet. Vaikka paikalliseen kokonaistuntipalkkasopimukseen liittyvien työtaistelutoimenpiteiden sinänsä katsottaisiinkin kohdistuneen valtakunnallisen työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin, ei nyt kysymyksessä olevilla toimenpiteillä ollut millään tavoin pyritty vaikuttamaan edes voimassa olleeseen paikalliseen kokonaistuntipalkkasopimukseen. Kokonaistuntipalkkasopimus oli sanottu irti päättymään samanaikaisesti työehtosopimuksen voimassaolon kanssa ja työntekijäpuolen palkantarkistusesitykset olivat kohdistuneet yksinomaan mahdollisesti tehtävään uuteen paikalliseen kokonaistuntipalkkasopimukseen. Tämän vuoksi Turun kaupungin palveluksessa olevien moottoriajoneuvonkuljettajien toimenpiteet eivät olleet kohdistuneet voimassa olevaan työhtosopimukseen eikä kysymyksessä siten ollut ollut työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden vastainen käyttäytyminen.

Lumi- ja santapäivystyksestä kieltäytymisestä työhuonekunnan kokous oli päättänyt täysin itsenäisesti ja välittömästi kuultuaan 6.2.1986 pidetyssä työhuonekunnan kokouksessa selostuksen neuvottelutilanteesta. Yhteisjärjestö ei siten ollut ollut millään tavoin tekemässä mainittua päätöstä eikä myöskään ollut vaikuttanut päätöksen syntymiseen. Päin vastoin samassa kokouksessa sekä pääluottamusmies että läsnä ollut luottamusmies oli kehottanut työntekijöitä pidättäytymään kaikista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimenpiteistä. Edellä mainitut tapahtumat olivat toistuneet työntekijöiden 13.2.1986 pitämässä kokouksessa, jossa työhuonekunnan jäsenet olivat päättäneet työnseisauksesta. Tällöin kokouksessa läsnä olleet kaksi pääluottamusmiestä, yhteisjärjestön puheenjohtaja sekä luottamusmies olivat kehottaneet työhuonekunnan jäseniä pidättäytymään kaikista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimenpiteistä.

Tämän vuoksi yhteisjärjestö ja ammattiosasto eivät olleet olleet päättämässä työtaisteluun ryhtymisestä tai olleet sitä millään tavoin järjestämässä eivätkä ne siten olleet voineet syyllistyä työehtosopimuslain 8 §:n vastaiseen työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Ammattiosaston pääluottamusmies ei ollut edes osallistunut niin sanottuihin osastoneuvotteluihin 6.2.1986 käytyä neuvottelua lukuunottamatta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVIEN LAUSUMAT

Turun kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV ja Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV ovat osaltaan yhtyneet Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n lausumaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Turun kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV on 31.1.1986 irtisanonut työehtosopimuksen 17 §:n C 15. kohdassa tarkoitetun, moottoriajoneuvonkuljettajia koskeneen paikallisen kokonaistuntipalkkasopimuksen. Irtisanomisen tapahduttua sopimuksen viimeinen voimassaolopäivä on ollut 28.2.1986.

Työhuonekunta on 13.2.1986 järjestänyt uuden kokouksen, jossa työntekijät ovat päättäneet aloittaa työnseisauksen samana päivänä kello 12 ja palata työhön maanantaina 17.2.1986 kello 5, jolloin myös 7.2.1986 alkaneiden työtaistelutoimenpiteiden oli määrä päättyä. Samassa kokouksessa yhteisjärjestön pääluottamusmies ja sen puheenjohtaja sekä kuljettajien luottamusmies ovat kehottaneet työhuonekunnan jäseniä pidättäytymään kaikista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimenpiteistä.

Painostaakseen työnantajaa kokonaistuntipalkkasopimusta koskevissa neuvotteluissa on 186 moottoriajoneuvonkuljettajien kokonaistuntipalkkasopimuksen piirissä ollutta kuljettajaa, joista 161 on ollut kanteessa tarkoitetun ammattiosaston jäseniä, työhuonekunnan kokouksen päätöksen mukaisesti jäänyt 13.2. ja 14.2.1986 saapumatta työhön. Lauantaina 15.2.1986 lakossa ovat olleet ne neljä työntekijää, joilla olisi silloin ollut työvuoro. Sen sijaan työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että sunnuntaina 16.2.1986 olisi kellään työntekijällä ollut työvuoroa. Lakkoon on osallistunut kolme ammattiosaston asettamaa luottamusmiestä.

Koska työehtosopimuksen ja moottoriajoneuvokuljettajien kokonaistuntipalkkasopimuksen voimassaolo sekä työehtosopimukseen liittyvä työrauhavelvollisuus ovat yhteisjärjestön kokonaistuntipalkkasopimuksen 31.1.1986 tapahtuneesta irtisanomisesta huolimatta jatkuneet koko helmikuun 1986, niin varallaolosta ja ylityöstä kieltäytyminen sekä lakko ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen kokonaistuntipalkkaa koskeviin määräyksiin.

Muihin kuin edellä selostettuihin toimenpiteisiin työtaisteluiden estämiseksi tai lopettamiseksi luottamusmiesten ei ole selvitetty ryhtyneen. Työnantaja on 13.2.1986 lähettänyt sekä yhteisjärjestölle että ammattiosastolle kirjeet, joissa niitä on kehotettu välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Näyttämättä on jäänyt, että ammattiosasto, joka vastaa luottamusmiesten toiminnasta, ja yhteisjärjestö olisivat ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin varallaolosta ja ylityöstä kieltäytymisen sekä lakon estämiseksi ja lopettamiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Turun kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain yhteisjärjestö KTV:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja Turun kunnantyöväen ammattiosasto KTV:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle hyvityssakkona, yhteisjärjestön 8 000 markkaa ja ammattiosaston 12 000 markkaa.

Yhteisjärjestö ja ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 1 200 markkaa.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, Tiitola, Leivo ja Sulkunen.

Eri mieltä ollut jäsen Sulkunen lausui:

Yhdyn tuomioon muutoin, mutta yhteisjärjestön vastuun osalta katson, että työtuomioistuimelle esitetyn selvityksen perusteella näyttämättä on jäänyt, ettei yhteisjärjestö olisi ryhtynyt sille kuuluviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Tällä perusteella hylkään kanteen yhteisjärjestöön kohdistettuna. Ammattiosaston velvoitan suorittamaan kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 1 200 markkaa.