Labor court dismisses union's strike claim for violating collective agreement terms regarding supplementary wage agreements.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim that signing a collective agreement without the local branch's approval constituted a strike action. The union argued it lacked authority to sign the supplementary wage agreement, while the employer contended the agreement was binding upon signature. The court ruled that the union's subsequent notification of invalidity did not retroactively negate the initial breach of the collective agreement's procedural requirements.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslaki 8, 9 ja 10 §:n nojalla: A union's failure to verify local branch approval before signing a collective agreement constitutes a strike action, and subsequent notification of error does not erase the initial violation of peace obligations.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiön ja työntekijäliiton välillä oli allekirjoitettu työehtosopimus. Sen jälkeen työntekijäliitto oli ilmoittanut yhtiölle, että työehtosopimus voitiin saattaa voimaan ja yhtiö jättää sähköasennusalan valtakunnallisen lakon ulkopuolelle vain, mikäli liitolle toimitettaisiin ilmoitus, joka osoittaisi ammattiosaston hyväksyneen työehtosopimuksen liitteenä olevan työkohtaisuuslisiä koskevan sopimuksen.
Kun allekirjoitettu työehtosopimus sitoi liittoa, se oli menettelyllään syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen, joka kohdistui työehtosopimuksen liitteenä olevan työkohtaisuuslisäsopimuksen määräyksiin.
Liitto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. (Ään.)
Kantaja Västra Nylands Eltjänst Ab - Länsi-Uudenmaan Sähköpalvelu Oy Vastaaja Suomen Sähköalantyöntekijäinliitto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Västra Nylands Eltjänst Ab LänsiUudenmaan Sähköpalvelu Oy:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä tehdyssä 17.4.1986 päivätyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
1. Yllämainitun yrityksen ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n järjestäytyneiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin noudatetaan sähköasennusalan työehtosopimusta siten, että päättyneen työehtosopimuksen (28.2.1986) ehdot ovat muuten voimassa, mutta palkoista, erikoislisistä ja korvauksista on sovittu erikseen (liite 1).
2. Työkohtaisuuslisistä on työnantajan ja työntekijäin kesken sovittu erikseen (liite 2).
3. Yrityksen työt ovat vapaat Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n julistamista työlakoista seuraavin rajoituksin:
Ydinvoimalaitoksissa tehtävät sähköasennus-, korjaus-, huolto- ja revisio-(tarkistus) työt ovat kielletty ja niiden vapautumisesta ilmoitetaan erikseen.
4. Tämä sopimus on voimassa sähköasennusalalla seuraavaksi solmittavan työehtosopimuksen loppuun ja sen jälkeenkin kuukauden irtisanomisajoin.
Työehtosopimuksen liitteenä 2 olevassa työkohtaisuuslisäsopimuksessa sanotaan seuraavaa:
Työnantaja: LÄNSI UUDENMAAN - SÄHKÖPALVELU OY ja em. yrityksen Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n ammattiosaston jäseninä olevat työntekijät ovat tehneet seuraavan työkohtaisuuslisäsopimuksen:
YRITYKSESSÄ ON MAKSETTU AIKAISEMMIN TKL:ÄÄ 3.45 - 8.60 mk KOROTETUT TKL:T OVAT 4.00 - 11.00 mk
KANNE
Kanteen perustelut
Västra Nylands Eltjänst Ab - Länsi-Uudenmaan Sähköpalvelu Oy on Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että asianosaisten välillä oli 17.4.1986 tehty erillinen työehtosopimus. Sopimuksen liitteenä oli yhtiön työntekijöiden edustajien allekirjoittama työkohtaisuuslisiä koskeva sopimus. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli 23.4.1986 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut yhtiölle, että työehtosopimuksen voimaansaattamisen edellytyksenä oli, että Lohjan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto r.y. hyväksyisi työehtosopimuksen. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ei kehotuksesta huolimatta ollut suostunut saattamaan työehtosopimusta voimaan. Liitto oli kieltänyt yhtiön työntekijöiden työnteon ja tällä toiminnallaan syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.
Koska Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto oli kaikista työehtosopimuksen sisältöön vaikuttavista seikoista tietoisena hyväksynyt sopimuksen ja sopimus siten oli katsottava päteväksi, sitoi allekirjoitettu työehtosopimus Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoa. Liitolla ei ollut oikeutta asettaa jälkeenpäin lisäedellytyksiä sopimuksen pätevyydelle.
