Labor court dismisses request to join cases and orders union branch to pay fine for striking with trust representatives.

Ammattiosasto, joka vastoin luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Vaatimus jutun yhdistämisestä asiaan n:o 86/86 hylätty.

Kantaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Paperiliitto r.y. Kuultava Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 21.3.1984 allekirjoitetussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

31 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos erimielisyys on syntynyt muista kuin 30 §:ssä mainituista syistä työnantajan ja työntekijäin välillä, on ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi.(Kts. 30 § 2. kohta)

2. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saada julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

3. Elleivät neuvottelut sopijapuoltenkaan välillä johda sovintoon, on sen järjestön, joka aikoo turvautua työnseisaukseen, siitä ilmoitettava kirjallisesti toiselle järjestölle viimeistään 14 vuorokautta ennen aiottua seisausta.

4. Jos työselkkaus on syntynyt tämän työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä, järjestää työnantaja yhteistoiminnassa paikallisen ammattiosaston kanssa tehtaan vartioinnin. Työnantaja määrää vartiomiesten lukumäärän ja maksaa vartioinnin ajalta heidän palkkansa. Samoin sovitaan niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä tarveaineiden, koneistojen, putkistojen yms. (myös elävän kaluston, kuten hevoset) vahingoittumisen ja turmeltumisen estämiseksi.

Asianosaisliittojen välillä 25.3.1986 tehdyssä alan työehtosopimuksessa ovat edellä selostetut määräykset samansisältöiset.

KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että G.A. Serlachius Oy:n Kankaan paperitehtaan työntekijät olivat usean vuoden aikana vaatineet muutoksia siihen tapaan, jolla työnantaja oli täyttänyt avautuvat vakanssit. Vaatimuksista oli useita kertoja neuvoteltu työnantajan ja työntekijäin edustajien kesken.

Vanhalla paperitehtaalla oli syyskuussa 1985 vapautunut varakoneenhoitajan vakanssi, johon oli nimitetty varamies kakkosena toiminut työntekijä. Häneltä vapautuneelle paikalle oli nimitetty paperikone 2:n rullamiehenä toiminut työntekijä. Tämän nimityksen yhteydessä paperikone 3:n sylinterimies oli ilmoittanut työnantajalle kärsineensä vääryyttä.

Varamies kakkosen nimitys oli tullut voimaan 27.9.1985. Osaston luottamusmies oli samana päivänä vaatinut työnantajaa valitsemaan vapautuneelle varamies kakkosen vakanssille paperikone 3:n sylinterimiehen. Työnantaja oli kello 10 ilmoittanut, että nimityspäätös pysyi voimassa. Vanhan paperitehtaan pulpperiosastolla oli alkanut kello 11.00 lakko, joka oli laajentunut kello 12 kattamaan myös paperikoneet 2 ja 3. Lakkoon oli osallistunut 18-19 työntekijää työvuoroa kohden. Lakko oli päättynyt 28.9.1985 kello 6, mutta nimitykset olivat jääneet voimaan.

Lokakuussa 1985 yksi pituusleikkurin varamiehistä oli saanut paikan pakkausosastolta. Vapautuneeseen paikkaan oli ollut viisi hakijaa, joista kaksi oli ollut leikkurin ajajia, kaksi leikkurin apumiestä ja yksi paperikone 3:n rullamies. Työnantajan ilmoitettua nimeävänsä leikkurin varamieheksi toisen leikkurin apumiehistä, pituusleikkurilla oli alkanut lakkoilu. Eri vuoroissa oli ollut tunnin kerrallaan kestäneet neljä lakkoa 31.10. - 2.11.1985. Kuhunkin lakkoon oli osallistunut kolme työntekijää. Leikkurin lakko oli aiheuttanut myös paperikone 2:lle seisokkeja. Lakkojen yhteydessä varapääluottamusmies, osaston luottamusmies ja pääluottamusmies olivat ilmoittaneet työntekijäpuolen edustajina, etteivät he voineet taata työrauhaa, ellei apumiehen sijasta varamies viideksi valittu erästä pituusleikkurin ajajaa.

Eräs toinen pituusleikkurin ajaja oli tuonut useita kertoja esille hankaluudet silloisessa tehtävässään. Työnantaja oli ratkaissut asian helmikuussa 1986 siirtämällä työntekijöitä yhteisymmärryksessä mainitun pituusleikkurin ajajan ja muiden siirtyvien työntekijöiden kanssa siten, että pituusleikkurin ajaja siirtyisi paperikone 3:n rullamieheksi, rullamies siirtyisi varamies viideksi ja varamies viisi siirtyisi pituusleikkurin ajajaksi. Kaikki asianosaiset olivat suostuneet vaihtoihin.

Varamies viitosena olleen työntekijän nimityksessä pituusleikkurin ajajaksi oli toinen varamies viisi katsonut kärsineensä vääryyttä, koska hän oli ollut vanhin varamies viisi. Asiasta oli neuvoteltu 25.3.1986 kello 14 osaston luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä. Osaston luottamusmies oli tiennyt siirroista jo helmikuussa. Neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina. Samassa yhteydessä oli osaston luottamusmies pyytänyt, että hänen kello 18 alkava vuoronsa vaihdettaisiin toiseen vuoroon, mihin oli suostuttu.

