Labor court allows teacher officer's duty allowance during flight technical pilot course under service agreement.

Ilmavoimien teknillisen koulun opetusupseeri oli oikeutettu saamaan virkaehtosopimuksen mukaisen tehtäväkohtaisen opetusupseerilisän siltä ajalta, jona hän oli komennettuna osallistunut lentoteknilliselle vääpelikurssille.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen Akava r.y:n, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV r.y:n kesken 11.4.1984 tehdyssä pöytäkirjassa valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §.

Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta siten kuin tässä virkaehtosopimuksessa sanotaan.

Liite 2.1. Valtion yleinen virkaehtosopimus

Liite 2.14. Virkaehtosopimus valtion virkamiesten koulutuksesta

Sanotussa valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

Palkkaus virantoimituksen keskeytyksen ajalta

8 §. Virkamiehelle virantoimituksen keskeytyksen ajalta maksettavaa palkkausta laskettaessa käytetään laskentaperusteena virkamiehen kiinteää palkkausta, ellei jäljempänä jonkin keskeytystapauksen osalta ole toisin sovittu. Virkamiehen kiinteään palkkaukseen luetaan: 1. varsinainen palkkaus -perus- tai sopimuspalkka tahi vuosipalkkio -ikälisä, mukaan lukien ikälisän täydennysosa 2. yleiset lisät -kalliinpaikanlisä -syrjäseutulisä 3. liitteessä 1 luetellut palkkausluokkien eroina määräytyvät sekä säännöllisesti toistuvina tietyn suuruisina kuukausittaisina markkamääräisinä erinä maksettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot.

Liite 1

Eräät kiinteään palkkaukseen luettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot (yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:n 2 momentin 3 kohta ja 3 momentti).

Tehtävästä johtuvat palkkausluokan korotukset:

01863 Toimiupseerin opetusupseerilisä 1 pl

Edellä tarkoitetussa virkaehtosopimuksessa valtion virkamiesten koulutuksesta on muun ohella seuraavat määräykset:

Henkilöstökoulutus

1 §. Työnantaja maksaa henkilöstökoulutukseen osallistuvalle virkamiehelle koulutusajalta kiinteän palkkauksen ja korvaa matkakustannukset siten kuin valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevassa virkaehtosopimuksessa on sovittu. Jos henkilöstökoulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvaa työnantaja virkamiehelle vain tästä aiheutuvat suoranaiset kustannukset.

Valtionhallinnon henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan palveluksessa olevalle henkilöstölle työnantajan toimesta järjestettyä tai hankittua koulutusta.

Valtiovarainministeriön ja virkamiesjärjestöjen kesken 28.8.1983 tehdyssä, 1.3.1984 lukien edelleen noudatetussa virkaehtosopimuksessa valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta on muun ohella seuraavat määräykset:

2.2. MUISTUTUSTEN MUUTOKSET

Entinen

Muist. 47 Ilmavoimien sotilasopetuslaitoksessa opetusupseerina palvelevalle toimiupseerille suoritetaan palkkaus yhtä palkkausluokkaa korkeampana kuin mitä näissä toimissa muutoin suoritetaan.

Muistutuksen palkkatekijätunnukset: 01863

Uusi

Muist. 47 Ilmavoimien sotilasopetuslaitoksessa opetusupseerina palvelevalle toimiupseerille suoritetaan palkkaus kahta palkkausluokkaa korkeampana kuin mitä näissä toimissa muutoin suoritetaan, kuitenkin enintään maksupalkkausluokan V29 mukaisesti.

Muistutuksen palkkatekijätunnukset: 01863

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen Akava r.y:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n kesken 20.11.1984 tehdyssä pääsopimuksessa valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä on sovittu muun muassa seuraavaa:

Neuvottelut virkaehtosopimuksista

1 §

Neuvotteluja virkaehtosopimusten tekemisestä, muuttamisesta tai uudistamisesta käyvät valtion neuvotteluviranomaisen kanssa omasta ja alayhdistystensä puolesta Akava ry., Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ry. ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ry. sekä edustamiensa teknisen alan virkamiesten alayhdistysten puolesta STTK:n julkisten alojen ammattijärjestö STTK-J ry.

Neuvottelut käydään yhteis- tai erillisneuvotteluina sen mukaan kuin asioiden laatu vaatii.

Neuvotteluviranomainen ja edellä mainittu keskusjärjestö voivat erikseen sopia, että neuvotteluja käy alayhdistys omasta puolestaan.

Neuvottelumenettely tulkinta- ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi

5 §

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään valtion neuvotteluviranomaisen ja asianomaisen sopimukseen osallisen keskusjärjestön kesken.

Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

Valtiovarainministeriön edustajien ja STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J:n edustajien kesken 9.10.1985 käydyissä neuvotteluissa, jotka koskivat STTK-J:n yhtymistä eräisiin vuosina 1984 ja 1985 tehtyihin valtion virkaehtosopimuksiin, on sovittu seuraavaa:

1 §

Todettiin, että valtiovarainministeriö sekä toisaalta valtion virkamiehiä edustavista virkamiesyhdistysten keskusjärjestöistä Akava ry., Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ry. ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ry. olivat tehneet 11 päivänä huhtikuuta 1984 ja 14 päivänä helmikuuta 1985 virkaehtosopimukset valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta, 27 päivänä tammikuuta 1984 valtion virkamiehen kuoltua suoritettavaa ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua koskevan virkaehtosopimuksen sekä 7 päivänä maaliskuuta 1984 virkaehtosopimukset valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta ja valtion virkamiesten ulkomailla tehtyjen virkamatkojen kustannusten korvaamisesta.

2 §

Todettiin, että tällä pöytäkirjalla STTK-J ry. yhtyy valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti edellä 1 §:ssä mainittuihin virkaehtosopimuksiin. Näin ollen STTK-J ry. tulee näihin sopimuksiin osalliseksi sekä STTK-J ry. ja sen alayhdistykset sopimuksiin sidotuiksi.

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J on kanteessaan lausunut, että ilmavoimien teknillisen koulun opetusupseeri, ylivääpeli Tapio Heikkilä oli komennettu lentoteknilliselle vääpelikurssille ajaksi 2.1. 13.4.1984. Puolustusministeriö oli yllättäen lopettanut kurssin ajaksi Heikkilälle virkaehtosopimuksen muistutus 47:n nojalla suoritettavan tehtäväkohtaisen lisän maksamisen. Heikkilälle oli maksettu kurssin ajalta muu osa hänen kiinteästä palkkauksestaan. Asiasta oli käyty välittömästi neuvottelu, jossa oli päädytty yksimielisyyteen ja pyydetty puolustusministeriön maksuliiketoimistoa oikaisemaan palkanmaksu. Sitä ei kuitenkaan ollut tapahtunut.

Valtion virkamiesten koulutussopimus koski kaikkia valtion virkamiehiä. Siinä oleva määräys kiinteän palkkauksen maksamisesta oli riidaton. Käsiteltävänä esillä olevassa tapauksessa oli kysymys nimenomaan valtion palveluksessa olevalle virkamiehelle työnantajan toimesta järjestetystä koulutuksesta.

Valtion yleisen virkaehtosopimuksen 8 §:ssä oli viitattu sopimuksen liitteeseen n:o 1. Liitteessä oli lueteltu eräät kiinteään palkkaukseen luettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot. Niihin sisältyi toimiupseerin opetusupseerilisä. Yleisen virkaehtosopimuksen mukaan oli näin ollen selvää, että muistutus 47:n mukainen lisä luettiin virkamiehen kiinteään palkkaukseen.

Valtion virkamiehen palvelus ei päättynyt, kun hänet työnantajan määräyksestä lähetettiin henkilöstökoulutukseen. Kiinteään palkkaukseen kuuluvien lisien maksamista ei lakkautettu virkamiehen ollessa esimerkiksi vuosilomalla tai äitiyslomalla. Lomista tai koulutuksesta huolimatta virkamies edelleen palveli siinä tehtävässä, mihin hänet oli nimitetty. Vasta nimitys toiseen virkaan lopetti palvelun aikaisemmassa tehtävässä. Nyt esillä olevassa tapauksessa työnantaja oli määrännyt Heikkilän koulutukseen ja oli velvollinen maksamaan hänelle virkaehtosopimusten mukaisen palkan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Heikkilä oli oikeutettu kanteessa tarkoitetun koulutuksen ajalta muistutus 47:n mukaiseen lisään.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että ilmavoimien sotilasopetuslaitoksessa opetusupseerina palvelevalle toimiupseerille maksettava lisä oli niin sanottu tehtävälisä. Sen maksaminen edellytti, että toimiupseeri toimi muistutuksessa määritellyissä tehtävissä. Osa puolustusvoimia koskevista muistutuksista oli sellaisia, että lisä maksettiin tietyn pätevyyden perusteella. Tällaisesta lisästä ei nyt ollut kysymys. Yleisenä edellytyksenä tehtävälisän maksamiselle kalenterikuukaudelta oli, että virkamies palveli vähintään 18 päivänä sellaisessa virassa tai tehtävässä, jossa lisän maksamisen edellytykset täyttyivät.

