Labor court dismisses union branch's appeal, holding it liable for striking without prior negotiation attempts.

Luottamusmiehet olivat kokouksessaan tehneet päätöksen lakon aloittamisesta. Ammattiosasto, joka ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Kyröskosken osasto n:o 38 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

31 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijän välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi.(Kts. 30 § 2. kohta) 2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

3. Elleivät neuvottelut sopijapuoltenkaan välillä johda sovintoon, on sen järjestön, joka aikoo turvautua työnseisaukseen, siitä ilmoitettava kirjallisesti toiselle järjestölle viimeistään 14 vuorokautta ennen aiottua seisausta. 4. Jos työselkkaus on syntynyt tämän työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä, järjestää työnantaja yhteistoiminnassa paikallisen ammattiosaston kanssa tehtaan vartioinnin. Työnantaja määrää vartiomiesten lukumäärän ja maksaa vartioinnin ajalta heidän palkkansa. Samoin sovitaan niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä tarveaineiden, koneistojen, putkistojen yms. (myös elävän kaluston, kuten hevoset) vahingoittumisen ja turmeltumisen estämiseksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Oy Kyro Ab:n työntekijät olivat esittäneet keväällä 1986 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön toimeenpaneman yhteislakon jälkeen työnantajalle kymmenen kohtaa sisältävän asialistan, josta työntekijäpuoli oli halunnut neuvotella työnantajan kanssa. Asioista oli ollut tarkoitus keskustella 20.5.1986, mutta ammattiosaston esityksestä tilaisuus oli siirtynyt ja uusi neuvotteluajankohta oli päätetty sopia myöhemmin. Ennen kuin neuvotteluaika oli sovittu, pääluottamusmies oli ilmoittanut 16.6.1986 kello 19 hallintojohtajalle, että luottamusmiesten kokouksessa oli päätetty pitää juhannusseisokin yhteydessä vuorokauden mittainen lakko.

Höyryvoimalaitokselta oli 17.6.1986 kello 8.15 ilmoitettu pääluottamusmiehen antaneen käskyn ajaa tehdas alas torstaiaamuun 19.6. kello 6 mennessä. Sen oli pääluottamusmies varmistanut myös hallintojohtajalle tekemässään ilmoituksessa hieman myöhemmin. Samana päivänä 17.6. kello 14.15 käydyissä neuvotteluissa pääluottamusmies oli ilmoittanut hallintojohtajalle, etteivät muut luottamusmiehet tulisi keskustelemaan aiotusta työtaistelutoimenpiteestä, koska päätös lakosta oli tehty. Pääluottamusmies oli täsmentänyt asialistan sisältämiä vaatimuksia ja ilmoittanut, että vuorokauden lakko alkaisi 19.6. kello 6. Työnantajapuolelta oli todettu, että lakko oli laiton ja voimassaolevan työehtosopimuksen vastainen. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin sen estämiseksi. Keskustelun aikana pääluottamusmiestä oli kehotettu välittömästi ryhtymään toimiin lakon ehkäisemiseksi.

Oy Kyro Ab:n koko tehdasta koskenut vuorokauden kestänyt lakko oli alkanut pääluottamusmiehen ilmoituksen mukaisesti 19.6.1986 kello 6. Lakossa olivat olleet muun muassa pääluottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet, lukuunottamatta osaston puheenjohtajaa ja yhtä jäsentä. Työntekijäpuolen esittämästä asialistasta oli lakon jälkeen keskusteltu työnantaja- ja työntekijäpuolen kesken 14.8.1986. Tällöin oli päätetty asettaa erillinen koulutustyöryhmä ja kartonkitehdasta koskeva työryhmä selvittämään riidanalaisia kysymyksiä. Lakosta oli aiheutunut vahinkoa liikevaihdon menetyksenä 1,2 miljoonaa markkaa ja myyntikatteen menetyksenä 350 000 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Kyröskosken osasto n:o 38:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvoitteiden rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on lausunut, että Oy Kyro Ab:ssä oli ollut taloudellisia ongelmia, jotka olivat kärjistyneet voimakkaasti syksyllä 1985. Useita kymmeniä työntekijöitä oli lomautettu toistaiseksi. Tilanne työpaikalla oli helpottunut osaksi, kun työnantaja- ja työntekijäpuolet olivat sopineet 1.12.1985 työnmuutoksista ja henkilöstömääristä yhtiön paperi- ja kartonkitehtaalla ja niihin liittyvillä osastoilla. Sopimus oli perustunut yhtiön taloudelliseen ja tuotannolliseen tilanteeseen sekä annettuihin selvityksiin.

