Labor court dismisses union claims against employer and union for failing to offer work to laid-off employee.

Rakennusliikkeen olisi lomauttamisen sijasta tullut tarjota työtä aikaisemmin palvelukseen otetuille maalareille sen sijaan, että otti työhön uusia maalareita. Riittävää selvitystä puuttui siitä, että työnantajaliitto tai sen piirijärjestö olisivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa asiassa.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennus-Ruola Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.4.1981 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I. Yleiset määräykset

II. Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 §

Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä helmikuun 18 päivänä 1979 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla (rakennusalan irtisanomissuojasopimus, RISS, sivulla 44).

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

7 §

Lomautus

1. Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

2. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa työsopimuksen, hän voi irtisanomisen sijasta vähintään 8 työpäivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samalla tavalla työnantaja voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi työsopimuslain (Askok 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella. Työn vähenemistä on tällöin pidettävä tilapäisenä silloin, kun työnantaja voi 75 päivän kuluessa työn lakkaamisesta tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä.

10. Mikäli lomautuksen kestäessä ilmaantuu tilaisuus tarjota tilapäistä työtä, työnantaja voi keskeyttää lomautuksen ilmoittamalla siitä työntekijälle ainakin 2 päivää ennen. Ellei voida sopia työn kestoaikaa, tulee työnantajan ilmoittaa sen todennäköinen kestoaika kutsua antaessaan sekä työn päättymisaika viimeistään työn päättymistä edeltävänä työpäivänä. Lomautus voi jatkua tällaisen työn päätyttyä ilman uutta lomautusilmoitusta. Ellei työntekijä lomautuksen kestäessä ottamansa satunnaisen työn tai muun pätevän esteen vuoksi voi ottaa vastaan tarjottua tilapäistyötä, tulee hänen ilmoittaa esteestä välittömästi. Tällöin lomautus voi jatkua keskeytyksettä. Tilapäisenä on pidettävä enintään 10 työpäivää kestävää työtä. Tämän ja edellisen momentin määräyksistä voidaan sopia toisin. 8 §

Erinäisiä määräyksiä

1. Arvioitaessa työnantajan velvollisuuttatarjota työtä toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle, joka tämän sopimuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi on joutumassa muuten lomautetuksi, kiinnitetään huomiota siihen, voiko työnantaja tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä työmaalla, jossa työntekijä, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, voi päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin. Samoin perustein arvioidaan työnantajan velvollisuus tarjota lomautettuna sanotunlaisessa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle työtä. Niinikään arvioidaan edellä mainituilla perusteilla työnantajan velvollisuus tarjota työtä muussa työkohteessaan työntekijälle eli työntekijän siirtotapauksissa.

2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja määräytyy työnantajan velvollisuus tarjota työntekijälle työtä työllistämisehtojen asettamien rajoitusten mukaisesti.

9 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta, purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo tai purkaa työsopimuksen tai lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, rakennusalan luonteesta johtuvat työsuhteiden hoitoon liittyvät erityispiirteet ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 6 viikon palkkaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 2 vuotta eikä 3 kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut yli 2 vuotta.

3. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetun vahingon määrästä ei esitetä muuta näyttöä, maksetaan korvauksena 2 viikon palkka.

KANNE

Kanteen perustelut

Asiaa koskevissa neuvotteluissa työnantaja oli väittänyt, että Tammisto olisi otettu työhön vanhana työntekijänä voimassa olleen työsopimuksen nojalla. Tämä väite ei pitänyt paikkaansa, vaan Tammisto oli palkattu uutena työntekijänä. Edelleen työnantaja oli väittänyt, että Kunttu, Laakkonen ja Nurmesniemi oli otettu tasoitustöihin, joita Nygren ja Wirta eivät olisi kyenneet tekemään. Tämäkin väite oli tosiasioita vastaamaton, sillä sekä Nygrenillä että Wirralla oli runsaasti kokemusta tasoitustöistä, ja työt olisivat siten vastanneet heidän ammattitaitoaan.