Neuvottelujen jäätyä tuloksettomiksi olivat pituusleikkurin työntekijät aloittaneet lakon 25.3.1986 kello 17. Työnantajan edustaja oli kello 17.15 pyytänyt osaston luottamusmiestä toimimaan niin, että työrauha palaisi välittömästi pituusleikkurille ja työt käynnistyisivät. Osaston luottamusmies ei ollut tehnyt mitään töiden käynnistämiseksi. Hänen läsnäollessaan työntekijät olivat pysäyttäneet myös paperikoneet 2 ja 3. Työnantajan ja työntekijöiden edustajan välisissä neuvotteluissa oli vaadittu työnantajaa muuttamaan nimityspäätöstään. Työntekijäpuolen käsityksenä oli ollut, että vanhempi varamies oli syrjäytetty nimityksessä. Lakko, johon oli osallistunut keskimäärin 16 työntekijää työvuoroa kohden, oli kestänyt kolme työvuoroa ja se oli päättynyt 26.3.1986 kello 14.

Työnantajan torjuttua työntekijäpuolen esittämät vaatimukset ammattiosasto oli järjestänyt jäsenistönsä kokouksen 21.4.1986. Kokouskutsun mukaan aiheena oli ollut Kankaan tehtaan nimityspolitiikka. Kokouksen jälkeen oli 23.4. kello 6 alkanut Kankaan tehtaalla toimintapäivän nimellä lakko, joka oli päättynyt 24.4. kello 6. Toimintapäivän syynä oli ollut vanhemman varamies viiden syrjäyttäminen pituusleikkurin ajajan valinnassa. Lakkoon oli osallistunut yhteensä 417 työntekijää, heidän joukossaan pääluottamusmies osittain ja ne luottamusmiehet, jotka eivät olleet olleet vuorovapaalla. Toimintapäivästä huolimatta työnantaja ei ollut muuttanut nimityspäätöstään. Toimintapäivän jälkeen pääluottamusmies oli edelleen vaatinut neuvotteluja tässä asiassa.

Nimityskiistoista johtuneiden lakkojen aiheuttamia vahinkoja oli ollut vaikea tarkasti määrittää. Lakkojen lyhyestä kestoajasta huolimatta olivat aiheutuneet vahingot olleet markkamääräisesti huomattavia. Kukin lakko oli aiheuttanut välittömästi tuotannon menetyksiä, joista aiheutunut myyntitulojen menetys oli arvioitava lakkojen kestoaika huomioon ottaen 2,260 miljoonaksi markaksi.

Työtaistelut olivat kohdistuneet aikaisemmin voimassa olleen ja nykyisin voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin, jotka koskivat työnantajan työnjohto-oikeutta. Työnantaja ei ollut velvollinen työehtosopimuksen, tehtyjen työsopimusten taikka tehtaalla vallitsevan käytännön mukaan noudattamaan senioriteetti-periaatetta valitessaan hyviksi havaitsemiaan työntekijöitä vapaina oleville paikoille. Ammattiosasto oli omalta osaltaan kärjistänyt tilannetta vaatimalla periaatteen ehdotonta noudattamista. Ammattiosaston tavoitteena oli ollut vaikuttaa henkilövalintoihin. Ammattiosaston ehdokas ei ollut ollut johdonmukaisesti vanhin virkaiältään. Myöskään etenemisjärjestyksestä ei ollut ollut aina kysymys. Ammattiosasto oli jopa ehdottanut henkilön siirtämistä vakanssilta kyseessä olevan vakanssin varamieheksi.

Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt työnantajan kehotuksesta huolimatta riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Ammattiosaston edustajat olivat vaatimuksia esittämällä, työtaisteluun osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. Työtaistelutoimenpiteiden voitiin katsoa kohdistuneen myös työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta ja erimielisyyksien sovittelua koskeviin määräyksiin. Pääluottamusmies, osastojen luottamusmiehet ja ammattiosaston toimikunnan jäsenet olivat osallistuneet työtaisteluihin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon ja velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut.

VASTINE

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, ettei esitettyjä työstä kieltäytymisiä sinänsä kiistetty. Vanhan paperitehtaan lakon 27.9. - 28.9.1985 osalta olivat pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olleet iltavuoron alkaessa kello 14 ja yövuoron alkaessa kello 22 tehtaalla kehottaen työntekijöitä käynnistämään työt. He eivät olleet tässä onnistuneet. Työstä kieltäytymiset pituusleikkurilla 31.10. - 2.11.1985 eivät olleet johtuneet kanteessa ilmoitetusta syystä, vaan siitä, että työnantaja oli vähentänyt erään työntekijän tilistä tunnin palkan väittäen työntekijän nukkuneen työvuorollaan joskus aikaisemmin. Tapahtumissa 25. - 26.3.1986 pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat myös olleet tehtaalla kehottaen työntekijöitä käynnistämään työt, mutta he eivät olleet tässä onnistuneet.

