Labor court allows termination pay when misuse of company car constitutes valid cause for dismissal.

Ajojärjestelijänä työskennelleen toimihenkilön työsopimus oli purettu sen vuoksi, että hän oli käyttänyt yhtiön autoa omiin ajoihinsa. Työntekijä oli myös muulla toiminnallaan menetellyt yhtiötä kohtaan epäasiallisesti. Yhtiöllä ei ollut ollut riittäviä perusteita toimihenkilön työsopimuksen purkamiseen, mutta kylläkin sen irtisanomiseen. Toimihenkilöllä oli oikeus vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan.

Kantaja Teknisten Liitto TL r.y. Vastaaja Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Kuultava Kerrostyö Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä työehtosopimuksena noudatettavassa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:n välillä 19.4.1984 allekirjoitetussa irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

3 § Irtisanomisajat

Irtisanomisaika on työnantajan irtisanoessa:

1 kuukausi, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta,

2 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 5 vuotta, mutta vähemmän kuin 10 vuotta,

3 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 10 vuotta, mutta vähemmän kuin 15 vuotta ja

4 kuukautta, jos työsuhde on keskeytyksettä jatkunut 15 vuotta tai sitä kauemmin.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle täyden palkan irtisanomisajalta.

II IRTISANOMINEN TOIMIHENKILÖSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

9 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu noudatetaan toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain (124/84) säännöksiä.

Edellä mainittuja säännöksiä noudatetaan myös, jos

1 työnantaja on purkanut työsopimuksen vedoten työsopimuslain mukaisiin purkamisperusteisiin ja toimihenkilö esittämiensä syiden perusteella väittää, ettei työnantajalla olisi ollut perustetta edes työsopimuksen irtisanomiseen;

KANNE

Kanteen perustelut

Teknisten Liitto on kanteessaan lausunut, että Kerrostyö Oy oli 20.3.1986 purkanut yhtiön palveluksessa 1.1.1967 alkaen betoniasemanhoitajana ja ajojärjestelijänä toimineen Jorma Koskenkorvan työsopimuksen ja viitannut purkamisen perusteena työsopimuslain 43 §:ään. Koskenkorvan palkka työsuhteen päättyessä oli ollut 8 336 markkaa kuukaudessa. Käydyissä neuvotteluissa työnantaja oli täsmentänyt purkamisen perustetta ja ilmoittanut syyksi omavaltaisuuden ja puuttumisen työnantajan omaisuuteen. Työnantajan purkamisperusteena esille ottamat omavaltaisuudet olivat kuitenkin kaikki olleet varsin epämääräisiä tilanteita. Työnantaja oli vedonnut sellaisiin seikkoihin, joista yhtiö oli tiennyt jo kauan, ja myös taloudellisesti täysin merkityksettömiin tapahtumiin sekä Koskenkorvan toimintaan tilanteissa, joiden varalta yhtiö ei ollut antanut selviä toimintaohjeita.

Koskenkorvaa ei ollut varoitettu ennen työsuhteen purkamista omavaltaisuudesta eikä työnantajan määräysten rikkomisesta. Työnantajan menettely oli ollut erityisen törkeää. Purkamisperusteet olivat olleet ilmeisesti pelkkiä tekosyitä. Yhtiö oli halunnut järjestää organisaatiotaan, mutta ei ollut sitä tehdessään noudattanut työntekijän irtisanomissuojaa koskevaa sopimusta. Työnantajalla ei ollut ollut oikeutta purkaa eikä edes irtisanoa Koskenkorvan työsopimusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Teknisten Liitto on vaatinut Kerrostyö Oy:n velvoittamista suorittamaan Koskenkorvalle irtisanomisajan palkkana neljän kuukauden palkkaa vastaavat 33 344 markkaa ja korvauksena sopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 17 kuukauden palkkaa vastaavat 141 712 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kanteeseen vastatessaan Suomen Rakennusteollisuusliitto on lausunut, että Koskenkorva oli työskennellyt yhtiön palveluksessa betoniasemanhoitajana ja ajojärjestelijänä kanteessa ilmoitettuna aikana. Hänen kuukausipalkkansa oli työsuhteen päättymishetkellä ollut kanteessa ilmoitetut 8 336 markkaa.