Sanotusta selvisi, että Rakennus-Ruola Oy oli rikkonut tietensä irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n 2 momentin ja 8 §:n 1 momentin määräyksiä ja että Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiri olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa jättäessään ryhtymättä toimenpiteisiin sanotun rikkomuksen johdosta. Asiasta oli käyty neuvottelut Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piirin ja Rakennustyöläisten Uudenmaan Aluejärjestö r.y:n välillä 26.6.1983. Asianosaisliittojen välillä asiasta oli neuvoteltu 17.8. ja 28.9.1984 asian jäädessä riitaiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennus-Ruola Oy oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n 2 momentin ja 8 §:n 1 momentin vastaisesti lomauttaessaan Nygrenin ja Wirran ja jättäessään myöhemminkin tarjoamatta heille heidän ammattitaitoaan vastaavaa työtä ja että työtuomioistuin velvoittaisi Rakennus-Ruola Oy:n maksamaan irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n perusteella vahingonkorvauksena kuuden viikon palkkaa vastaavina määrinä Nygrenille 7 200 markkaa ja Wirralle 6 000 markkaa kummankin erän 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsisi Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piirin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennus-Ruola Oy, joihin jutussa kuultavana ollut Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiri osaltaan on yhtynyt, ovat lausuneet, että Nygren ja Wirta oli otettu RakennusRuola Oy:n palvelukseen maalareiksi. Molemmat olivat työskennelleet koko yhtiössä olonsa ajan pelkästään maalaustöissä.

Nygren ja Wirta oli otettu maalareiksi, ja koska he eivät yhtiön palveluksessa ollessaan olleet tehneet tasoitetyötä eivätkä olleet ilmaisseet siihen halukkuuttaan, ei Rakennus-Ruola Oy:llä ollut ollut aihetta olettaa, että he osaisivat myös hiekkatasoitetöitä. Tämän vuoksi heille ei lomautusaikana myöskään ollut tarvinnut tarjota näitä töitä.

Irtisanomissuojasopimuksen 8 §:ssä oli kysymys "ammattitaidon edellyttämän työn tarjoamisesta". Ammattitöiden sisältö oli sekä sopimusta laadittaessa että sitä käytäntöön sovellettaessa rakennusalalla ollut yksiselitteisen selkeä. Kirvesmiehelle oli tullut tarjota kirvesmiehen töitä, muurarille muurarin töitä ja apumiehelle apumiehen töitä. Kysymyksessä oli siis ollut ammattiin perustuva suojanormi. Nyt esillä olevassa jutussa oli kysymys yhtäältä maalaustöistä ja toisaalta hiekkatasoitetöistä. Kuten edellä olevasta selvisi, nämä olivat eri ammattitöitä. Nygrenin ja Wirran ammattitaito ei edellyttänyt hiekkatasoitetöiden tarjoamista heidän lomautusaikanaan.

Mikäli lomautukset toteutettaessa vastoin vastaajapuolen käsitystä olisi toimittu irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, näytön puuttuessa voitaisiin maksaa irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n 3 kohdan perusteella enintään kahden viikon palkka.

KANTAJAN VASTASELITYS

Edellä olevasta selvisi, että myös Kuntulle, Laakkoselle ja Nurmesniemelle osoitettu työ oli ollut sellaista Nygrenin ja Wirran ammattitaidon edellyttämää työtä, jota olisi tullut tarjota ensisijaisesti juuri näille. Sekä Nygren että Wirta olisivat kyenneet näitä töitä tekemään. Nygren oli työttömyyskassan todistuksen mukaan ollut työttömänä lomautuksestaan lukien 10.11.1982 saakka ja tämän jälkeen lyhyen määräaikaisen työsuhteen päätyttyä edelleen ajan 9.12.1982 - 5.1.1983. Wirta oli ollut lomauttamisestaan lähtien työttömänä 21.1.1983 saakka. Kummankin kohdalla todellinen ansionmenetys oli siten huomattavasti suurempi kuin kanteessa vaadittu kuuden viikon palkkaa vastaava määrä.

