Labor court dismisses claim that employer violated collective agreement by conditioning salary class placement on council approval.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the plaintiff's claim that the employer violated the collective agreement by conditioning the salary class placement of the deputy mayor auditor on the approval of the municipal contract committee. The court held that it lacked jurisdiction to examine the committee's procedures and found no evidence that the plaintiff's failure to attend central negotiations was attributable to him. Consequently, the court ruled that the employer acted within its discretion to place the position in a lower salary class subject to committee approval.
Legislator headnote
AI generatedKunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 3 § ja 9 §:n nojalla: Työnantajan päätösvalta virkaehtosopimuksen mukaisen palkkaluokan sijoittamisessa ei ole sidottu sopimusvaltuuskunnan suostumuksen saamiseen, ellei erikseen sovittu toisin, ja keskusneuvottelujen pitämättä jääminen ei estä asian tutkimista työtuomioistuimessa.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Näyttämättä oli jäänyt, että kaupunki työnantajana olisi menetellyt virkaehtosopimuksen vastaisesti päättäessään apulaiskaupunginreviisorin virkan palkkaluokkaan sijoittamisesta sillä ehdolla, että kunnallinen sopimusvaltuuskunta sen hyväksyisi.
Kysymys myös kanteen yksilöinnistä.
Työtuomioistuimen toimivaltaan ei kuulunut tutkia kunnallisen sopimusvaltuuskunnan menettelyä.
Paikallisneuvottelujen pitämättä jääminen ei vallinneissa oloissa estänyt asian tutkimista työtuomioistuimessa. Keskusneuvottelujen pitämättä jäämisen ei voitu katsoa johtuneen kantajana olleen virkamiehen viaksi luettavasta syystä.
Keskusneuvottelujen pitämättä jäämisen vuoksi ei kanteen vireille panemiselle pääsopimuksessa määrättyä määräaikaa voitu noudattaa. Huomioon ottaen tuomiosta selviävät erityiset syyt, ei vallinneissa olosuhteissa ollut perustetta kanteen hylkäämiselle liian myöhään vireille pantuna.
Kantaja Diplomi-insinööri Matti Kauppi Vastaaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kuultava Espoon kaupunki
TUOMIO
VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Akava r.y:n, Julkisten Työalojen Ammattijärjestö JTA r.y:n sekä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV r.y:n kesken 25.3.1980 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEINEN OSA
1. SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
Kuntien ja kuntainliittojen viranhaltijain palvelussuhteen sopimuksenvaraisiin ehtoihin nähden noudatetaan tämän virkaehtosopimuksen ja sen liitteiden määräyksiä, jollei tästä tai muusta keskitetystä virkaehtosopimuksesta tahi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan valtuutuksen nojalla tehdystä kunnan tai kuntainliiton omasta virkaehtosopimuksesta taikka sopimusvaltuuskunnan suostumuksella yksittäistapauksessa tehdystä palkkaussopimuksesta muuta aiheudu.
5. PALKKALUOKKIIN SIJOITTELU JA IKÄLISÄJÄRJESTELMÄT
1 mom. Viranhaltijalle suoritetaan palkkaus sen palkkataulukon ja palkkaluokan mukaan, joka virkaehtosopimuksen nojalla oli hänen palkkauksensa perusteena 29.2.1980.
Sanotun virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:
3 § Milloin on olemassa selvästi havaittavia epäkohtia palkkaluokkiin sijoittelussa tai muissa järjestelyissä, voidaan palkkauksia tarkistaa sopimuskauden aikana joko keskitetysti kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja edellä 2 §:ssä mainittujen viranhaltijoita edustavien järjestöjen välisin sopimuksin tai paikallisesti sen mukaan kuin kunnallinen sopimusvaltuuskunta antaa siihen valtuutuksen.
Samojen osallisten kesken tehdyssä virkaehtosopimuksessa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tarkistamisesta 1.11.1980 lukien on muun ohella seuraavat määräykset:
Liite n:o 19 /Kunnallinen yleinen virkaehto
____________
sopimus 1980
ERÄIDEN KUNNALLISTEN VIRANHALTIJAIN PALKKALUOKKIIN SIJOITTELU
I Yleiset määräykset luku.
