Labor court dismisses union branch's appeal, upholding fine for substitute trust member's strike participation.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the appeal by the union branch, upholding a fine imposed for the substitute trust member's participation in strikes. The court found that the union branch, responsible for the substitute member's actions, failed to take sufficient measures to end the industrial action despite repeated requests from the employer. Consequently, the court ruled that the union branch violated its work peace obligations under the Collective Agreements Act.
Legislator headnote
AI generatedSection 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act; A union branch is liable for fines imposed on its substitute trust member for strike participation if the branch fails to take sufficient measures to end the industrial action.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiehen sijaisena toimineen varaluottamusmiehen osallistumisesta työnseisauksiin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Summan osasto n:o 18 r.y.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 tehdyssä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
4 §. TYÖRAUHAVELVOITE
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
10 § TYÖPALKAT
1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä. (Liite II).
11 § AIKAPALKAT
1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuksi ja että ammattiryhmien A1 - K1 kausipalkka on 17.3.1986 alkaen vähintään 1.658,40 mk ja 2.3.1987 alkaen 1.760,80 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 § 1.)
31 § ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU
KANNE
Kanteen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että EnsoGutzeit Oy:n Summan tehtaan tuotantoosaston työntekijöiden palkoista oli neuvoteltu yrityksen paikallisen johdon ja ammattiosaston välillä. Neuvottelut olivat päättyneet erimielisyyteen 16.6.1986. Paikalliset neuvottelukunnat olivat kokoontuneet vielä 17.6.1986 tarkastelemaan tilannetta ja käynnissä olevan sähköasennusalan työtaistelun vaikutusta tehtaan uuden kuorimon valmistumiseen. Neuvottelun päätteeksi oli voitu todeta, että erimielisyys oli säilynyt entisellään. Erimielisyysmuistio oli allekirjoitettu neuvottelukuntien läsnäollessa ja neuvottelut olivat päättyneet 17.6. kello 20.30.
Koska puun saanti tehtaalle ei ollut sujunut yövuorossakaan, oli käynnissä olleet paperikoneet jouduttu pysäyttämään. Kello 23.30 työsuhdeasiainhoitaja oli saanut yhteyden pääluottamusmieheen ja kehottanut häntä kiireimmiten palauttamaan työrauhan tehtaalle. Henkilöstöpäällikkö oli antanut pääluottamusmiehelle saman kehotuksen tavattuaan hänet puolen tunnin kuluttua. Ennen aamuvuoron alkua kello 5.40 pääluottamusmiehen oli nähty keskustelevan kolmen aamuvuoroon saapuvan työntekijän kanssa. Keskustelun päätteeksi työntekijät olivat poistuneet tehdasalueelta. Pääluottamusmies oli kello 5.55 ilmoittanut päivystävälle käyttöpäällikölle, että kuorimon työntekijät tulisivat töihin vasta juhannuksen jälkeen. Työtaistelun syynä oli ollut, ettei työnantaja ollut suostunut maksamaan kuorimon työntekijöille haittalisää uuden kuorimon rakentamisen aiheuttamista haitoista.
Tuotanto-osastojen työntekijät olivat saapuneet työpaikalleen 23.6.1986 työvuoron alkaessa kello 6. Tämän jälkeen työt olivat käynnistyneet ja tehdasta oli ryhdytty ajamaan ylös.
Lakossa oli ollut 17.6.1986 iltavuorossa 11 työntekijää yhden tunnin ja yövuorossa 10 työntekijää 8 tuntia, 18.6.1986 aamuvuorossa 10 työntekijää, iltavuorossa 11 työntekijää, yövuorossa 10 työntekijää ja päivätyössä kaksi työntekijää, 19.6.1986 aamu-, ilta- ja yövuorossa kussakin 10 - 11 työntekijää sekä päivätyössä kaksi työntekijää 8 tuntia ja yksi työntekijä 4 tuntia. Lisäksi 19.6. oli yksi työntekijä, joka oli tehnyt kaksivuorotyötä, ollut lakossa 8 tuntia.
Ainakin kuorimon varaluottamusmies, joka oli myös ammattiosaston neuvottelukunnan jäsen, oli osallistunut työtaisteluun 18. ja 19.6.1986 aamuvuorossa. Kuorimon työsuojeluasiamiehen varamies oli ollut lakossa 17.6. iltavuoronsa loppuosan sekä 18. ja 19.6. iltavuorossa.
Työtaistelu oli aiheuttanut kolmen paperikoneen tuotantolinjan tuotannon keskeytymisen, mikä oli merkinnyt yhteensä 2030 tonnin tuotantomenetystä. Työtaistelu oli aiheuttanut noin 1 300 000 markan taloudellisen vahingon käyttökatteen perusteella laskettuna.