VASTAAJAIN VASTASELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, Rakennustyöläisten Liitto laillisine korkoineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennus-Ruola Oy on kanteessa kerrotuin tavoin lomauttanut palveluksessaan 25.6.1981 alkaen olleen maalari Kauko Kalervo Nygrenin 8.10.1982 lukien ja palveluksessaan 14.6.1982 alkaen olleen maalari Rainer Wirran 2.11.1982 lukien. Nygrenin ja Wirran lomautuksen perusteeksi on ilmoitettu maalaustöiden tilapäinen vähentyminen.

Yhtiö on kanteessa esitetyin tavoin ottanut palvelukseensa maalarit Tapio Tammiston 23.9.1982 lukien, Tuomo Kuntun 25.10.1982 lukien, Juhani Laakkosen 29.10.1982 lukien ja Paavo Nurmesniemen 3.1.1983 lukien. Heidän palvelukseen ottamistaan yhtiö on perustellut sillä, että Tammisto oli ollut aikaisemmin yrityksen palveluksessa ja sopimuksen mukaisesti ammattikoulun käytyään palannut työhön sekä että Kunttu, Laakkonen ja Nurmesniemi oli taas otettu tekemään koneellista hiekkatasoitetyötä, johon Nygren enempää kuin Wirtakaan eivät yhtiön ilmoituksen mukaan olisi ammattitaitonsa puolesta pystyneet.

Rakennustyöläisten Liiton mukaan Tammisto oli otettu työhön uutena työntekijänä eikä vanhana työntekijänä voimassa olleen työsopimuksen perusteella. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on perustellut kannettaan sillä, että Nygren ja Wirta olisivat ammattitaitonsa puolesta selviytyneet koneellisesta hiekkatasoitetyöstä ja että arvioitaessa irtisanomissuojasopimuksen määräystä työnantajan velvollisuudesta tarjota työtä lomautettavalle tai lomautetulle työntekijälle oli otettava huomioon kaikki maalarinalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva maalarintyö, jollaista myös koneellinen hiekkatasoitetyö oli.

Työtuomioistuimelle esitettyjen työhönottolomakkeiden mukaan Nygren ja Wirta on otettu palvelukseen maalarin tehtävään. Kunttu, Laakkonen ja Nurmesniemi on puolestaan otettu tasoitemiehen tehtävään. Tammiston tehtävänimikkeestä ei ole esitetty selvitystä. Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä siitä, että Nygren ja Wirta ovat maalarina tehneet jossain määrin myös käsintasoitetöitä.

Irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n mukaan arvioitaessa työnantajan velvollisuutta tarjota työtä työntekijälle, joka taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi on joutumassa lomautetuksi, kiinnitetään huomiota siihen, voiko työnantaja tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä.

Rakennustyöläisten Liitto on kuulustuttanut työtuomioistuimessa todistajana liiton maalaus- ja lattianpäällystysalan jaostosihteeriä, joka on kertonut irtisanomissuojasopimuksen määräyksellä tarkoitettavan ammattialan työtä. Hän on kuvaillut tasoitetyön tekotavan kehitystä ja esittänyt käsityksen, että ammattitaitoinen maalari osaisi tehdä hiekkatasoitetyötä koneellisestikin. Saman käsityksen on esittänyt Rakennustyöläisten Liiton kuulustuttama liiton työsuojelusihteeri. Hän on myös antanut lausuntonsa Nygrenin ammattitaidosta ja kertonut Rakennus-Ruola Oy:n työmaalta saaneensa tietää, että Nygren oli tehnyt yrityksen palveluksessa käsin tehtäviä hiekkatasoitetöitä. Wirran osalta on esitetty todistus, jonka mukaan hän oli erään yrityksen palveluksessa liki neljän kuukauden aikana vuonna 1975 tehnyt kaikkia vetoniittialaan kuuluvia tehtäviä kiitettävästi.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on puolestaan kuulustuttanut todistajana Rakennus-Ruola Oy:n maalausosaston johtajana vuonna 1982 toiminutta henkilöä, joka on kuvaillut koneella tehtävää hiekkatasoitetyötä erikoisammattitaitoa vaativaksi työksi. Hän on kertonut yrityksen työhönottohaastattelussa selvitetyn, kuka työntekijöistä oli maalari ja kuka tasoitemies.

