Labor court orders union branch to pay fine for strike targeting collective agreement termination clauses.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered the union branch to pay a compensation fine to the employers' association for violating collective agreement provisions. The union branch failed to prevent a strike by its members that targeted the employer's right to hire and dismiss workers under the agreement. The court ruled that the union's failure to stop the strike constituted a breach of its duty to maintain industrial peace.
Legislator headnote
AI generatedSection 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act; A union branch is liable for a compensation fine if it fails to prevent a strike by its members that violates the collective agreement.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työtaistelu, jolla oli tosin pyritty vaikuttamaan myös työntekijäliittoon erään toisen tehtaan viiden työntekijän siirtoa koskevassa asiassa, oli kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä. Ammattiosasto, joka vastasi pääluottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu maksamaan hyvityssakkoa. (Ään.)
Kantaja Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Tekstiililaitosmiesten Liitto r.y. Kuultava Tekstiililaitosmiesten Liiton Tampereen
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen kesken 2.4.1984 tehdyssä tekstiililaitosmiesten työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
2 §
Työrauhavelvoite
1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät tällaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
4 §
Työhön ottaminen ja erottaminen
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä huomioonottaen yleissopimuksen irtisanomisen ja lomautuksen perusteista ja lainsäädäntöön sisältyvät rajoitukset sekä määrätä työn johtamisesta.
17 §
Erimielisyyksien sovittelu
1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä, eikä luottamusmiessopimuksen 10 §:n mukaisissa neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi.
2. Jommankumman liiton esittäessä neuvotteluja on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea aiheetonta viivyttelyä välttäen.
3. Milloin erimielisyyttä aiheuttava asia työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäviin eivätkä liittojen väliset neuvottelut ole johtaneet sovintoon, riita-asia on jätettävä työtuomioistuimen ratkaistavaksi siinä järjestyksessä ja laajuudessa kuin sanotussa laissa on säädetty.
4. Turvautuminen työtaisteluun tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estämiseksi tässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.
KANNE
Kanteen perustelut
Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Oy Finlayson Ab:n Tampereen tehtaan kutomon laitosmiehet olivat 10.12.1985 kello 13 aloittaneet lakon. Työnseisaus oli jatkunut 18.12.1985 kello 7 saakka. Lakon syynä oli se, että kutomon laitosmiehet eivät olleet hyväksyneet työnantajan suunnitelmaa siirtää yhtiön hallitsemasta Lapinniemen Puuvillatehdas Oy:stä viisi laitosmiestä Oy Finlayson Ab:n Tampereen tehtaan kutomoon.
Toimenpide oli liittynyt Oy Finlayson Ab:n tekstiiliteollisuuden toimintojen laajaan uudelleen organisointiin. Lapinniemen Puuvillatehdas Oy:n tuotannollinen toiminta oli tarkoitus lakkauttaa kokonaan keväällä 1986 ja siirtää tehtaalla olevat kutomakoneet Oy Finlayson Ab:n Tampereen tehtaan kutomoon. Kanteessa tarkoitetut viisi laitosmiestä olivat saaneet perusteellisen koulutuksen hoitamiensa kutomakoneiden huolto- ja asennustehtävissä.
Lakko oli painostustoimenpide työnantajaa kohtaan, jotta henkilöstöjärjestelyt olisi toteutettu laitosmiesten vaatimalla tavalla. Lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto oli välittömästi lakosta tiedon saatuaan puhelimitse ja kirjeitse vaatinut Tekstiililaitosmiesten Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin laittoman työtaistelun lopettamiseksi.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Tekstiililaitosmiesten Liiton Tampereen osasto n:o 2:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon ja korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut.
VASTINE
Työnantajan saneeraustoimet olivat olleet esillä liittoneuvottelussa 17.10.1985, jolloin oli sovittu asian käsittelemisestä työpaikkaneuvotteluissa. Mainitut viisi laitosmiestä oli irtisanottu 29.11.1985. Työntekijäliitto ei ollut hyväksynyt irtisanomisia. Käymissään neuvotteluissa liitot olivat 4.12.1985 saavuttaneet asiassa neuvotteluratkaisun, jonka työnantajapuoli oli ilmoittanut hyväksyvänsä. Työhuonekunnan kokouksessa 8.12.1985 laitosmiehet olisivat halunneet muuttaa tehtyä sopimusta viiden laitosmiehen osalta. Työpaikalla 10.12.1985 käydyn neuvottelun jälkeen laitosmiehet olivat poistuneet työpaikalta kello 13.
Työntekijäliiton saatua kuulla laitosmiesten poistumisesta työpaikaltaan, se oli välittömästi puhelimitse ja kirjeitse ottanut yhteyttä ammattiosaston puheenjohtajaan ja kirjeitse laitosmiesten pääluottamusmieheen ja kutomon työhuonekunnan puheenjohtajaan. Työntekijäliitto ei kiistänyt sitä, että lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen 4 §:n 1 kohdan mukaiseen työnantajan työnjohto-oikeuteen.