Paperitehtaan puuvarasto oli ollut osittain yhteinen yhtiön metsäosaston kanssa. Puuvaraston työnjohtaja oli 26.6.1986 antanut ohjeet kurottajatrukkien kuljettajille nostaa puuvarastosta metsäosaston nippuja. Kaksi trukkien kuljettajaa oli ilmoittanut saaneensa ohjeen, ettei metsäosaston puita nostettu. Nippujen nostaminen oli ollut osa kurottajatrukkien kuljettajien työtehtävistä. Myös muut kurottajatrukkien kuljettajat olivat kieltäytyneet nostamasta metsäosaston nippuja työvuoroillaan. Saman päivän aikana henkilöstöpäällikkö oli kehottanut varapääluottamusmiestä ryhtymään toimiin kieltäytymisen syyn selvittämiseksi ja tilanteen palauttamiseksi normaaliksi.
Henkilöstöpäällikkö ja tuotantopäällikkö sekä varapääluottamusmies olivat keskustelleet useita kertoja trukinkuljettajien työskentelyn normaaliksi saattamisesta. Tällöin oli käynyt ilmi, että trukinkuljettajien tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa maksamaan heille erikoislisää kyseessä olevien nippujen nostamisesta ja kokonaispalkkaratkaisuun tehtaan kuorimon investointityön ajalta. Työtaisteluun oli osallistunut 10 työntekijää. Tilanne oli palautunut normaaliksi 7.7.1986 aamuvuoron aikana.
Työtaistelulla ei ollut ollut välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Työtaistelu olisi jatkuessaan merkinnyt vesivarastoon varastoitujen koivunippujen pilaantumista.
Työntekijät olivat työtaisteluillaan painostaneet työnantajaa mieleiseensä palkkaratkaisuun. Työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin 10 ja 11 §:n määräyksiin.
Ammattiosasto ei ollut huolehtinut siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Ammattiosasto ei ollut lisäksi ryhtynyt riittäviin toimiin alkaneiden työtaisteluiden välittömäksi lopettamiseksi. Menettelyllään ammattiosasto oli aiheuttanut työnantajalle myös huomattavaa vahinkoa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Summan osasto n:o 18:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon ja velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.
VASTINE
Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtailla oli vuonna 1983 sovittu käyttöön tulevien kone- ja laitemuutosten sekä työ- ja henkilöstöjärjestelyjen kirjaamisesta ja käyttöönotosta. Sopimuksen mukaan muutosten edellyttämät palkankorotukset oli määrä neuvotella 1.6. mennessä. Ensimmäisen kerran sopimuksen voimassaollessa aika ei ollut tänä vuonna riittänyt, joten neuvottelukunnat olivat sopineet neuvottelun määräaikaa jatkettavaksi 16.6. saakka. Kun tällöinkään ei vielä ollut päästy ratkaisuun, asiasta oli laadittu erimielisyysmuistio.
Neuvotteluja oli vaikeuttanut se, että työnantaja oli kytkenyt sopimuksen toteuttamiseen kuulumattomien palkkaerimielisyyksien neuvottelemisen kokonaisratkaisuun. Koska kuorimon työntekijöille oli aiheutunut muutosrakennustöistä huomattavaa haittaa, he olivat jo helmikuussa 1986 vaatineet työnantajalta erillisen haittalisän maksamista palkkoihinsa. Vaikka kysymyksessä oli ollut selvästi investointityön aikainen palkka-asia eikä käyttöönotettavan muutoksen aiheuttama palkantarkistustarve, työnantaja oli ilmoittanut neuvottelevansa asioista vain yhdessä. Tämä oli johtanut osaltaan siihen, että kun neuvottelut olivat päättyneet paikallisesti tuloksettomina, kuorimon työntekijöitä oli poistunut työpaikalta kanteessa kerrottuihin aikoihin.
Pääluottamusmies oli 17.6.1986 erimielisyysmuistion allekirjoitettuaan mennyt tapaamaan sukulaisiaan, joiden luota työnantaja oli joskus aikaisemmin puhelimitse tavoittanut hänet. Tällä kertaa työnantaja ei ilmeisesti ollut halunnut näin tehdä, vaan se oli hoitanut asioita ammattiosaston muiden edustajien välityksin.
Varapääluottamusmies oli yrittänyt saada työntekijöitä tulemaan töihin siinä kuitenkaan onnistumatta. Kuorimon työsuojeluasiamiehen varamiehen tehtäviin kuului valvoa työturvallisuutta työpaikalla. Hän ei ollut sellainen ammattiosaston edustaja, jonka velvollisuuksiin olisi kuulunut ammattiosaston puolesta valvoa työrauhaa.