Puolustusvoimien järjestämästä henkilöstökoulutuksesta osa oli pitkäaikaista, toiseen tehtävään perehdyttävää. Kysymyksessä oleva lentoteknillinen vääpelikurssi ei ollut suoranaista koulutusta ilmavoimien teknillisen koulun opetusupseerin tehtävään, vaan yleistä lentoteknillistä koulutusta. Puolustusvoimista 23.4.1975 annetun asetuksen (274/75) 57 §:n mukaan puolustusvoimien viran tai toimen haltijain tehtävät määrättiin nimittämispäätöksestä erillisellä hallinnollisella päätöksellä. Määräys henkilöstökoulutukseen keskeytti ja siinä tapauksessa, että virkamies koulutuksen päätyttyä määrättiin toiseen virkaan tai tehtävään, myös päätti tehtävässä toimimisen. Sanotun asetuksen 57 ja 59 §:stä johtui, ettei kurssille määrätyllä virkamiehellä ollut oikeutta palata siihen tehtävään tai virkaan, josta hänet oli kurssille määrätty, vaan hänet voitiin tarvittaessa määrätä toiseen virkaan tai tehtävään. Komennus henkilöstökoulutukseen oli siten rinnastettava asetuksen 57 §:ssä tarkoitettuun tehtävään määräämiseen.

Puolustusvoimien vakiintuneen käytännön mukaan yli kaksi kuukautta kestävien kurssien oli katsottava ainakin keskeyttävän ja usein myös lakkauttavan aikaisemman tehtävän hoitamisen. Sen vuoksi noin pitkän henkilöstökoulutuksen ajalta tehtäväperusteisia lisiä ei ollut maksettu. Sitä paitsi tällainen lisä oli vakiintuneesti maksettu samanaikaisesti ainoastaan yhdelle, tehtävässä tosiasiallisesti toimivalle virkamiehelle.

Äitiysloman ja vuosiloman rinnastaminen henkilöstökoulutuksessa olemisen aikaan palkkauksen määräytymisen suhteen oli perusteeton.

Koska Heikkilä oli koulutusajaksi keskeyttänyt opetustehtävän hoitamisen, ei hänellä ollut oikeutta muistutus 47:n mukaiseen korkeampaan palkkaukseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Valtiovarainministeriö on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Palkkauksen koulutuksen ajalta määrittelivät koulutussopimuksen ja yleisen virkaehtosopimuksen määräykset. Puolustusvoimista annetulla asetuksella ei ollut vaikutusta virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuimessa 26.8.1986 toimitetun pääkäsittelyn jälkeen asiaa ratkaistaessa oli ilmaantunut epäselvyyttä siitä, oliko STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J oikeutettu omissa nimissään ajamaan vireille panemaansa kannetta. Kun asia sen vuoksi oli siirretty jatkettuun esivalmisteluun, on ammattijärjestö 4.11.1986 pidetyssä esivalmistelussa ilmoittanut luopuvansa kanteessa esitetystä vahvistusvaatimuksesta siltä osin kuin se koski 2.1. - 29.2.1984 välistä aikaa. Sanottuna aikana oli ollut noudatettavana 28.8.1983 - 29.2.1984 väliseksi ajaksi solmittu valtion virkaehtosopimus liitteineen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuin toteaa, että STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J, joka on 9.10.1985 muiden osallisten suostumuksella yhtynyt 1.3.1984 lukien voimaan tulleeseen virkaehtosopimukseen valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta, voi omissa nimissään ajaa kannetta tuon virkaehtosopimuksen määräysten tulkinnasta riippumatta siitä, että erimielisyyttä aiheuttanut tapahtuma on sattunut ennen järjestön yhtymistä virkaehtosopimukseen. Kun kanteesta on luovuttu siltä osin kuin siinä on ollut kysymys ennen 1.3.1984 voimassa olleen virkaehtosopimuksen soveltamisesta, työtuomioistuin on tutkinut asian esivalmistelussa täsmennetyn kanteen mukaisesti.

Ilmavoimien teknillisen koulun opetusupseerina palveleva ylivääpeli Tapio Heikkilä on komennettu 2.1. - 13.4.1984 väliseksi ajaksi lentoteknilliselle vääpelikurssille. Kurssin päätyttyä hän on palannut hoitamaan opetusupseerin tointaan. Kurssin ajaksi hänelle ei ole määrätty viransijaista. Puolustusministeriö on pidättänyt Heikkilältä vääpelikurssin ajalta hänelle virkaehtosopimuksen muistutus 47:n nojalla opetusupseerina palvelemisen perusteella maksetun toimiupseerin opetusupseerilisän, joka suoritetaan maksamalla palkkaus kahta palkkausluokkaa korkeampana kuin miten se muutoin olisi suoritettava.