1 § 1 mom. Viranhaltijaryhmät sijoitetaan palkkaluokkiin 1.11.1980 lukien siten kuin jäljempänä on määrätty, kuitenkin niin, että palkkausta voidaan tarkistaa enintään yhdellä palkkaluokalla.
II Yksityiskohtaiset määräykset luku.
1. YLEISHALLINTO JA TOIMISTOHENKILÖKUNTA
1.3. Talousjohto ja tarkastustoimi
1.3.6. Tarkastustoimi
1.3.6.2. Apulaiskaupunginreviisori (myös
_________________________
apulaisreviisori, reviisori tai vastaava apulaiskaupunginreviisorin tehtävissä)
Suorittaa tilintarkastustoimintaan liittyviä tehtäviä kaupunginreviisorin alaisena.
Pätevyys:
Virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai kunnallistutkinto:
Y pl
Asukasluku alle 25.000 29-30
" 25.000-90.000 30-32
" yli 90.000 32-34
Pöytäkirjamerkintä: ___________________
Noudatetaan kohdassa 1.2.1. olevaa pöytäkirjamerkintää n:o 1.
Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK on muiden osallisten suostumuksella yhtynyt kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin 4. kohdan mukaisesti viimeksi sanottuun virkaehtosopimukseen. Asiaa koskevassa pöytäkirjassa on seuraava määräys:
3 § Merkittiin, että Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK ry hyväksyttyään neuvottelutuloksen ilmoitti yhtyvänsä kunnallisen virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin 4. kohdan mukaisesti edellä 2 §:ssä mainittuun virkaehtosopimukseen.
Kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä 12.10.1970 tehdyssä pääsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi
3 §
Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on kuntaa tai kuntainliittoa työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta viranhaltijan tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet. Mikäli asiaa ei saada 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää neuvoteltavaksi 4 - 8 §:ssä määrätyssä järjestyksessä. Viranhaltijain luottamusmiesjärjestelmästä määrätään erillisellä sopimuksella.
4 §
Edellä 3 §:ssä 2 momentin nojalla siirretyt neuvottelut käydään tehtävään määrätyn kunnan tai kuntainliiton viranomaisen ja asianomaisen viranhaltijayhdistyksen kesken (paikallisneuvottelut).
5 §
Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään sopimusvaltuuskunnan ja asianomaisen sopimukseen osallisen keskusjärjestön kesken. Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.
6 §
Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.
7 §
Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on jätetty kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pidemmästä määräajasta.
8 §
Neuvottelut katsotaan päättyneeksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jokin neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneeksi. Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla.
Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen
9 §
Virkaehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.
10 §
Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennen kuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut. Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä.
KANNE
Kanteen perustelut
Matti Kauppi on kanteessaan lausunut, että hänen ollessaan Espoon kaupungin apulaiskaupunginreviisorin virassa kaupunginhallitus oli 25.11.1980 päättänyt hyväksyä neuvottelutuloksen eräiden viranhaltijoiden palkkauksen tarkistamisesta tuolloin voimassa olleen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 §:n perusteella. Espoon kaupunginhallitus oli samalla päättänyt lähettää neuvottelutuloksen sisältävän päätöksen edelleen kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle hyväksyttäväksi. Päätös sisälsi muun muassa ehdotuksen apulaiskaupunginreviisorin viran palkkaluokan korottamisesta yhdellä palkkaluokalla.
Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli 28.2.1981 päättänyt olla tekemättä virkaehtosopimusta muun ohessa Espoon kaupungin apulaiskaupunginreviisorin viran palkkauksen tarkistamisesta.
Sen sijaan, että Espoon kaupunginhallitus alisti päätöksen kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle, kaupunginhallituksen olisi tullut panna päätöksensä apulaiskaupunginreviisorin viran palkkaluokan korottamisesta heti täytäntöön. Kaupunginhallitus olisi ollut oikeutettu tekemään päätöksen itsenäisesti. Ratkaisu loukkasi Kaupin yksityistä oikeutta. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli menetellyt väärin ottaessaan asian apulaiskaupunginreviisorin viran osalta käsiteltäväkseen.