Koskenkorvan työsopimus oli purettu 20.3.1986 yhtiön kaluston omavaltaisen käytön ja työnantajan omaisuuteen puuttumisen takia. Purkamisen oli suorittanut yhtiön toimitusjohtaja tehtaan johtajan ollessa läsnä. Purkamisen perusteet olivat tulleet työnantajan tietoon joitakin päiviä aikaisemmin tehtaan johtajan ryhdyttyä selvittämään havaitsemaansa Koskenkorvan työajan ulkopuolella suorittamaa yhtiön autojen käyttämistä. Koskenkorvalle oli 20.3.1986 kerrottu työnantajan saaneen tietää, että hän oli käyttänyt yhtiön autoja jatkuvasti luvatta omiin ajoihinsa ja myös ottanut sekä käyttänyt korvauksetta muutoinkin hyväkseen yhtiön omaisuutta. Keskusteluissa toimitusjohtaja oli täsmentänyt ilmoitustaan.

Työnantaja ei ollut nojautunut pitkään tiedossaan olleisiin seikkoihin. Purkamisen perusteet eivät olleet vanhentuneita. Koskenkorvan omavaltaisuudet olivat jatkuneet pitkään. Ne olivat olleet laajoja sekä laadultaan erilaisia. Niiden taloudellinenkin merkitys oli työnantajan kannalta ollut huomattava. Lisäksi Koskenkorva oli käyttänyt väärin luottamusta, jota hänelle oli uskottu yhtiön kuljetuskaluston ajojärjestelijänä.

Kysymyksessä ei ollut sellainen työvelvollisuuden laiminlyönti, joka olisi edellyttänyt varoituksen antamista. Yhtiössä oli ollut käytäntönä, että yhtiön henkilökunta sai pyynnöstä lainata yhtiön kuljetuskalustoa esimerkiksi muutto- tai muihin raskaiden tavaroiden kuljetuksiin maksamalla yhtiölle polttoaineen ja kuljettajalle palkkion. Menettely oli ollut yleisesti henkilöstön tiedossa.

Toista vuotta ennen Koskenkorvan työsopimuksen purkamista hänen esimiehekseen määrätty työnjohtaja oli havaittuaan Koskenkorvan yksityisajot yhtiön autoilla kieltänyt ne. Työnjohtaja oli keväällä 1985 uudelleen havainnut kieltoa rikotun ja toistanut kiellon. Koskenkorva oli väittänyt yhtiön teknillisen johtajan antaneen hänelle luvan autojen käyttöön. Myöhemmin oli ilmennyt, että Koskenkorva oli tietoisesti vääristellyt asiaa. Teknillinen johtaja oli Koskenkorvan pyynnöstä antanut hänelle luvan käyttää autoa vain yhdellä ajokerralla.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaaja on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Teknisten Liitto on vielä lausunut, että Koskenkorva oli työskennellyt yhtiön palveluksessa 19 vuotta ennen työsuhteensa purkamista. Hän ei ollut saanut huomautusta tai varoitusta työnantajalta tehtäviensä epäasiallisesta hoitamisesta. Koskenkorva ei ollut kieltänyt autonkuljettajia merkitsemästä ajopäiväkirjoihin yksityisajojaan. Iltaisin tehtyjä ajoja ei käytännön mukaan merkitty ajopäiväkirjaan.

Yhtiöllä oli ollut useita työmaita. Kerran Koskenkorva oli pyytänyt kuljettajaa paluumatkalla työmaalta tuomaan omalle rakennukselleen tarvikkeita. Koskenkorvan omalle työmaalle ei ajoja muilta työmailta ollut tehty.

Työnantajaliiton vastineessa mainittu ravintola oli ollut Koskenkorvan perheen omistuksessa vasta 19.11.1985 lukien. Siitä johtuen aikana Koskenkorva ei ollut voinut ravintolan ajoja kovinkaan paljon hoitaa yhtiön autoilla. Purkamisperusteena työnantaja ei ollut voinut vedota lain tai antamansa selvän ohjeen tahalliseen rikkomiseen. Työnantajalla ei ollut ollut oikeutta Koskenkorvan työsuhteen purkamiseen tai edes sen irtisanomiseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Teknisten Liitto on vaatinut korvaukselle korkoa 16 prosenttia tuomion antamispäivästä lukien.