Lakon jatkuminen oli aiheuttanut sähköalan urakoitsijana toimivalle yhtiölle taloudellista vahinkoa.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Västra Nylands Eltjänst Ab - Länsi-Uudenmaan Sähköpalvelu Oy on vaatinut Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton velvoittamista maksamaan yhtiölle syntyneiden vahinkojen korvauksena hyvityssakkoa 90 000 markkaa.
Esivalmistelussa Västra Nylands Eltjänst Ab - Länsi-Uudenmaan Sähköpalvelu Oy on luopunut kanteesta siltä osin kuin siinä oli vaadittu Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton velvoittamista saattamaan voimaan 17.4.1986 päivätty työehtosopimus.
VASTINE
Vastineen perustelut
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa tarkoitettu 17.4.1986 päivätty työehtosopimus oli allekirjoitettu Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitossa 21.4.1986. Liiton puolesta sopimusta ei olisi allekirjoitettu, mikäli liiton tiedossa olisi ollut, että sopimusta ei ollut saatettu käsiteltäväksi Lohjan Sähköalantyöntekijäin Ammattiosastossa. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon kuuluvia työntekijöitä edustava yhtiön pääluottamusmies oli esittänyt sopimuksen ammattiosastolle hyväksymistä varten. Osasto ei ollut kuitenkaan hyväksynyt sopimusta. Tästä huolimatta ja tietoisena siitä, että osaston hyväksyminen oli välttämätöntä, oli pääluottamusmies tuonut sopimuksen liittoon allekirjoitettavaksi ja näin tahallisesti erehdyttänyt liiton nimenkirjoittajat allekirjoittamaan sopimuksen.
Kahden päivän kuluttua allekirjoituksesta liitto oli saanut ammattiosastolta tiedon, ettei osasto ollut hyväksynyt sopimusta. Tämän jälkeen välittömästi liitosta oli lähetetty kirje työnantajalle. Kirjeessä oli ilmoitettu, että työehtosopimus oli syntynyt vilpillisten tietojen perusteella, eikä se tämän vuoksi ollut voimassa.
Pääluottamusmies oli tiennyt, miten erillinen yrityskohtainen työehtosopimus tehtiin. Työntekijäliitto oli tiedottanut asiasta lehdissä. Pääluottamusmiehelle, kuten muillekin luottamusmiehille, oli lähetetty asiaa käsittelevät tiedotteet. Myös se, että pääluottamusmies oli esittänyt sopimuksen hyväksymistä ammattiosastossa osoitti, että hän oli ollut tietoinen erillissopimuksen solmimisjärjestelmästä. Lisäksi oli syytä uskoa, että myös yhtiössä asiasta vastaava henkilö oli ollut tietoinen siitä, miten erillinen työehtosopimus olisi tullut tehdä. Tätä tuki se, että sen jälkeen kun esitys oli hylätty ammattiosastossa, oli esitykseen tehty muutos ennen sen tuomista liittoon allekirjoitettavaksi. Työnantajalla oli siten ollut tieto sopimusesityksen hylkäämisestä ja osaston kannanotosta.
Työehtosopimuksen liitteenä olevan työkohtaisuuslisiä koskevan sopimuksen olivat allekirjoittaneet pääluottamusmies ja varaluottamusmies, joilla ei ollut oikeutta allekirjoittaa sopimusta. Allekirjoittamisoikeus oli ammattiosaston nimenkirjoittajilla ja työhuonekunnan tai ammattiosaston kokouksessaan tätä varten valitsemilla henkilöillä. Myös tämä seikka olisi pitänyt olla työnantajan tiedossa.
Koska liiton allekirjoittajat oli tahallisesti erehdytetty allekirjoittamaan erillinen työehtosopimus ja koska erehdyttämisestä ja erehdyksestä oli ilmoitettu työnantajalle välittömästi niiden ilmitulon jälkeen, ei oikeustoimi varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 30 §:n mukaan sitonut osapuolta, joka oli petollisesti vietelty oikeustoimen tekemiseen.