Virkaehtosopimuksen mukaan apulaiskaupunginreviisorin viran palkkaluokka sijoittui palkkaluokkiin Y 32-34. Koska apulaiskaupunginreviisorin virka oli Y 33 palkkaluokassa, olisi Espoon kaupunginhallituksella ollut oikeus korottaa se yhdellä palkkaluokalla. Viran palkkauksen korottaminen yhdellä palkkaluokalla oli perustunut Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK r.y:n paikallisjärjestön Espoon palkkalautakunnalle käydyissä palkkaneuvotteluissa tekemään esitykseen. Palkkalautakunta ei ollut tehtyä esitystä omalta osaltaan hyväksynyt. Kaupunginhallitus, jolla oli oikeus muuttaa palkkalautakunnan päätöstä, oli päättänyt korotuksesta.
Palkkahinnoittelun piiriin kuuluvien virkojen palkkaluokkien määrittely oli vakiintuneesti ollut kuntien itse päätettävissä, kun pysyttiin virkaehtosopimuksen hinnoittelun rajoissa. Voitiin kysyä, miksi palkkahinnoittelussa oli määritelty virkojen palkkaluokat useina palkkaluokkina, jollei tarkoitus olisi ollut noissa rajoissa antaa päätösvaltaa kunnille. Eihän kunnallinen sopimusvaltuuskunta itse rajoituksia tarvinnut, koska sen päätösvalta ei ollut sidottu tuollaisiin rajoituksiin. Espoon kaupunginhallituksen menettely kysymyksessä olevassa kokouksessa tehtyjen päätösten alistamisen osalta oli ollut virheellinen. Alistaminen ei nimittäin koskenut niin sanottuja hinnoitteluvirkoja.
Palkkauksen tarkistamista koskevan päätöksen sekavuus oli aiheuttanut apulaiskaupunginreviisorin viran palkkauksesta tehdyn päätöksen alistamisen. Saman pykälän kohdalla oli kaupunginhallituksessa päätetty työsopimussuhteisten ja virkasuhteisten palkkojen korotuksista. Osa viroista oli niin sanottuja ei- hinnoiteltuja virkoja, joiden palkkauksen korottaminen vaati kunnallisen sopimusvaltuuskunnan hyväksymisen. Enempää kaupunginhallituksessa kuin kunnallisessa sopimusvaltuuskunnassa ei ollut huomattu, että apulaiskaupunginreviisorin hinnoittelun piiriin kuuluva virka oli virheellisesti sisällytetty päätöksellä alistettujen virkojen joukkoon.
Ammattijärjestöjen tyytymättömyys palkkaesitysten käsittelyyn oli aiheuttanut kiireen saada asian pois kaupungin päätäntävallasta lähettämällä palkkausesitykset kokonaisuudessaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ratkaistavaksi. Yleisesti ei ollut johdonmukaista, että kun päätösvalta oli jossakin asiassa siirretty alemmalle viranomaiselle, ylempi viranomainen voisi päätöksen taas muuttaa. Ei ollut oikein, että päätösvallan kuuluessa kuntatasolle kunnallinen sopimusvaltuuskunta otti asian itse päättääkseen. Menettely oli epäasiallista varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa oli kysymys paikallisten olosuhteiden tuntemukseen perustuvasta päätöksenteosta.
Kauppi oli tehnyt Espoon kaupunginhallituksen edellä mainitusta päätöksestä valituksen Uudenmaan lääninoikeudelle, joka oli jättänyt sen tutkimatta.
Kauppi on ilmoittanut kuuluvansa jäsenenä Kunnalliset Insinöörit ja Arkkitehdit r.y:een, joka taas oli STTK:n Julkisten Alojen Ammattijärjestö STTK-J:n jäsen.