KUULTAVAN LAUSUMA

Kerrostyö Oy on ollut jutussa kuultavana ja yhtynyt työnantajaliiton puolesta esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kerrostyö Oy on 20.3.1986 purkanut sen palveluksessa vuoden 1967 alusta alkaen betoniaseman hoitajana ja ajojärjestelijänä toimineen Jorma Koskenkorvan työsopimuksen. Hänelle annetussa kirjallisessa ilmoituksessa on purkamisen perusteena vain viitattu työsopimuslain 43 §:ään, mutta työsuhdetta päätettäessä yhtiön toimitusjohtaja on Koskenkorvalle selittänyt purkamisen johtuneen omavaltaisesta yhtiön autojen käyttämisestä omiin tarkoituksiin ja luvattomasta ryhtymisestä yhtiön omaisuuteen. Perusteita on täsmennetty purkamistilaisuudessa erinäisillä yksityiskohdilla. Niitä on täydennetty tuomalla esiin aikaisemmin mainitsemattomia tapahtumia sekä 26.3.1986 pidetyssä paikallistason neuvottelussa että myös 3.6.1986 Koskenkorvan saapuvilla ollessa käydyssä vastaavanlaisessa neuvottelussa ja vielä sen jälkeenkin.

Joitakin päiviä ennen työsopimuksen purkamista on tehtaan johtaja havainnut Koskenkorvan olleen yhtiön pakettiautolla omissa asioissaan tehdasalueella. Sen jälkeen on yhtiön johdon puolelta ryhdytty selvittämään erityisesti Koskenkorvan työajan ulkopuolella yhtiön autoilla suorittamia ajoja ja hänen muitakin toimiaan.

Jutussa on käynyt ilmi, että yhtiössä on Koskenkorvan työsuhteen alkamisajoista lähtien yleisesti sallittu yhtiön kuorma- ja pakettiautojen käyttäminen työajan ulkopuolella toimihenkilöiden ja vähäisemmässä määrin myös työntekijöiden omiin muutto- ja muihin sen luonteisiin kuljetuksiin. Autoa käyttävän on edellytetty suorittavan ajoista yhtiölle polttoainekustannukset ja autoa kuljettaneelle työntekijälle hänen palkkauksensa. Koskenkorva on jo työsuhteensa alusta alkaen käyttänyt omissa ajoissaan yhtiön autoja ainakin sen verran, että siitä on täytynyt yhtiön johdon olla selvillä. Ajojen määrän tai polttoaineista suoritettavien kustannusten korvaamisen valvontaa ei Koskenkorvan kohdalla ole sanottavammin tapahtunut.

Jutussa on esitetty erityisesti selvitystä Koskenkorvan omaan lukuun suorittamista ajoista vuosien 1983-1984 aikoihin, jolloin hän on rakentanut itselleen omakotitaloa. Koskenkorva on kahdelta yhtiön työmaalta vastaavien mestarien luvalla ajattanut pintamaata joitakin kuormia rakennuspaikalleen. Toiselta työmaalta täytemaata ajaneelle kuljettajalle Koskenkorva on ilmoittanut, ettei ajoja saisi merkitä ajopäiväkirjaan. Rakennustyömaalle yhtiön autoilla työaikana ajettuja, Koskenkorvan ostamia elementtejä ja betonia koskeviin ainakin kolmeen laskuun on toimitukset merkitty noudetuiksi, vaikka merkinnällä selvästi tarkoitetaan muunlaista kuljetustapaa. Jutussa on myös selvitetty, että Koskenkorva on ajattanut muutakin tavaraa rakennuspaikalleen yhtiön autoilla ja teettänyt siellä töitä yhtiön koneilla sellaisissa olosuhteissa, jotka antavat perustellun aiheen epäillä, ettei yhtiölle ole suoritettu niistä aiheutuneita polttoainekustannuksia täysimääräisesti.

