Labor court dismisses union strike action but orders union to pay damages for work slowdown violating peace clause.

Lihanleikkaajien työn hidastus oli kohdistunut työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Ammattiosasto vastasi luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Työntekijäliiton ei ollut näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Kuultava Seinäjoen Elintarviketyöläiset r.y. osasto 52

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toiselta puolen muun muassa Osuusteurastamoiden Työnantajaliiton ja toiselta puolen Suomen Elintarviketyöläisten Liiton välillä 2.5.1984 tehdyssä teurastamoiden ja lihavalmistetehtaiden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

II SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

IV TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

8 § Työpalkat

10 § Suorituspalkkajärjestelmät

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä.

2. Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän urakka-ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 20 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

5. Urakka- ja sekaurakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

6. Milloin työ- ja tuotantomenetelmissä, raaka- ja tarveaineissa, koneistuksessa tai muissa näihin verrattavissa työsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, suoritetaan uusi suorituspalkkatyön hinnoittelu, pitäen ohjeena edellä 2 ja 3 kohtien mukaisesti muodostunutta ansiotasoa.

Pöytäkirjamerkintä: Työnsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuneisiin muutoksiin perustuvassa suorituspalkkatyön uudessa hinnoittelussa huomioidaan ne muutokset, jotka työpaikalla on yhteisesti kirjattu tai jotka muuten todetaan. Muutoksista aiheutuva uusi hinnoittelu pyritään suorittamaan tarpeetonta viivytystä välttäen ja siten, ettei se aiheuta olennaista muutosta työntekijäin vakiintuneeseen ansiotasoon.

7. Jos voimassa olevaa hinnoittelua joko työnantajan tai työntekijäin aloitteesta halutaan tarkistaa, voidaan se tehdä asianomaisen työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei heidän välillään päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu suorituspalkkatyö entisillä perusteilla ja asia siirretään allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Palkankorotukset

A. 29.4.1984

B. 1.3.1985

C. Ohjetuntipalkkojen ylimääräinen korottaminen ei sellaisenaan aiheuta korotusta käytännön ansioissa yli sovittujen yleiskorotusten edellyttäen, että palkat uusista ohjetuntipalkoista laskettuina täyttävät kussakin palkkamuodossa työehtosopimuksen mukaiset vähimmäisvaatimukset.

KANNE

Kanteen perustelut

Luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelutilanteen päättämiseksi. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto oli ollut jatkuvasti tilanteen kehittymisestä selvillä, mutta ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Jutun suullisessa esivalmisteluistunnossa Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto on ilmoittanut kertointen muodostuneen kolmannella työtaisteluviikolla seuraaviksi: 10.2. 0,43, 11.2. 0,48, 12.2. 0,78, 13.2. 0,80 ja 14.2. 0,85.

Työtaistelu jatkui edelleen jutun pääkäsittelypäivänä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Elintarviketyöläisten Liiton ja Seinäjoen Elintarviketyöläiset r.y:n tuomitsemisesta hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on myöntänyt jarrutusta tapahtuneen 13.2.1986 saakka. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton palkkasihteeri oli käynyt 10.2.1986 Nurmossa, ja sen jälkeen siellä olivat kertoimet nousseet. Tuotantolaitoksessa oli tuotanto palannut normaaliksi. Mitä pääluottamusmiehen toimintaan tuli, niin hän oli vaatinut tilanteen normalisointia eikä ollut ollut välinpitämätön asiasta. Pääluottamusmies oli pyrkinyt tekemään kaikkensa, jotta tilanne olisi normalisoitunut. Tilanne oli selvitetty liiton ja pääluottamusmiehen toimenpiteillä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työntekijäpuolen edustajat ovat 16.1.1986 tehneet työnantajalle esityksen Itikka Osuuskunnan Nurmon ja Seinäjoen tuotantolaitoksien 4. palkkaryhmän lihanleikkaajien tuntipalkkojen korottamisesta 3 markalla. Kun tehdystä esityksestä on joitakin kertoja paikallisesti neuvoteltu ja kun työnantaja ei ole siihen suostunut, Nurmon tuotantolaitoksen tuotanto on laskenut lihanleikkaajien työn hidastuksen johdosta 28.1.1986 alkaen. Kysymyksessä olevat 64 lihanleikkaajaa työskentelevät niin sanotulla suoralla urakalla. Työn suoritusvauhtia kuvaava kerroin on hidastamisen aloittamista edeltäneiden kahdenkymmenen kaksi viikkoa käsittäneen kauden aikana ollut keskimäärin 0.96. Kerroin on muodostunut kanteessa tarkoitettuna aikana seuraavaksi:

28.1. 0,62 17.2. 0,88

29.1. 0,50 18.2. 0,88

30.1. 0,48 19.2. 0,88

31.1. 0,47 20.2. 0,79

3.2. 0,58

4.2. 0,58

5.2. 0,57

10.2. 0,43

11.2. 0,48

12.2. 0,78

13.2. 0,80

14.2. 0,85

Vastaajaliitto on myöntänyt jarrutuksen tapahtumisen 13.2.1986 saakka, mutta kiistänyt jarrutusta toimeenpannun sanotun ajankohdan jälkeen. Tuotanto on 13.2.1986 jälkeenkin ollut selvästi kerrottua pitkäaikaista tasoa alempi. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että, niin kuin pääluottamusmies on työtuomioistuimessa kuultuna selvittänyt, Nurmon tuotantolaitoksella on helmikuussa 1982 paikallisesti sovittu urakan toteutuvan kertoimella 0,87, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työntekijät olisivat 13.2.1986 jälkeen jarruttaneet työntekoa. Näyttöä ei ole esitetty erityisesti siitä, mistä kertoimen aleneminen 20.2.1986 lukuun 0,79 on johtunut.

Työn hidastus 13.2.1986 saakka on toimeenpantu työnantajan painostamiseksi suostumaan esitettyyn palkankorotusvaatimukseen, ja on se niin ollen kohdistunut työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies on osallistunut työn hidastukseen. Ammattiosasto vastaa edustajansa toiminnasta.

Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto on 30.1.1986 lähettänyt Suomen Elintarviketyöläisten Liitolle kirjeitse kehotuksen ryhtyä toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Liiton palkkasihteeri on käynyt tuotantolaitoksella 10.2.1986, ja ilmeisesti hänen käyntinsä seurauksena työtaistelu on saatu päättymään, joskin käynti on suoritettu suhteellisen myöhään. Liiton ei olekaan työtuomioistuimen mielestä näytetty laiminlyöneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita Seinäjoen Elintarviketyöläiset r.y:n 28.1.-13.2.1986 välisenä aikana toimeenpannun työn hidastuksen johdosta työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Osuusteurastamoiden Työnantajaliitolle 12 000 markkaa ja korvaamaan Osuusteurastamoiden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Kanne hylätään enemmälti Seinäjoen Elintarviketyöläiset r.y:n osalta ja kokonaan siltä osin kuin siinä on vaadittu hyvityssakkoseuraamusta Suomen Elintarviketyöläisten Liitolle.

Jäsenet: Huopaniemi puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Airaksinen, Kuivanen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.