STTK:n Julkisten Alojen Ammattijärjestö STTK-J on 4.10.1985 ilmoittanut antavansa Kaupille luvan panna vireille ja ajaa työtuomioistuimessa kannetta Espoon kaupunginhallituksen 25.11.1980 tekemää apulaiskaupunginreviisorin viran palkkausluokan korottamista koskevassa asiassa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Kauppi on vaatinut, että työtuomioistuin toteaisi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan 28.2.1981 tekemän päätöksen olleen virheellinen siltä osin kuin se koski apulaiskaupunginreviisorin viran palkkausta, ja ilmoittaisi Espoon kaupunginhallitukselle, ettei kaupunginhallituksen 25.11.1980 tekemä sanotun viran palkkausta koskeva päätös edellyttänyt tullakseen voimaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan hyväksymistä. Siltä varalta, että työtuomioistuin katsoisi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan menetelleen oikein ja asianmukaisesti ottaessaan asian ratkaistavakseen, Kauppi on vaatinut todettavaksi, että kunnallinen sopimusvaltuuskunta on menetellyt päätöstä tehdessään virheellisesti ja ylittänyt toimivaltansa. Kauppi on näistä syistä edelleen vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Espoon kaupunginhallitus on ollut velvollinen korottamaan apulaiskaupunginreviisorin viran palkkausta kaupunginhallituksen 25.11.1980 tekemän päätöksen mukaisesti yhdellä palkkaluokalla.
Kauppi on jutun esikäsittelyssä luopunut kanteessaan esittämästä suoritusvaatimuksesta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että Kauppi on katsonut kanteessaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan 28.2.1981 tekemän päätöksen menneen sopimusvaltuuskunnan toimivaltaa ulommaksi ja vaatinut sen toteamista virheelliseksi. Kauppi ei kuitenkaan ollut yksilöinyt kannettaan lain edellyttämällä tavalla. Näin ollen kunnallinen sopimusvaltuuskunta ei voinut vastineessaan esittää työtuomioistuimesta annetun lain 18 §:n 2 momentin edellyttämiä seikkoja ja niiden perusteita. Kannetta ei voitu ottaa tutkittavaksi puutteellisesti yksilöitynä.
Kanteen tutkimisen edellytyksenä oli lisäksi, että kysymyksessä oli työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu virkaehtosopimuksen tulkintaa taikka soveltamista koskeva riita-asia. Kauppi oli kanteessaan etupäässä käsitellyt Espoon kaupunginhallituksen 26.11.1980 tekemää päätöstä. Siihen kunnallinen sopimusvaltuuskunta ei taas voinut ottaa asiallista kantaa.
Kanteen tarkoittamasta asiasta ei ollut neuvoteltu siten kuin kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehty pääsopimus edellytti. Kauppi ei myöskään ollut osoittanut, että neuvottelut olisivat jääneet käymättä hänestä riippumattomista syistä. Ottaen huomioon, että Kuntien Teknillisten Keskusliittoa vastaava järjestö STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J oli yhtynyt pääsopimukseen, olisi asiasta ollut mahdollista neuvotella. Tästäkin syystä kanne olisi jätettävä tutkimatta.
Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vielä lausunut, että Kaupin jäsenyydellä Kuntien Teknillisten Keskusliiton ja myöhemmin STTK:n Julkisten Alojen Ammattijärjestö STTK-J:n alaisissa jäsenyrityksissä ei voinut olla sellaista vaikutusta, että hän voisi pääsopimuksen määräajoista riippumatta ajaa omissa nimissään kannetta asiassa. Pääsopimuksen mukaan neuvotteluja virkaehtosopimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi oli vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma oli sattunut tai olosuhde syntynyt. Määräaika laskettiin vaatimuksen perusteena olevasta tapahtumasta, eikä esimerkiksi järjestön liittymisestä pääsopimukseen. Mikäli vuoden määräaika laskettaisiin lääninoikeuden päätöksen antamisesta, olisi kanne siinäkin tapauksessa liian myöhään esitettynä hylättävä.
