Labor court allows dental costs when collective agreement lacks explicit dentist selection restriction.

Yhtiö oli kieltäytynyt korvaamasta päiväpalkkaisen toimihenkilön terveydenhoito-ohjesäännön tarkoittamaa osuutta hänen hammashoitokuluistaan sillä perusteella, että hoito oli muun kuin yhtiön nimeämän hammaslääkärin antama. Yhtiöllä ei ollut oikeutta määrätä käytettäväksi vain yhtiön nimeämää hammaslääkäriä, koska terveydenhoito-ohjesäännössä ei ollut rajoitettu työntekijän oikeutta itse valita hammaslääkärinsä. Terveydenhoito-ohjesäännön sanamuoto oli työehtosopimusneuvotteluissa ollut työnantajapuolen ehdotuksen mukainen. Koska hammaslääkärin valintaoikeutta ei ollut mainittu työnantajapuolen ehdottamassa sopimustekstissä, niin työnantajapuolen olisi pitänyt selvittää työntekijäpuolelle hammaslääkärin valintaoikeuden olevan työnantajalla.

Kantaja Suomen Liikeväen Liitto r.y. Vastaajat LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y. Oy Veikkaus Ab

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1985 allekirjoitetussa Oy Veikkaus Ab:n päiväpalkkaisten toimihenkilöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

8 § Terveydenhoito Terveydenhoidon osalta noudatetaan Oy Veikkaus Ab:n päiväpalkkaisia toimihenkilöitä koskevaa voimassa olevaa terveydenhoito-ohjesääntöä.

Oy Veikkaus Ab:n päiväpalkkaisia toimihenkilöitä koskevassa terveydenhoito-ohjesäännössä on muun muassa seuraava määräys:

Hammashoito

Vuoden yhdenjaksoisen palvelun jälkeen hammassairauksien hoito ja hampaiden vuositarkastukset sekä hammaskorvikkeiden yksinkertaiset korjauskulut, enintään 4/5 kuluista, korvataan seuraavasti:

4 päivää viikossa työskentelevät 4/5 kuluista

3 " " " 3/5 "

2 " " " 2/5 "

1 päivän " " 1/5 "

Hammasproteesien, kultakruunujen, nastahampaiden, siltojen yms. hammaskorvikkeiden hankkimiseen liittyviä hammaslääkäri- ja teknikkokuluja ei korvata.

Hammashoitokorvauksia ei kuitenkaan suoriteta niille, joilla on säännöllinen toimi muualla.

Oy Veikkaus Ab:n hallintojohtajan 20.11.1985 antamassa hallinnollisessa ohjeessa päiväpalkkaisten terveydenhoito-ohjesäännön mukaisesta hammashoidosta sanotaan seuraavaa:

- Yhtiön nimeämää hammaslääkäriä on käytettävä paikkakunnalla, jolla sellainen on nimetty

- Keskeneräinen hoito on mahdollista saattaa päätökseen nykyisellä hammaslääkärillä tämän vuoden aikana

- Yhtiön nimeämiä hammaslääkäreitä on siirryttävä käyttämään vuoden 1986 alusta lukien

- Ennaltaehkäisevä neuvonta hyväksytään korvattavaksi yhden kerran eli hoitoa aloitettaessa. Sen jälkeen neuvonta voidaan hyväksyä korvattavaksi mahdollisen terveydenhoitosäännön mukaisen vuositarkastuksen yhteydessä.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Liikeväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Oy Veikkaus Ab oli yhtiön terveydenhoitoohjesäännön nojalla korvannut hammashoidosta aiheutuneet kulut riippumatta siitä, ketä hammaslääkäriä päiväpalkkainen toimihenkilö oli käyttänyt. Yhtiön hallinnollisen johtajan 20.11.1985 päiväpalkkaisten hammashuollosta antaman hallinnollisen ohjeen mukaisesti yhtiö oli kieltäytynyt korvaamasta työntekijäliiton jäsenen EevaLiisa Hjeltin 435 markan määräistä hammaslääkärilaskua, joka oli Myyrmäen Hammaslääkäriasema Oy:n antamasta hoidosta johtunut. Hoito oli annettu vuoden 1986 aikana ja lasku oli päivätty 10.2.1986. Hjelt oli tuolloin työskennellyt kaksi päivää viikossa, joten yhtiön terveydenhoitoohjesäännön mukaan yhtiön olisi tullut korvata 2/5 Hjeltin hammaslääkärilaskusta eli 174 markkaa.