Toinen työnantajan kuulustuttama todistaja on kuvannut koneellista hiekkatasoitetyötä ensi sijassa erikoistyöksi, jota tehdään muutaman työntekijän työkuntana.

Rakennus-Ruola Oy:n palveluksessa aikaisemmin ollut Tammisto on ryhtyessään käymään ammattikoulua ilmeisesti saanut yhtiön edustajalta lupauksen päästä koulun käytyään uudelleen yhtiön palvelukseen. Tammisto on otettu työhön vain viisi päivää ennen lomautusilmoituksen antamista Nygrenille. Ennen Tammiston työhön ottamista yhtiön olisi tullut ottaa huomioon se, mitä irtisanomissuojasopimuksessa määrätään työn tarjoamisvelvollisuudesta lomautettavaksi joutuvalle aikaisemmin palvelukseen otetulle työntekijälle. Yhtiön olisikin sen sijaan, että se otti 23.9.1982 lukien palvelukseensa Tammiston, tullut tarjota hänelle osoitettua työtä 8.10.1982 lomautetulle Nygrenille.

Kunttu, Laakkonen ja Nurmesniemi on siis otettu työhön tekemään koneellista hiekkatasoitetyötä. Vastaajaliiton mukaan Wirta ei ollut yhtiön palveluksessa tehnyt sanottua työtä eikä ollut ilmaissut halukkuuttaan siihen. Jutussa ei kuitenkaan ole väitettykään yhtiön selvittäneen Wirran ammattitaitoa ja halukkuutta tehtävään. Täyttääkseen sille irtisanomissuojasopimuksen perusteella kuuluvan velvoitteen työn tarjoamisesta lomautetulle työntekijälle Rakennus-Ruola Oy:n olisi työtuomioistuimen mielestä tullut ennen kuin se otti palvelukseensa Kuntun 25.10.1982 lukien tarjota hänelle osoitettua työtä 2.11.1982 lomautetulle Wirralle.

Rakennus-Ruola Oy on velvollinen maksamaan Nygrenille ja Wirralle, jotka ovat lomautetuiksi tultuaan olleet työtä vailla kanteessa kerrotut ajat, kanteessa vaadittuna korvauksena kummallekin kuuden viikon palkkaa vastaavan määrän.

Asia on keväällä 1983 saatettu Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piirin tietoon ja siitä on sen jälkeen käyty neuvotteluja ensin sen ja Rakennustyöläisten Liiton Uudenmaan Aluejärjestön edustajien kesken sekä sitten asianosaisliittojen kesken kahdesti vuonna 1984. Ottaen huomioon, ettei asiaa ole aikaisemmin saatettu työnantajajärjestöjen tietoon, työtuomioistuin katsoo riittävää selvitystä puuttuvan siitä, että niiden olisi näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa asiassa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Rakennus-Ruola Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti Nygrenin ja Wirran lomauttaessaan sekä velvoittaa yhtiön suorittamaan korvauksena Nygrenille 7 200 markkaa ja Wirralle 6 000 markkaa, kummankin erän ennen korkolain voimaantuloa 1.1.1983 voimassa olleiden säännösten mukaisine 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 9.5.1986 lukien.

Suomen Rakennusteollisuusliittoa ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan piiriä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennus-Ruola Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Tiitinen, M. Virtanen, Pohjanoksa, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.