Ammattiosaston jäsenten yleinen kokous oli 23.4.1986 kello 15 pitämässään kokouksessa päättänyt, että työt aloitettiin mahdollisimman pikaisesti. Töitä ei kuitenkaan ollut saatu alkamaan ennen kuin seuraavana aamuna kello 6, joten työstä kieltäytymisen pituus oli ollut kanteessa kerrotun mukainen. Pääluottamusmies ei ollut osallistunut työstä kieltäytymiseen edes osittain. Hän oli ollut muuten koko ajan työnantajan tavoitettavissa tehtaalla paitsi silloin, kun hän oli luottamusmiehen velvollisuuksiensa mukaisesti osallistunut jäsenistön yleiseen kokoukseen yrittäen saada töitä käynnistymään mahdollisimman pikaisesti.

Jutussa oli kysymys samanaikaisista tapahtumista kuin jutussa 86/86 sekä samat asianosaiset ja kuultava. Tämän vuoksi Paperiliitto on pyytänyt, että jutut käsiteltäisiin yhdessä.

Asian laadun huomioon ottaen Paperiliitto on vastustanut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton vaatimusta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KUULTAVA

Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12 on ollut asiassa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Paperiliitto on pyytänyt jutuissa 85/86 ja 86/86 ajettujen kanteiden yhdistämistä. Jutuissa ovat asianosaisina samat liitot ja kuultavana sama ammattiosasto. Työtaistelutoimenpiteiden, jotka on toimeenpantu tehtaan eri osastoilla, kohteena ei kuitenkaan ole ollut sama erimielisyyskysymys. Kanteissa tarkoitetut lakot ovat siten ammattiosaston vastuun kannalta erillisiä työtaistelutoimenpiteitä. Juttujen yhdistämiselle ei ole perustetta.

G.A. Serlachius Oy:n Kankaan paperitehtaan työntekijät ovat katsoen työnantajan muuttaneen vakiintunutta nimityskäytäntöä vapautuvien vakanssien täyttämisessä vaatineet työssä- ja osastollaoloajan huomioon ottamista ensisijaisina nimitysperusteina. Vaatimustaan tukeakseen työntekijät ovat olleet kanteessa mainituin tavoin lakossa siten, että työnseisauksiin on osallistunut 27.9. kello 11 - 28.9.1985 kello 6 niin sanotun vanhan paperitehtaan pulpperiosastolla ja paperikoneilla 2 ja 3 18-19 työntekijää työvuoroa kohden, 25.3. kello 17 - 26.3.1986 kello 14 pituusleikkurilla ja paperikoneilla 2 ja 3 keskimäärin 16 työntekijää vuoroa kohden ja 23.4. kello 6 - 24.4.1986 kello 6 koko tehtaalla yhteensä 417 työntekijää. Työnseisaukset ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimusten määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta.

Lisäksi tehtaan pituusleikkurilla on neljässä vuorossa ollut lakossa kolme työntekijää yhden tunnin vuoroa kohden 31.10. - 2.11.1985. Työntekijäpuolen mukaan työnseisausten syynä on ollut tunnin palkan vähentäminen työntekijältä, jonka oli väitetty nukkuneen työaikana. Tehtaan tuotantopäällikkö on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut, että kaksi päivää ennen mainittuja työnseisauksia oli luottamusmiesten ja pituusleikkurin työntekijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa työntekijäpuolelta todettu, ettei työrauhaa voitu taata siinä tapauksessa, ettei nimitysperusteita muutettu aikaisemman käytännön mukaisiksi. Sen vuoksi työtuomioistuin katsoo, että työtaistelujen syynä on ainakin osaltaan ollut työnantajan nimitysoikeus ja että työtaistelu on siten kohdistunut myös tältä osin työehtosopimuksen määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta.

Koko Kankaan paperitehdasta koskevaan lakkoon 23. - 24.4.1986 ovat osallistuneet ne luottamusmiehet, jotka eivät ole olleet vuorovapaalla. Ammattiosasto vastaa luottamusmiesten osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosasto ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi.

Esitetyn selvityksen mukaan pääluottamusmies, jonka työaika on ollut kello 7 - 16, on 23.4.1986 ollut aamupäivän tehtaalla työssä. Hän on tämän jälkeen poistunut tehtaan alueelta, jolloin työnantaja on pidättänyt häneltä palkan neljältä tunnilta. Pääluottamusmies on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut olleensa läsnä tehtaalta noin kahden kilometrin päässä järjestetyssä kello 15 alkaneessa ammattiosaston kokouksessa. Ammattiosaston kokouksen päätöksen perusteella työt ovat alkaneet 24.4.1986 kello 6. Työtuomioistuin katsoo sen vuoksi jääneen näyttämättä, että pääluottamusmies olisi osallistunut työtaisteluun.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää pyynnön tämän jutun ja jutun 86/86 yhdistämisestä.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Paperiliiton Jyväskylän osasto n:o 12:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 12 000 markkaa ja velvoittaa sen korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Kuivanen ja Kolula.

Tuomio oli yksimielinen.