AMMATTIOSASTON LAUSUNTO
Tekstiililaitosmiesten Liiton Tampereen osasto n:o 2 on jutussa kuultuna lausunut, ettei lakko ollut kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin. Se ei ollut myöskään työehtosopimuslain vastainen. Lakko oli ollut mielenosoitus Tekstiililaitosmiesten Liittoa vastaan, sillä liitto oli toiminut vastoin ammattiosaston jäsenten etua. Lakolla oli myös haluttu painostaa liittoa purkamaan sen 4.12.1985 allekirjoittama sopimus. Ammattiosasto ei ollut järjestänyt lakkoa, vaan sitä koskeva päätös oli syntynyt tehtaalla työhuonekunnan jäsenten keskuudessa. Ammattiosasto oli kokouksessaan 15.12.1985 päättänyt velvoittaa lakossa olevat laitosmiehet lopettamaan työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun ja palaamaan työhön. Osasto oli siten täyttänyt valvontavelvollisuutensa. Lakko oli loppunut 18.12.1985 kello 7. Pääluottamusmies oli ollut ainoana osaston toimihenkilönä mukana lakossa.
Tekstiililaitosmiesten Liiton Tampereen osasto n:o 2 on vaatinut kanteen hylkäämistä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Oy Finlayson Ab:n Tampereen tehtaalla on työnantaja ilmoittanut vuoden 1984 loppupuolella, että yhtiön hallitseman Lapinniemen Puuvillatehdas Oy:n tuotannollinen toiminta asteittain lopetettaisiin vuoden 1986 aikana Lapinniemen tehtaan tiloissa ja osa henkilökunnasta ja koneista siirrettäisiin Oy Finlayson Ab:n tehtaalle. Työnantajan tarkoituksena on ollut siirtää Lapinniemen Puuvillatehdas Oy:stä eräät kutomakoneet ja viisi laitosmiestä Oy Finlayson Ab:n Tampereen tehtaan kutomoon. Työnantaja on sittemmin lokakuussa 1985 ilmoittanut Oy Finlayson Ab:n tekstiiliteollisuuden uudelleen järjestelyistä, joiden seurauksena Tampereen tehtaan työntekijämäärää on ollut tarkoitus vähentää 180:llä. Puolet Tampereen tehtaan laitosmiehistä olisi ollut supistamistoimenpiteiden kohteena.
Oy Finlayson Ab:n Tampereen tehtaan kutomon laitosmiehet eivät ole hyväksyneet Lapinniemen tehtaan viiden laitosmiehen siirtoa Tampereen kutomoon, koska Tampereen tehtaan laitosmiehiä on ollut tarkoitus irtisanoa. Siirrettäviksi ilmoitettujen viiden laitosmiehen työsopimukset on irtisanottu 29.11.1985. Asiasta on neuvoteltu useita kertoja tehdas- ja liittotasolla. Liittoneuvottelussa 4.12.1985 asianosaisliitot ovat sopineet muun muassa siitä, että kenenkään työntekijän työsuhdetta ei irtisanota, vaan sen asemasta suoritetaan lomautuksia ja että Lapinniemen tehtaan viittä laitosmiestä käsiteltäisiin yhteisesti muiden laitosmiesten kanssa töiden järjestelyissä.
Tampereen tehtaan kutomon työhuonekunta ei ole 8.12.1985 pitämässään kokouksessa hyväksynyt liittojen välistä sopimusta, vaan vaatinut työntekijäliittoa peruuttamaan sopimuksen. Työhuonekunnan 10.12.1985 kello 12 pitämän kokouksen jälkeen aamuvuoron 15 laitosmiestä, joiden joukossa on ollut pääluottamusmies, ovat samana päivänä kello 13 poistuneet työpaikalta. Saman päivän iltavuoroon on jäänyt saapumatta 10 kutomon laitosmiestä ja yövuorosta on jäänyt pois seitsemän laitosmiestä. Lakko on jatkunut eri vuoroissa ja sen piirissä on ollut suurin osa kutomon 50 laitosmiehestä. Laitosmiehet ovat palanneet töihin 18.12.1985 kello 7. Työtaistelu, jolla on tosin pyritty vaikuttamaan myös työntekijäliittoon, on kohdistunut edellä mainittuun liittojen välillä tehtyyn, ammattiosastoa sitovaan sopimukseen ja sitä kautta työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä. Tekstiililaitosmiesten Liitto on myöntänyt, että työtaistelu on ollut työehtosopimuksen vastainen.
Työntekijäliiton Tampereen osasto n:o 2 on 15.12.1985 kehottanut laitosmiehiä lopettamaan työtaistelun ja palaamaan työhön. Työtuomioistuin ei kuitenkaan pidä toimenpidettä riittävänä ammattiosastolle työrauhan turvaamisesta kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi varsinkaan, kun pääluottamusmies, jonka toimista osasto vastaa, on osallistunut työtaisteluun.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita Tekstiililaitosmiesten Liiton Tampereen osasto n:o 2:n maksamaan Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa 14 000 markkaa ja korvaamaan Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.
Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Vihma, H. Rautiainen, Leivo ja Sulkunen.
Eri mieltä ollut jäsen Sulkunen lausui:
Yhdyn muutoin työtuomioistuimen ratkaisuun, mutta katson, että työtaistelu, jolla on tosin pyritty vaikuttamaan myös työntekijäliittoon, on kohdistunut edellä kerrottuun 4.12.1985 tehtyyn työehtosopimuksena pidettävään ja siten ammattiosastoa sitovaan sopimukseen ja tuomitsen Tekstiililaitosmiesten Liiton Tampereen osasto n:o 2:n maksamaan hyvityssakkoa Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ainoastaan 10 000 markkaa.