Valtiovarainministeriö on työtuomioistuimessa perustellut puolustusministeriön menettelyä ensinnäkin sillä, että opetusupseerilisä olisi sellainen tehtävässä toimimisesta maksettava lisä, jonka suorittaminen edellyttää tosiasiallista tehtävän hoitoa ainakin vähintään 18 päivää kalenterikuukaudessa. Toiseksi valtiovarainministeriö on esittänyt puolustusministeriön menettelyn perusteeksi sen, että vääpelikurssille määrääminen olisi rinnastettavissa puolustusvoimista annetun asetuksen 57 §:ssä tarkoitettuun toiseen tehtävään määräämiseen, mikä merkitsisi opetustehtävän keskeyttämistä. Vielä on esitetty, että menettely olisi puolustuslaitoksessa ainakin vuodesta 1975 noudatetun käytännön mukainen. Käytännön on ilmoitettu perustuvan pääesikunnan hallinnollisen osaston ohjeeseen, jonka mukaan oppikurssin kestäessä yli kahden kuukauden ajan tehtäväkohtaista lisää ei makseta.

Virkaehtosopimuksen 8 §:ssä määrätään virkamiehen kiinteään palkkaukseen luettavaksi paitsi muuta myös liitteessä 1 luetellut palkkausluokkien eroina määräytyvät sekä säännöllisesti toistuvina tietyn suuruisina kuukausittaisina markkamääräisinä erinä maksettavat palkanlisät ja lisäpalkkiot. Virkaehtosopimuksen liitteessä tarkoitettu toimiupseerin opetusupseerilisä on siten virkaehtosopimuksen mukaan kiinteään palkkaukseen kuuluva palkkaerä.

Koulutussopimuksen 1 §:n nojalla työnantaja maksaa henkilöstökoulutukseen osallistuvalle virkamiehelle koulutusajalta kiinteän palkkauksen. Koulutussopimuksen mukaan valtionhallinnon henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan palveluksessa olevalle henkilöstölle työnantajan toimesta järjestettyä tai hankittua koulutusta.

Koulutussopimuksessa ei puolustusvoimia ole asetettu muista hallinnonaloista poikkeavaan asemaan. Koulutussopimusta solmittaessa ei esitetyn selvityksen mukaan ole tarkemmin käsitelty kysymystä siitä, mitä kiinteällä palkkauksella koulutussopimuksessa tarkoitetaan. Asiassa ei toisaalta ole esitetty perusteita sille, että kiinteän palkan käsite olisi koulutussopimusta sovellettaessa ymmärrettävä toisen sisältöisenä kuin millaiseksi se yleisessä virkaehtosopimuksessa on sovittu.

Puolustuslaitoksessa on yleisesti vuodesta 1975 lukien hallinnollisen osaston ohjeen perusteella ainakin pääesikunnan tietämän mukaan noudatettu edellä tarkoitettua menettelyä, jonka mukaan yli kaksi kuukautta kestävien kurssien ajalta ei suoriteta tehtäväkohtaisina pidettäviä lisiä. Ohje on annettu ennen koulutusta koskevan virkaehtosopimuksen solmimista. Sitä ei ole näytetty yhteisesti hyväksytyn koulutusta koskevan virkaehtosopimuksen oikean sisällön tulkitsemisen perusteeksi, eikä siihen perustuvalla käytännöllä näin ollen voida syrjäyttää virkaehtosopimuksen määräyksiä.

Kun virkaehtosopimusten selvän sanamuodon mukaan opetusupseerin lisä on osa kiinteää palkkausta ja vääpelikurssia on pidettävä koulutussopimuksessa tarkoitettuna henkilöstökoulutuksena, ei opetuslisää valtiovarainministeriön esittämillä perusteilla voida jättää Heikkilälle suorittamatta kanteessa tarkoitetulta ajalta.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen asiassa raukeaa siltä osin kuin kanteesta on luovuttu.

Työtuomioistuin vahvistaa, että ylivääpeli Tapio Heikkilä on ajalta 1.3. - 13.4.1984, jolloin hän oli komennettuna lentoteknilliselle vääpelikurssille, oikeutettu saamaan virkaehtosopimuksen muistutus 47:n mukaisen palkanlisän. Asian laatuun katsoen ammattijärjestö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, H. Rautiainen, Juurinen, Hietikko ja Kannisto.

Tuomio oli yksimielinen.