Vaikka paikalliselle viranomaiselle olisi jätetty valta päättää palkka-asteikon soveltamisesta, ei sillä ollut suljettu pois kuntien mahdollisuutta tehdä esitystä kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle virkaehtosopimuksen tekemiseksi tällaisesta kysymyksestä. Kuntien itsenäisessä harkinnassa oli, käyttivätkö ne ratkaisuvaltaansa vai eivät. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan 28.2.1981 tekemä päätös oli kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta annetun lain säännösten ja tuolloin voimassa olleen virkaehtosopimuksen määräysten mukainen. Sopimusvaltuuskunta oli päättänyt, ettei asiassa tehdä virkaehtosopimusta.
Espoon kaupunki ei liioin ollut tehnyt sellaista täytäntöönpanokelpoista päätöstä, jonka perusteella Kaupille olisi ollut hänen virastaan maksettava Y 34 palkkaluokan mukaista palkkaa Y 33 palkkaluokan mukaisen palkkauksen asemasta.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Kunnallinen sopimusvaltuuskunta, jonka lausumaan jutussa kuultu Espoon kaupunki on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta oikeudenkäyntiedellytysten puuttumisen vuoksi ja toissijaisesti kanteen hylkäämistä.
Kaupin vastaselitys
Kauppi on vastineen johdosta lausunut muun ohella, että Kuntien Teknillisten Keskusliiton paikallistoimikunta oli laatinut ehdotuksen siihen järjestäytyneitten viranhaltijoitten palkkaluokkien tarkistamisesta Espoon kaupungissa. Ehdotus oli koskenut myös Kaupin apulaiskaupunginreviisorin virkaa.
Paikallisten järjestöjen ja Espoon palkkalautakunnan välillä käydyissä neuvotteluissa oli päädytty ratkaisuun, jonka mukaan Kaupin hoitaman viran palkkaluokka pysytettäisiin entisellään. Paikallistoimikunta oli näin joutunut luopumaan Kaupin viran palkankorotusvaatimuksesta. Tämä oli vaikuttanut myös paikallisneuvottelujen käymiseen. Sovittuaan tällä tavoin palkkaratkaisun paikallistoimikunta oli tullut sidotuksi siihen. Paikallistoimikunta ei sen vuoksi enää ollut voinut neuvotella Kaupin viran palkkauksesta. Neuvottelumahdollisuutta ei ollut edes sen jälkeen, kun kaupunginhallitus oli päättänyt korottaa Kaupin apulaiskaupunginreviisorin viran palkkaluokkaa. Niinpä ei paikallisneuvotteluja ollut käyty, vaan ainoastaan keskusteluja kaupungin viranhaltijoiden kanssa.
Menettelystä ei ollut laadittu mitään asiakirjaa. Asiakirjan laatiminen taas olisi ollut edellytyksenä keskusneuvottelujen käymiselle.
Edellä esitetystä kävi kuitenkin ilmi, etteivät neuvottelumenettelyn puutteellisuudet olleet johtuneet Kaupista itsestään. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan väitteet neuvotteluvelvoitteen laiminlyömisestä ja asian vanhentumisesta olisi hylättävä.
Kauppi on vielä esittänyt Kuntien Teknillisten Keskusliiton 6.10.1986 antaman kirjoituksen, jonka mukaan liitto oli antanut Kaupille työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n mukaisen luvan ajaa työtuomioistuimessa vahvistuskannetta, joka koski Espoon kaupunginhallituksen 25.11.1980 tekemää päätöstä apulaiskaupunginreviisorin viran palkkaluokan korottamista koskevassa asiassa.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja Espoon kaupunki ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluista.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kanteessa on sellaisena, jona se on esivalmistelussa kehitettynä esitetty, on kysymys lähinnä siitä, onko Espoon kaupunki työnantajana menetellyt vastoin virkaehtosopimuksena voimassa olevia menettelytapamääräyksiä kaupunginhallituksen päättäessä 25.11.1980 pitämässään kokouksessa eräiden muiden viranhaltijoiden ohella apulaiskaupunginreviisorin viran palkkaluokkaan sijoittamisesta. Kanteessaan Matti Kauppi on katsonut, että Espoon kaupungin menettely on ollut kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen vastaista siltä osin kuin kaupunginhallitus on ensin hyväksyttyään puheena olevan Kaupin viranhaltijana hoitaman apulaiskaupunginreviisorin viran sijoitettavaksi aikaisempaa yhtä korkeampaan palkkaluokkaan ja siten Y 34 palkkaluokkaan sen jälkeen päättänyt lähettää päätöksensä kunnallisen sopimusvaltuuskunnan hyväksyttäväksi. Kanteen mukaan kaupungin olisi itse pitänyt päättää viran palkkaluokasta.
Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on toimistossaan 28.2.1981 tehdyllä päätöksellä päättänyt olla tekemättä Espoon kaupunginhallituksen päätöksessä tarkoitettujen viranhaltijoiden ja siten siis myös Kaupin palkkauksesta erillistä virkaehtosopimusta. Sopimusvaltuuskunnan toimiston päätöstä on pidettävä sopimusvaltuuskunnan toimenpiteenä sen hyväksyttäväksi toimitetun Espoon kaupunginvaltuuston päätöksen johdosta. Muita ratkaisuja ei sopimusvaltuuskunnan ole näytetty tehneen sen käsiteltäväksi siirretyssä palkka-asiassa.
Kanteen mukaan Espoon kaupungin ja kunnallisen sopimusvaltuuskunnan menettelystä on ollut seurauksena, että Kaupin hoitamaa apulaiskaupunginreviisorin virkaa ei ole sijoitettu Y 34 palkkaluokkaan, vaan virasta on maksettu palkkaus yhtä alemman palkkaluokan mukaan.
Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on katsonut, että kanteessa on vaatimukset ja niiden perustelut esitetty epäselvästi ja puutteellisesti, ja vaatinut kanteen jättämistä sen vuoksi tutkittavaksi ottamatta. Työtuomioistuimesta annetun lain 15 §:n mukaan haastehakemuksessa on ilmoitettava vaatimukset ja myös ne seikat, joihin vaatimukset perustuvat. Työtuomioistuimeen 10.10.1985 toimitettua haastehakemusta ei ole lain 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla havaittu epätäydelliseksi. Haastehakemuksessa esitettyjä vaatimuksia ja niiden perusteita on esivalmistelussa vielä täsmennetty. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, etteivät kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan kohdistetut vaatimukset ole sillä tavoin sisällöltään puutteellisia tai epätäsmällisiä, että kanne olisi jätettävä tutkimatta.
Sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta myös sillä perusteella, että riitakysymyksistä ei ole työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla neuvoteltu. Kanne perustuu siihen, että Espoon kaupunki on menetellyt kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen vastaisesti kaupunginhallituksen käsitellessä edellä mainitussa 25.11.1980 pidetyssä kokouksessa Kaupin viran palkkausta. Kanne koskee siten 1.3.1980 voimaan tulleen virkaehtosopimuksen voimassa ollessa tapahtunutta menettelyä. Riitakysymyksistä on sen vuoksi pitänyt neuvotella 12.10.1970 tehdyn, kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelyä koskevan pääsopimuksen määräysten mukaisessa järjestyksessä.
Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK on 25.4.1980 kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa säädetyllä tavalla yhtynyt mainittuun virkaehtosopimukseen. Kuntien Teknillisten Keskusliitto, jonka alayhdistyksenä olleeseen Kunnalliset Insinöörit ja Arkkitehdit r.y:hyn Kauppi on kuulunut jäsenenä, ei ole käynyt kanteessa tarkoitetusta riita-asiasta pääsopimuksessa tarkoitettuja keskusneuvotteluja eikä edes esittänyt niitä koskevaa pyyntöä. Asiassa ei ole selvitetty, että erimielisyydestä olisi edes paikallisella tasolla pääsopimuksen mukaisesti neuvoteltu. Pääsopimuksen 6 §:n määräys kuitenkin osoittaa, että riidan laadun vuoksi erimielisyys voidaan saattaa suoraan keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi. Paikallisneuvottelujen pitämättä jääminen ei näissä oloissa estä asian tutkimista työtuomioistuimessa.