Yhtiöllä ei kuitenkaan ollut ollut työehtosopimuksen ja yhtiön voimassa olleen terveydenhoitoohjesäännön nojalla oikeutta antaa sellaista hallinnollista ohjetta kuin yhtiön hallintojohtaja 20.11.1985 oli antanut. Kun työehtosopimuksessa ja terveydenhoitoohjesäännössä ei ollut rajoitettu työntekijän oikeutta valita itse hammaslääkärinsä, ei yhtiöllä ollut hallinnollista tietä oikeutta muuttaa työehtosopimuksen ja terveydenhoitoohjesäännön vakiintunutta sisältöä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Liikeväen Liitto on vaatinut Oy Veikkaus Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä sekä lisäksi vaatinut Oy Veikkaus Ab:n velvoittamista suorittamaan Eeva-Liisa Hjeltille hammashoitokuluista 174 markkaa 16 prosentin korkoineen 10.2.1986 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on lausunut vastineessaan, että päiväpalkkaisten toimihenkilöiden osalta kysymys hammashoidon korvaamisesta oli tullut esille uutena asiana vuoden 1985 työehtosopimusneuvotteluissa. Kustannusvaikutukseltaan huomattava muutosesitys oli hyväksytty eräin varauksin, jolloin se oli vastannut kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden terveydenhoito-ohjesääntöä. Yhtiön kuukausipalkkaisten terveydenhoito-ohjesäännössä ja yhtiön päiväpalkkaisten terveydenhoito-ohjesäännössä ei ollut määräystä hammaslääkärin valintaoikeudesta. Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden osalta käytäntö oli ollut selvä ja vakiintunut ainakin vuodesta 1973 alkaen. Hallinnollisten ohjeiden perusteella hammashoidon korvaaminen oli edellyttänyt yhtiön nimeämien hammaslääkäreiden käyttämistä.

Vuoden 1985 työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä työntekijäpuolen muutosehdotus päiväpalkkaisten terveydenhoito-ohjesääntöön 17.12.1984 oli pääosin hyväksytty, mutta terveydenhoito-ohjesääntöön ei ollut otettu määräystä hammaslääkärin valintaoikeudesta. Asiasta ei tuolloin ollut millään tavoin sovittu eivätkä työnantajapuolen neuvottelijat olleet missään vaiheessa antaneet suostumustaan omien hammaslääkäreiden jatkuvaan käyttöön. Asia oli korkeintaan aivan sivuseikkana saattanut olla esillä vapaamuotoisessa keskustelussa sopimusratkaisun synnyttyä, jolloin kysymys oli ollut vain eräänlaisesta ylimenokaudesta.

Päiväpalkkaisten toimihenkilöiden osalta pääkysymys neuvotteluissa oli ollut, korvattiinko hammashoitoa yleensä ollenkaan. Kun siitä oli päästy sopimukseen, ei neuvottelijoiden tarkoituksena ollut ollut asettaa päiväpalkkaisia toimihenkilöitä parempaan asemaan kuin kuukausipalkkaiset omien hammaslääkäreiden valintaoikeuden osalta. Myös työntekijäpuolen neuvottelijoiden oli täytynyt se mieltää.

Vuoden 1985 loppukevään ja kesäkauden aikana päiväpalkkaiset toimihenkilöt olivat saattaneet valita hammaslääkärinsä. Kysymys oli ollut uuden järjestelyn aiheuttamasta ylimenokaudesta, johon yhtiössä oli suhtauduttu ymmärryksellä. Kesäkaudella ei korvaushakemuksia ollut ollut paljon, mutta syksyllä 1985 korvaushakemusten lisäännyttyä asiaan oli kiinnitetty huomiota. Tilanteen yhtenäistäminen eri henkilöstöryhmien välillä oli jo edellyttänyt toimenpiteisiin ryhtymistä. Kun tilanne ei syksyn aikana ollut korjaantunut, oli yhtiön hallintojohtaja antanut 20.11.1985 hallinnollisen ohjeen päiväpalkkaisten toimihenkilöiden hammashuollosta. Tuolloinkin siirtymävaihetta oli tavallaan vielä jatkettu siten, että yhtiö oli maksanut päiväpalkkaisten toimihenkilöiden omien hammaslääkäreiden kulut 31.12.1985 saakka. Yhtiön nimeämiä lääkäreitä oli tullut käyttää vuoden 1986 alusta lukien.