Pääluottamusmies oli tullut tehtaalle 17.6.1986 kello 24. Aamuyön aikana pääluottamusmies oli soittanut kuorimon työntekijöille saadakseen aamuvuoron aloittamaan työt siinä kuitenkaan onnistumatta. Viimeistään aamuvuoron aikana 18.6.1986 työnantaja oli keskeyttänyt palkanmaksun paperikoneiden, hiomon, pakkaamon, selluaseman, höyryvoimakeskuksen ja laboratorion työntekijöiltä. Ylläpito-osastojen työntekijät olivat olleet työssä normaalisti.
Ammattiosaston toimikunta oli pitänyt kokouksen 18.6.1986 ja vaatinut kuorimon työntekijöiden palaamista työhön välittömästi. Juhannuksesta johtuen töihin paluu oli tapahtunut vasta 23.6.1986 kello 6.
Kurottajatrukkien työntekijöiden mielestä heidän työtehtäviinsä ei ollut kuulunut metsäosaston koivutukkien nostaminen ikään kuin kauttakulkuliikenteessä. Vaikka tukkien nostamisella ei ollut ollut kiirettä, työnantaja oli jyrkästi vaatinut, että tukit oli heti nostettava. Tämä oli kärjistänyt tilanteen kanteessa kuvatuin seurauksin. Työnantaja ja työntekijät olivat 7.7.1986 todenneet, että tilanne oli normaali. Tämän jälkeen puiden nostaminen merestä oli aloitettu 15.7.1986. Vielä 16.8.1986 puut olivat olleet nostopaikalla maissa, eikä niitä siis ollut kuljetettu pois.
Työnantajan menettelyllään itse antama aihe huomioon ottaen Paperiliitto on vastustanut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vaatimusta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
KUULTAVA
Paperiliiton Summan osasto n:o 18 on ollut asiassa kuultavana.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Enso-Gutzeit Oy:n Summan tehtaalla on marraskuusta 1985 alkaen neuvoteltu työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajien välillä niin sanotun kehittämissuunnitelman mukaisesti kone- ja laitemuutoksista ja niiden vaikutuksesta tuotanto-osaston työntekijöiden palkkaukseen. Neuvottelut ovat palkkauksen osalta päättyneet erimielisyyteen 17.6.1986. Työnantajapuolen tekemä keskimääräinen korotusesitys on tuolloin ollut 40 penniä tunnilta työntekijäpuolen korotusvaatimuksen ollessa kolme markkaa tunnilta.
Vaatimustaan tukeakseen kuorimon 10-11 työntekijää vuoroa kohden ja päivätyössä 2-3 työntekijää on ollut lakossa 17.6. kello 21.00 alkaen 20.6.1986 yövuoron päättymiseen saakka. Työtaisteluun on ottanut osaa 18. - 19.6. aamuvuorossa kuorimon varaluottamusmies.
Lisäksi kuorimon kurottajatrukkien 10 kuljettajaa on vastoin työnjohtajan antamia ohjeita 26.6. alkaen 7.7.1986 saakka työvuoroillaan kieltäytynyt nostamasta puuvarastosta metsäosaston koivutukkeja. Osittaisen työstä kieltäytymisen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa kuorimon työntekijöiden palkkausta koskevassa asiassa ja maksamaan trukinkuljettajille erikoislisää tukkinippujen nostamisesta.
Työtaisteluilla on työehtosopimuksen vastaisesti painostettu työnantajaa palkkauksesta syntyneissä erimielisyyksissä. Ne ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Heti lakon alkamisen jälkeen varapääluottamusmies ja lakosta tiedon saatuaan myös pääluottamusmies ovat kehottaneet työntekijöitä palaamaan työhön. Ammattiosaston toimikunta on 18.6.1986 pitämässään kokouksessa vaatinut kuorimon työntekijöitä palaamaan välittömästi työhön. Ammattiosaston toimenpiteet tilanteen selvittämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Ammattiosasto vastaa lisäksi osaston luottamusmiehen sijaisena toimineen varaluottamusmiehen osallistumisesta työnseisauksiin.
Kurottajatrukkien kuljettajien työtaistelun lopettamisesta ovat työnantajan edustajat useita kertoja keskustelleet pääluottamusmiehen sijaisena toimineen varapääluottamusmiehen kanssa. Ammattiosaston ei kuitenkaan ole näytetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Summan osasto n:o 18:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 12 000 markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä lukien.
Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Niskanen, Kuivanen ja Sulkunen.
Tuomio oli yksimielinen.