Pääsopimuksen 5 §:n mukaan ainoastaan sopimukseen osallinen voi saada asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on asian käsittelyssä esittänyt, ettei Kuntien Teknillisten Keskusliitto olisi tuolloin noudatetun neuvottelukäytännön mukaan voinut saattaa keskusneuvotteluissa käsiteltäväksi Kaupin palkkausta koskevaa riita-asiaa, kun se ei koskenut teknisessä tehtävässä toimivaa viranhaltijaa. Riippumatta siitä, että Kauppi ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin saadakseen palkkaustaan koskevan riita-asian keskusneuvotteluja koskevan järjestyksen mukaan käsiteltäväksi, keskusneuvottelujen pitämättä jäämisen ei voida katsoa johtuneen Kaupin viaksi luettavasta syystä.
Työtuomioistuin toteaa, että pääsopimuksen 10 §:n 2 momentin mukaista neljän kuukauden määräaikaa ei keskusneuvottelujen pitämättä jäämisen takia voida noudattaa. Huomioon ottaen, että Kauppi on pannut vireille korotetun palkan saamista koskevan vaatimuksen valittamalla riidan kohteena olevasta Espoon kaupunginhallituksen päätöksen Uudenmaan lääninoikeudelle, työtuomioistuin katsoo varsinkin, kun kunnallinen sopimusvaltuuskunta on esittänyt varteen otettavia epäilyksiä Kuntien Teknillisten Keskusliiton oikeudesta käydä keskusneuvotteluja, ettei pääsopimuksen 9 §:n määräyksestä voi näissä olosuhteissa johtua perustetta kanteen hylkäämiselle.
Kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa ei ole sovittu eikä voidakaan sopia siitä järjestyksestä, jossa kunnallisen työnantajan on käytettävä päätösvaltaansa käsitellessään sille virkaehtosopimuksen mukaan kuuluvia asioita. Kunnan päätösvallan käyttämisestä on voimassa mitä siitä erikseen on säädetty tai määrätty.
Kauppi ei ole kanteessaan esittänyt sellaisia virkaehtosopimuksen hinnoittelumääräyksistä johtuvia perusteita, jonka mukaan hänen hoitamansa apulaiskaupunginreviisorin viran palkka olisi ollut määrättävä Y 34 palkkaluokan mukaan maksettavaksi. Virka voidaan hinnoitteluliitteen mukaan sijoittaa Espoon asukaslukua vastaavan suuruisissa kaupungeissa palkkaluokkiin Y 32 - 34.
Kun siis jutussa ei ole voitu näyttää, että kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen määräysten mukaan apulaiskaupunginreviisorin virka sen laadusta tai tehtävien vaativuudesta johtuen olisi pitänyt sijoittaa Kaupin vaatimaan palkkaluokkaan, Espoon kaupunki on voinut harkintansa mukaan yhtä hyvin olla sijoittamatta virkaa korkeimpaan palkkaluokkaan kuin sijoittaa se tuohon palkkaluokkaan sellaisellakin ehdolla, että kunnallisen sopimusvaltuuskunnan on hyväksyttävä tai suostuttava tehtyyn ratkaisuun.
Työtuomioistuin katsoo jutussa jääneen näyttämättä, että Espoon kaupunki työnantajana olisi menetellyt kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen vastaisesti päättäessään edellä kerrotuin tavoin apulaiskaupunginreviisorin viran palkkaluokkaan sijoittamisesta sillä ehdolla, että sopimusvaltuuskunta sen hyväksyisi. Kaupilla ei näin ollen esittämillään perusteilla ole oikeutta vaatimaansa palkkaan.
Tuomiolauselma
Lausunnon antaminen kanteesta luovutuilta osin raukeaa.
Työtuomioistuin jättää kanteen tutkimatta siltä osin kuin se koskee kunnallisen sopimusvaltuuskunnan menettelyä. Oikeudenkäyntiväitteet hylätään muutoin.
Kanne hylätään.
Kauppi velvoitetaan korvaamaan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla. Espoon kaupunki saa pitää kulunsa omana vahinkonaan.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Metsäpelto, K. Rautiainen, Koivistoinen ja Hynönen.
Tuomio oli yksimielinen.