Labor court dismisses union strike claim when collective agreement dispute does not breach statutory peace obligation.

Painostaakseen työnantajaa käynnissä olleissa työkohtaisuuslisää koskeneissa neuvotteluissa yhtiön asennusosaston työntekijät olivat poistuneet työaikana pidettyihin kokouksiin ilman työnantajan suostumusta. Lisäksi asentajat olivat kieltäytyneet ylityöstä. Toimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työkohtaisuuslisää koskevaan määräykseen. Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluihin, ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin niiden estämiseksi tai lopettamiseksi.

Neuvotteluvelvollisuutta ei ollut erimielisyyden koskiessa lakisääteisen työrauhavelvollisuuden rikkomista.

Kantaja Sähkötyönantajain Liitto r.y. Vastaaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Kuultava Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten kesken 28.6.1986 tehdyssä sähköasennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I. YLEISTÄ

4 §

TYÖRAUHAVELVOITE

1 Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia välittömästi ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin uhkaavan työtaistelun estämiseksi tai rikkoutuneen työrauhan palauttamiseksi. Edellä mainittu velvollisuus poistuu ainoastaan ao. jäsenen eroamisella tai erottamisella liiton tai sen alayhdistyksen jäsenyydestä. Samoin liitot ovat velvollisia ryhtymään heti työehtosopimusrikkomuksesta tai alkavasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lopettamiseksi.

IV. TYÖPALKAT

9 §

ANSION MÄÄRÄYTYMINEN

D. Työkohtaisuuslisä

Sellaisesta aikatyöstä, jossa vaaditaan erityistä ammattitaitoa ja/tai joka suoritetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, voidaan palkkaryhmissä 2-7 maksaa työkohtaisuuslisää, joka on pennimääräinen. Lisän suuruus sovitaan kussakin tapauksessa erikseen huomioon ottaen työn vaativuus, edellytetty työnopeus, työolosuhteet ja muut erityiset seikat, jotka tekevät työkohtaisuuslisän maksamisen perustelluksi. Työkohtaisuuslisä voi olla joko tehtäväkohtainen tai työkohtainen.

X. N E U V O T T E L U J Ä R J E S T Y S

21 §.

ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN

5 Kumpikin sopijapuoli sekä niiden jäsenet pidättäytyvät tätä työehtosopimusta koskevista oikeudellisista toimenpiteistä toisiaan vastaan, kunnes tässä pykälässä sovittu liittojen välinen neuvottelujärjestys on toteutettu.

XI. E R I N Ä I S I Ä M Ä Ä R Ä Y K S I Ä

23 §.

AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN, ILMOITUSTAULUJEN KÄYTTÖ, TYÖPAIKKAKOKOUKSET JA ERINÄISIÄ KORVAUKSIA.

C. Työpaikkakokoukset Kullakin sähköasennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvalla työpaikalla toimivalla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton jäsenosastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokailutauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevissa kysymyksissä seuraavin edellytyksin: 1. Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

KANNE

Kanteen perustelut

Sähkötyönantajain Liitto on lausunut, että työehtosopimuksen tultua voimaan kesäkuussa 1986 Insinööritoimisto Sähkötyö Oy:n asennusosaston työntekijöitä edustava pääluottamusmies oli esittänyt työnantajalle vaatimuksen, että yhtiön sähköasentajat eivät tulisi työskentelemään Tampereen kansainvälisillä messuilla yhtiön asennustyömaalla ennen kuin yhtiö oli kirjallisesti sopinut asentajien kanssa heidän kesälomistaan. Tätä vaatimustaan käsittelemään olivat työhuonekunnan kaikki 56 asentajaa poistuneet työaikana työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen vastaisesti 18.7.1986 kello 12 16 kokoukseen ilman työnantajan suostumusta.

Työhuonekunnan asentajat olivat esittäneet myös vaatimuksen työkohtaisuuslisien korottamisesta muodostomalla yhtiöön uusi neljäs työkohtaisuuslisäporras. Vaatimuksen oli esittänyt pääluottamusmies, joka oli myös ammattiosaston toimikunnan jäsen. Tämän asian läpisaamiseksi työhuonekunnan asentajat olivat pitäneet niin kutsuttuja tiedotustilaisuuksia iltapäivisin kello 14:stä lähtien säännöllisen päivätyöajan loppuun asti 5., 6. ja 7.8.1986. Näissä kokouksissaan he olivat myös sopineet ylityökiellosta, koska kukaan asentajista ei ollut suostunut työskentelemään ylityössä messuosastojen sähköistämiseksi. Messujen sähkötöihin ei ollut voitu myöskään sähköasennusalan lakosta aiheutuneiden työpaineiden takia saada muualta sähkömiehiä.