Kuitenkin helmikuussa 1986, jolloin työehtosopimus oli voimassa ja kausipalkoista oli sovittu, työnantaja oli esittänyt julkisuudessa uhkauksen alentaa työntekijöiden palkkoja. Uhkaus oli aiheuttanut voimakasta mielialojen kuohuntaa työntekijöiden keskuudessa. Myös sen jälkeen oli esiintynyt useita työilmapiiriä heikentäviä seikkoja, jotka olivat johtaneet siihen, että Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön yhteislakon jälkeen työntekijäpuoli oli esittänyt työnantajalle toimenpide-ehdotuksia sisältävän asialistan. Se ei ollut sinänsä parantanut työpaikan työilmapiiriä, joten asialistasta oli ollut tarkoitus tarkemmin keskustella 20.5.1986. Pakollisten esteiden vuoksi ammattiosaston eräät jäsenet eivät olleet päässeet tilaisuuteen.

Koska työpaikan ilmapiirissä ei kesäkuun alkupuolellakaan 1986 ollut tapahtunut olennaisia muutoksia, mielialat olivat kärjistyneet niin voimakkaasti, että työntekijät olivat joutuneet kanteessa tarkoitettuun työtaistelutoimenpiteeseen. Kanteen tiedot työtaistelun ajankohdasta pitivät sinänsä paikkansa. Ammattiosasto oli pyrkinyt tekemään asiassa voitavansa. Vahinkomäärien osalta työntekijäliitto on todennut, että kesäkuussa 1986 työnantaja oli ilmoittanut työntekijöille tehtaan menestyvän huonosti.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVA

Paperiliiton Kyröskosken osasto n:o 38 on ollut asiassa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Kyro Ab:n palveluksessa olevat 265 työntekijää ovat olleet kanteessa mainituin tavoin vuorokauden kestäneessä lakossa 19. - 20.6.1986 juhannusseisokin yhteydessä lähinnä työnjohtamiseen liittyviä kysymyksiä koskevien erimielisyyksien vuoksi. Lakkoon on osallistunut ammattiosaston varapuheenjohtajan ja pääluottamusmiehen lisäksi 15 luottamusmiestä ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet, lukuunottamatta osaston puheenjohtajaa ja yhtä jäsentä.

Työntekijät ovat keväällä 1986 esittäneet työnantajalle kymmenen kohtaa sisältävän asialuettelon. Pääluottamusmies on 17.6.1986 tarkemmin selvittänyt tehtaan johdolle luettelossa mainittuja, työntekijöiden epäkohtina pitämiä seikkoja, mutta samalla ilmoittanut lakon aloittamisesta.

Työtaistelu on kohdistunut ainakin työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta.

Asiassa on esitetty selvitystä työnseisauksen yhtiölle aiheuttamista vahingoista. Tehtaan hallintojohtaja on todistajana kuulusteltaessa arvioinut työnseisauksen aiheuttaneen tappiota liikevaihdon menetyksenä 1,23 miljoonaa markkaa ja myyntitulon menetyksenä 383 000 markkaa. Tehtaan pääluottamusmies on puolestaan myös todistajana kuulusteltuna kertonut, että uusien koneinvestointien vuoksi eivät tuotantomäärät ole olleet kesäkuussa 1986 kovinkaan suuria. Lisäksi varastossa on ollut tavaramäärä, joka on vastannut noin 1 - 2 viikon tuotantoa. Työtuomioistuimen mielestä selvitys osoittaa työnseisauksen aiheuttaneen yhtiölle tuntuvaa vahinkoa, vaikka sen suuruuteen ei ole mahdollista ottaa täsmällistä kantaa.

Luottamusmiehet ovat 16.6.1986 pitämässään kokouksessa tehneet päätöksen lakon aloittamisesta. Ammattiosaston ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, joten se on vastuussa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Kyröskosken osasto n:o 38:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 13 500 markkaa sekä korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Uski, Kuivanen ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.