Omien hammaslääkäreiden valintaoikeus ei ollut ollut vakiintunut käytäntö, vaan ylimenokauden aiheuttama viive. Hammaslääkärin valintaoikeudesta ei ollut määräystä sen paremmin työehtosopimuksessa kuin terveydenhoito-ohjesäännössäkään. Hammashoidon korvaamista koskevalla määräyksellä oli ollut tarkoitus yhtenäistää tilanne eri henkilöstöryhmien välillä. Kun vastaavanlainen määräys hammashoidon korvaamisesta oli sisältynyt kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden terveydenhoito-ohjesääntöön jo useiden vuosien ajan, olikin erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, miten kysymyksessä olevaa määräystä oli käytännössä sovellettu. Kuukausipalkkaisten osalta pitkäaikainen käytäntö oli ollut selvä ja vakiintunut. Hammashoidon korvaamisen edellytyksenä oli ollut yhtiön nimeämien hammaslääkäreiden käyttäminen. Tämä oli ollut työntekijäpuolen neuvottelijoiden tiedossa ja heidän olisi tullut mieltää, että samaa käytäntöä tultaisiin myös soveltamaan päiväpalkkaisten toimihenkilöiden osalta ylimenokauden jälkeen.

Päiväpalkkaisten toimihenkilöiden terveydenhoito-ohjessäännössä ei ollut määräystä omien hammaslääkäreiden valintaoikeudesta. Hammashoidon korvaamisen edellytyksiä koskevaa määräystä ei ollut tarkoitettu tulkittavaksi päiväpalkkaisten osalta eri tavoin kuin yhtiön kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden osalta. Terveydenhoito-ohjesääntöä oli vakiintuneesti tulkittu siten, että hammashoidon korvaamisen edellytyksenä oli ollut yhtiön nimeämien lääkäreiden käyttäminen. Asiasta ei ollut erikseen päiväpalkkaisten toimihenkilöiden osalta sovittu ja mikäli se oli ylipäätään ollut esillä oli ollut kysymys siirtymävaiheesta. Yhtiöllä oli ollut tässä tilanteessa oikeus hallinnollisella ohjeella määrätä, että päiväpalkkaiset voivat käyttää ainoastaan yhtiön määräämiä lääkäreitä. Yhtiö ei ollut syyllistynyt työehtosopimuksen tietensä rikkomiseen eikä työnantajaliitto ollut hyväksyessään yhtiön tulkinnan syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Veikkaus Ab:n päiväpalkkaisten toimihenkilöiden hammashoito on 1.3.1985 alkaen korvattu päiväpalkkaisten terveydenhoito-ohjesäännön nojalla. Yhtiön hallintojohtaja on 20.11.1985 antanut hallinnollisen ohjeen päiväpalkkaisten terveydenhoito-ohjesäännön mukaisesta hammashoidosta. Ohjeen mukaan yhtiön nimeämää hammaslääkäriä oli käytettävä paikkakunnalla, jolla sellainen oli nimetty. Keskeneräinen, toimihenkilön oman hammaslääkärin antama hoito oli mahdollista saattaa päätökseen vuoden 1985 loppuun mennessä ja yhtiön nimeämiä hammaslääkäreitä oli siirryttävä käyttämään vuoden 1986 alusta lukien. Yhtiö on kieltäytynyt korvaamasta päiväpalkkaisen toimihenkilön Eeva-Liisa Hjeltin hammashoitokuluista 174 markkaa sillä perusteella, että hoito, joka oli suoritettu vuoden 1986 aikana, oli muun kuin yhtiön nimeämän hammaslääkärin antama.

Päiväpalkkaisten terveydenhoito-ohjesäännössä ei ole määräystä hammaslääkärin valintaoikeudesta. Työntekijäpuolen mukaan yhtiöllä ei ole ollut oikeutta määrätä käytettäväksi vain yhtiön nimeämää hammaslääkäriä, koska terveydenhoito-ohjesäännössä ei ole rajoitettu työntekijän oikeutta itse valita hammaslääkärinsä. Työnantajapuolen mukaan taas työnantajalle kuuluva valintaoikeus perustuu yhtiön kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden terveydenhoito-ohjesäännön tämän sisältöiseen, vuodesta 1973 alkaen noudatettuun vakiintuneeseen tulkintaan, joka on ollut työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneiden työntekijäpuolen edustajien tiedossa.

Määräyksen sisältö on siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei yhtiön voida katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta eikä työnantajaliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Oy Veikkaus Ab velvoitetaan korvaamaan Hjeltille hammashoitokuluista 174 markkaa 16 prosentin korkoineen 10.2.1986 lukien.

Kanne hylätään enemmälti.

Asian laadun vuoksi asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, Tiitola, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.