Työnantajaliiton puolelta on tuotu esiin monia yksittäisiä tapauksia, joissa Koskenkorvan on väitetty menetelleen yhtiötä kohtaan epäasiallisesti tai sopimattomasti. Työtuomioistuimen mielestä näistä tapahtumista, jotka osaksi ovat jääneet vaiheiltaan epäselviksi, on selvitetty, että edellä mainitun rakennustyön aikana Koskenkorva on antanut eräälle työntekijälle tehtäväksi tehdasalueella hitsaamalla valmistaa parvekkeen tukiraudan teräksisestä putkipalkista, joka todistajana kuulustellun, tapahtumaan huomiota kiinnittäneen ja siitä edelleen esimiehelleen kertoneen työnjohtajan lausuman mukaan on ollut yhtiön varastosta peräisin olevaa käyttämätöntä palkkia, eikä, kuten Koskenkorva on kertonut, ruosteista jätepalkkia. Selvityksestä on käynyt ilmi myös, että Koskenkorva on antanut työntekijöille tehtäväksi työaikana useina työpäivinä erottaa polttopuiksi tarkoitetuista puutavaroista hänelle itselleen rakennustyöhön soveltuvaa lautatavaraa ja myös puhdistaa lautoja.

Edellä kerrotut tapahtumat ovat sattuneet vuoden 1983 aikoihin. Selvitys osoittaa, että tehtaalla esimiesasemassa olevilla on jo tuolloin ollut tiedossa heidän asiattomana pitämänsä Koskenkorvan menettely ainakin pääosiltaan, joskaan ei ilmeisesti kaikilta yksityiskohdiltaan. Yhtiön puolelta ei ole ryhdytty toimenpiteisiin Koskenkorvan ojentamiseksi. Näistä syistä työtuomioistuin huomioon ottaen työsopimuslain 44 §:n 1 momentin säännöksen purkamisoikeuden raukeamisesta katsoo, ettei näihin seikkoihin enää voida vedota työsuhteen purkamiseen oikeuttavina syinä.

Koskenkorva on työsuhteensa viimeisinä vuosina ja etenkin sen jälkeen, kun hänen vaimonsa on syksyllä 1985 ryhtynyt harjoittamaan ravintolatoimintaa, lähes päivittäin tai ainakin useita kertoja viikossa ruokatunneillaan ja työajan päätyttyä käyttänyt yhtiön pakettiautoa omiin ajoihinsa. Todistajana kuulustellun pakettiautonkuljettajan kertoman mukaan hän on viidesti työaikanaan kuljettanut tavaroita Koskenkorvan määräyksestä mainittuun ravintolaan ajomatkan ollessa toistakymmentä kilometriä ajokertaa kohti.

Työtuomioistuin katsoo, että Koskenkorva, jonka tehtäviin ajojärjestelijänä on kuulunut yhtiön autojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä huolehtiminen, on siinä määrin käyttänyt yhtiön ajoneuvoja omaksi hyväkseen, että hänen on täytynyt käsittää, kun hänelle on annettu nimenomainen kieltokin, toimivansa yhtiön edun vastaisesti. Kun Koskenkorva on myös muullakin toiminnallaan menetellyt yhtiötä kohtaan epäasiallisesti, työtuomioistuin katsoo, ettei yhtiöltä näissä olosuhteissa kohtuudella enää ole voitu vaatia työsuhteen jatkamista.

Työsopimuksen päättämisen välittömänä perusteena on pidettävä yhtiön auton käyttämistä Koskenkorvan omiin ajoihin. Siitä väärinkäsityksestä, joka kerrotuin tavoin on syntynyt Koskenkorvan esimiehenä toimineen työnjohtajan ja tehtaan teknisen johtajan välille, on seurannut, ettei työnjohtaja ole katsonut voivansa puuttua Koskenkorvan ajoihin, vaan ne ovat saaneet jatkua aikaisemmalla tavalla varsin pitkään. Tähän nähden ja kun Koskenkorvaa on vain tuon jälkeen kehotettu rajoittamaan autoilla ajamista, yhtiöllä ei ole ollut perustetta hänen työsopimuksensa purkamiseen, mutta kylläkin sen irtisanomiseen. Koskenkorvalla on näin ollen oikeus vaatimaansa irtisanomisajan palkkaan.

Tuomiolauselma

Kerrostyö Oy velvoitetaan maksamaan Koskenkorvalle irtisanomisajan palkkana 33 344 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 29.8.1986 lukien.

Yhtiö velvoitetaan suorittamaan työntekijäliiton oikeudenkäyntikulut asiassa 2 800 markalla 16 prosentin korkoineen tuomion antopäivästä.

Esitetyt vaatimukset hylätään enemmälti.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Silenti, Vihma, Uski, Leivo ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.