Labor court orders union and union branch to pay fines for violating collective agreement peacekeeping duties.

Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli painostaa työnantajaa korottamaan kone- ja sähköasentajien tuntipalkkaa. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työtaisteluiden uusiutuessa tiheästi eivät ammattiosasto ja liitto olleet toimineet kyllin tehokkaasti velvollisuuksiensa täyttämiseksi. Liitto ja osasto tuomittu hyvityssakkoihin.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Mäntyluodon metallityöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Työehtosopimuksen palkkamääräykset ovat otsikolla TYÖPALKAT varustetussa II luvun 6 - 11 §:ssä.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että liiton jäsenyrityksen Rauma-Repola Oy:n Mäntyluodon tehtaiden tehdaspalvelun laitoshuolto-osaston kone- ja sähköasentajat olivat painostustoimenpiteenä työnantajaa kohtaan ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin. Lakossa oli 12.11.1986 kello 15 - 16 ollut tehtaan 14 työntekijää, 13.11.1986 kello 7 - 16 15 työntekijää, 14.11.1986 kello 7 - 16 15 työntekijää, 18.11.1986 kello 7 - 16 15 työntekijää, 19.11.1986 kello 7 - 16 15 työntekijää, 21.11.1986 kello 7 - 16 15 työntekijää, 24.1.1986 kello 7 - 16 16 työntekijää ja 25.11.1986 kello 7 - 16 16 työntekijää.

Tehtaalla oli käyty palkkaneuvotteluja ennen työtaistelutoimenpiteiden alkamista. Neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina 12.11.1986. Työnantaja oli neuvotteluissa yhdessä työntekijöiden kanssa todennut, että laitoshuollon kone- ja sähköasentajien palkat olivat noin markan pienemmät kuin koko tehtaalla maksetut keskimääräiset palkat. Työnantaja ei ollut kuitenkaan voinut suostua työntekijöiden vaatimuksiin korottaa kaikkien osaston asentajien palkkoja. Kaikki työt laitoshuolto-osastolla eivät nimittäin kuuluneet viidenteen palkkaryhmään, vaan ainoastaan vain noin puolet töistä. Työnantaja oli tarjonnut yhdeksälle laitoshuolto-osaston työntekijälle palkankorotusta.

Työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Työntekijöiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa korottamaan tehdaspalvelun laitoshuoltoosaston 18 kone- ja sähköasentajan tuntipalkkoja keskimäärin 1 markalla 10 pennillä. Vaatimuksia työnantajalle olivat esittäneet muun muassa ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies ja osaston luottamusmies.

Ammattiosaston edustajat eivät olleet suoranaisesti osallistuneet työtaisteluihin, mutta he olivat esittäneet työnantajalle työtaistelutoimenpiteitä aiheuttaneita vaatimuksia. Ammattiosaston edustajat eivät olleet ryhtyneet työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaisteluiden estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Ammattiosastolla oli vastuu siitä, että sen edustajat olivat vaatimuksia esittämällä ja muullakin toiminnallaan asettuneet tukemaan lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä.

Työtaistelutoimenpiteiden alkamisen jälkeen oli Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta otettu useita kertoja yhteyttä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu toimenpiteitä lakkojen lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi. Työtaistelutoimenpiteiden määrä huomioon ottaen olivat Metallityöväen Liiton toimenpiteet olleet riittämättömiä.

Mäntyluodon metallityöväen ammattiosasto oli laiminlyönyt työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan sille kuuluvat velvollisuudet salliessaan sitä työpaikalla edustavien henkilöiden esittää ja tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä.

Asian esivalmistelussa työnantajaliitto on ilmoittanut työtaistelutoimenpiteiden jatkuneen 1.12.1986 kello 12 - 16, 2.12.1986 kello 7 - 16 ja 3.12.1986 kello 7 - 16. Työtaistelutoimenpiteisiin oli osallistunut 16 työntekijää.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Metallityöväen Liiton ja Mäntyluodon metallityöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt, että Rauma-Repola Oy:n Mäntyluodon tehtaiden tehdaspalvelun laitoshuolto-osaston kone- ja sähköasentajat olivat olleet lakossa työnantajaliiton esittämin tavoin.