Edellä mainittuihin laittomiin työtaisteluihin oli osallistunut myös asennusosaston varapääluottamusmies, joka pääluottamusmiehen kesälomalla ollessa oli toiminut luottamusmiehenä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Sähkötyönantajain Liitto on vaatinut Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain tarkoittaman työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työehtosopimuksen 21 §:n 5 kohdan mukaan kummankin sopijapuolen sekä niiden jäsenten tuli pidättyä työehtosopimusta koskevista oikeudellisista toimenpiteistä toisiaan vastaan, kunnes määräyksessä sovittu liittojen välinen neuvottelujärjestely oli toteutettu. Koska nyt kysymyksessä olevassa asiassa liittojen välistä neuvottelua ei ollut käyty, työtuomioistuimen ei tulisi ottaa juttua asiallisesti käsiteltäväkseen.

Sen varalta, että juttu kuitenkin tutkittaisiin, työntekijäliitto on esittänyt työnantajapuolen kesälomia koskevan esityksen olevan perusteeton. Pääluottamusmies oli muiden neuvotteluasioiden yhteydessä esittänyt vuosilomista sopimista, mutta mistään ehdoista ei ollut ollut kysymys.

Samoin työnantajapuolen väite siitä, että työhuonekunnan asentajat olisivat kokoontuneet 18.7.1986 käsittelemään tällaista vaatimusta, oli väärä. Kokouksessa oli ollut työnantajan antama lomaluettelo ilmoitusasiana esillä eikä kyseessä ollut ollut mikään vaatimus. Työntekijät olivat tienneet hyvin, että vuosiloma-asioissa työnantajalla oli päätösvalta. Sen sijaan kokouksen aiheena oli ollut työnantajan työehtosopimuksen noudattamatta jättäminen työkohtaisuuslisien osalta. Työnantaja oli tehnyt kokoukselle työkohtaisuuslisistä esityksen, joka ei ollut vastannut tehtyä työehtosopimusratkaisua. Kokouksessa oli tehty työntekijöiden oma esitys, joka oli luovutettu työnantajalle samana päivänä. Pääluottamusmies ei ollut osallistunut kokouksiin, koska hän oli ollut työnantajan määräämällä vuosilomalla 14.7. - 9.8.1986.

Kanteessa esitetystä väitteestä, että työhuonekunnan asentajat olisivat esittäneet vaatimuksen työkohtaisuuslisien korottamisesta, voisi saada kuvan, että työntekijät olisivat vaatineet korotuksia yli työehtosopimusratkaisun. Tästä ei ollut ollut kysymys. Työntekijät olivat työehtosopimuksen mukaisesti esittäneet, että yli yrityskohtaisen vanhan sopimuksen maksetut työkohtaisuuslisät kirjattaisiin uuteen yrityskohtaiseen työkohtaisuuslisäsopimukseen. Työnantajan ottaman kannan mukaan noin 15 asentajan loppupalkat olisivat nousseet työehtosopimusratkaisun jälkeen vain 25 penniä tunnissa. Nimenomaan tästä ongelmasta oli neuvoteltu ja pidetty kokouksia. Kokouksissa ei ollut sovittu ylityökiellosta eikä tällaista asiaa ollut niissä edes käsitelty. Väite oli siinäkin mielessä väärä, että asennusosastolla oli tehty ylitöitä 14.7. - 10.8.1986 616 tuntia ja 11. - 22.8.1986 149 tuntia.

Asiassa ei ollut ollut kysymyksessä laiton työtaistelu. Työnantajan menettely työkohtaisuuslisien maksamisessa ei ollut ollut työehtosopimuksen mukainen, minkä vuoksi asiasta oli jouduttu käymään pitkät paikalliset neuvottelut. Neuvottelujen kuluessa oli luonnollisesti neuvoteltu myös niiden työntekijöiden kesken, joita asia oli koskenut. Neuvottelut olivat kulkeneet työehtosopimuksen 21 §:n mukaisesti, vaikka työnantaja olikin yrittänyt estää neuvottelujen etenemistä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen jättämistä tutkittavaksi ottamatta ja, mikäli se tutkittaisiin, sen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVA

Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Mitä ensiksi tulee vastaajaliiton väitteeseen siitä, ettei kannetta voitaisi tutkia, koska työehtosopimuksen 21 §:n 5. kohdassa tarkoitettuja neuvotteluja ei ole käyty, niin työtuomioistuin, ottaen huomioon työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin säännöksen, katsoo, ettei neuvotteluvelvollisuutta ole erimielisyyden koskiessa lakisääteisen työrauhavelvollisuuden rikkomista.

Tuomiolauselma

Kanteen tutkimista vastaan esitetty väite hylätään.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät r.y:n maksamaan Sähkötyönantajain Liitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8 500 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Sähkötyönantajain Liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, H. Rautiainen, Hietikko ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.