Syynä työnseisauksiin oli ollut mainitun työntekijäryhmän palkkojen jälkeenjääneisyys. Työntekijät kuuluivat metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaiseen viidenteen palkkaryhmään. Kone- ja sähköasentajien palkat olivat olleet 4-5 vuotta aiemmin keskimäärin selvästi korkeammat kuin muiden aikapalkalla työskentelevien viidenteen palkkaryhmään kuuluvien työntekijöiden palkat. Viime vuosina tilanne oli kääntynyt päinvastaiseksi. Kone- ja sähköasentajien palkat olivat selvästi alhaisemmat kuin muiden vertailuryhmien työntekijöiden palkat. Tehtaalla ei ollut yhtenäistä palkkapolitiikkaa, vaan työntekijäryhmien ja yksittäisten työntekijöiden palkkoja oli tarkistettu siinä järjestyksessä, missä työosastojen esimiehet olivat tarkistuksia harkintansa mukaan tehtaan johdolle esittäneet. Menettely oli johtanut siihen, että eri osastojen työntekijät olivat eri asemassa toisiinsa verrattuna.

Työntekijäpuoli oli palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi esittänyt, että kone- ja sähköasentajien palkkoja olisi korotettu kanteessa esitetyin tavoin. Työnantaja oli kuitenkin suhtautunut kielteisesti esityksiin. Asiaa oli tarmokkaasti pyritty ratkaisemaan neuvotteluissa, mutta ne eivät olleet johtaneet tulokseen.

Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat toistuvasti vaatineet työntekijöitä pysymään työssä ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Metallityöväen Liiton toimitsijat olivat olleet puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ainakin 13.11., 19.11., 21.11. sekä 26.11.1986 ja vaatineet ammattiosastoa tekemään voitavansa työrauhan palauttamiseksi. Työhäiriöitä ei kuitenkaan oltu voitu estää.

Metallityöväen Liiton ja Mäntyluodon metallityöväen ammattiosaston toimenpiteet eivät olleet olleet täysin riittäviä työrauhan ylläpitämiseksi. Työnseisauksiin oli osallistunut kuitenkin vain vähän työntekijöitä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on pyytänyt työtuomioistuinta määräämään mahdollisesti tuomittavat hyvityssakot mahdollisimman alhaisiksi.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVAN LAUSUMA

Kuultavana ollut Mäntyluodon metallityöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton lausumaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rauma-Repola Oy:n Mäntyluodon tehtailla on työnantajan ja työntekijöiden kesken neuvoteltu tehdaspalvelun laitoshuolto-osaston kone- ja sähköasentajien palkkojen korottamisesta. Neuvottelut, joissa ei ole päästy sopimukseen, ovat päättyneet 12.11.1986. Samana päivänä osaston kone- ja sähköasentajat ovat ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin. Asentajat ovat sen jälkeen olleet lakossa kanteessa mainittuina päivinä 13.11. - 25.11.1986 välisenä aikana ja myös 1. - 3.12.1986. Työtaistelutoimiin on osallistunut kerrallaan 14 - 16 työntekijää. Työntekijöiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa korottamaan osaston kaikkien 18 kone- ja sähköasentajan tuntipalkkaa 1 markalla 10 pennillä. Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Pääluottamusmies ja osaston luottamusmies ovat toistuvasti kehottaneet työntekijöitä noudattamaan neuvottelujärjestystä ja palauttamaan työrauhan. Mäntyluodon metallityöväen ammattiosaston toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä, koska lakot ovat jatkuneet kehoituksista huolimatta.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on ilmoittanut työtaistelutoimenpiteiden alkamisesta Metallityöväen Liitolle. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on ollut useita kertoja yhteydessä työntekijäliittoon vaatien siltä toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton toimitsijat ovat olleet marraskuun aikana ainakin neljästi puhelimitse yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatineet ammattiosastoa tekemään voitavansa työrauhan palauttamiseksi. Työtaistelujen uusiutuessa tiheästi eivät liitonkaan toimenpiteet ole olleet kyllin tehokkaita valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Mäntyluodon metallityöväen ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 13 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 10 000 markkaa.

Metallityöväen Liitto ja Mäntyluodon metallityöväen ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Äimälä, Niskanen, Sulkunen ja Hynönen.

Tuomio oli yksimielinen.