Vastineessa esitetty vaatimus
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Työkohtaisuuslisiä koskevaa sopimusta oli jossakin vaiheessa muutettu siten, että siihen selvyyden vuoksi oli merkitty aikaisemmin maksettujen työkohtaisuuslisien suuruus. Samalla siitä oli poistettu viittaus lisien määräytymisperusteeseen, koska asia oli itsestään selvä. Nämä muodolliset muutokset eivät voineet olla osoituksena työnantajan tietoisuudesta. Työkohtaisuuslisiä koskevan sopimuksen olivat allekirjoittaneet pääluottamusmies ja varaluottamusmies, kuten aina ennenkin. Ammattiosasto ei koskaan aikaisemminkaan ollut ollut mukana työkohtaisuuslisistä sovittaessa. Lisäksi voitiin todeta, että muun muassa Hangon seudulla erillissopimuksen tehneet sähköurakoitsijat eivät olleet hankkineet ennakolta paikallisosaston lausuntoa sopimuksesta, vaan työkohtaisuuslisistä oli sovittu työhuonekunnan kanssa, minkä jälkeen työntekijäliitto oli allekirjoittanut sopimuksen.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Esitetyn selvityksen mukaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on luottamusmiehille lähettämällään 8.4.1986 päivätyllä tiedotteella antanut ohjeet yrityskohtaisten työehtosopimusten tekemiseen niissä sähköasennusalan yrityksissä, jotka halusivat jäädä 21.4.1986 alkavaksi ilmoitetun sähköasennusalan valtakunnallisen lakon ulkopuolelle. Tiedotteen mukaan neuvottelujen käyminen ja ehdoista sopiminen tapahtuvat paikallisesti ammattiosaston ja yrityksen työntekijöiden yhteistoimin, mutta työehtosopimuksen hyväksyy ja allekirjoittaa liitto.
Työntekijäliiton tiedotteessa on muun muassa todettu, että työhuonekunnan tai ammattiosaston alueellisen vaatimuksen mukaisesti yrityskohtaisesti sovitut työkohtaisuuslisän maksamisen ehdot merkitään lomakkeelle ja että työkohtaisuuslisää koskevan sopimuksen liitteen allekirjoittavat työnantaja ja kaksi työntekijäin edustajaa, jotka työhuonekunta kokouksessaan on valinnut. Tiedotteessa on edelleen todettu, että täytetyt työehtosopimus- ja työkohtaisuuslisälomakkeet on toimitettava ammattiosaston toimikunnalle, joka tarkistaa, että sopimukset on oikein täytetty ja lähettää työehtosopimuksesta ja työkohtaisuuslisäsopimuksesta kappaleen keskuslakkotoimikunnalle. Työehtosopimusten ja niiden liitteeksi tarkoitettujen työkohtaisuuslisää koskevien sopimusten tekemistä varten ammattiosastoille on lähetetty työntekijäliiton laatimia kaavakkeita.
Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton edustajien ja Västra Nylands Eltjänst Ab-Länsi-Uudenmaan Sähköpalvelu Oy:n edustajan välillä on 21.4.1986 allekirjoitettu edellä tarkoitettu yrityskohtainen työehtosopimus, joka on päivätty 17.4.1986. Työntekijäliiton laatimalle lomakkeelle tehdyssä työehtosopimuksessa on todettu muun muuassa, että työkohtaisuuslisistä on työnantajan ja työntekijäin kesken sovittu erikseen liitteessä. Västra Nylands Eltjänst Ab - Länsi-Uudenmaan Sähköpalvelu Oy:n työntekijöiden puolesta työehtosopimuksen liitteenä olevan 17.4.1986 päivätyn työkohtaisuuslisää koskevan sopimuksen ovat allekirjoittaneet työpaikan pääluottamusmies ja varaluottamusmies. Työntekijäliiton ilmoituksen mukaan heillä ei kuitenkaan ole ollut oikeutta ammattiosaston tai työhuonekunnan puolesta allekirjoittaa sopimusta.
Yhtiön pääluottamusmies on toimittanut työehtosopimusluonnoksen käsiteltäväksi ammattiosaston toimikunnan kokouksessa 18.4.1986. Kokouksessa on päätetty, että sopimusta ei hyväksytä, koska ammattiosasto ei ole vielä tehnyt alueellista vaatimusta työkohtaisuuslisistä. Tämän vuoksi pääluottamusmiestä on kehotettu ottamaan yhteyttä ammattiosaston puheenjohtajaan huhtikuun 21 päivän iltaan mennessä, jolloin ammattiosaston alueellisen työkohtaisuuslisää koskevan vaatimuksen ehtojen on ollut määrä olla selvillä. Pääluottamusmies ei ole enää ottanut yhteyttä ammattiosastoon tai sen edustajiin, vaan työehtosopimus on esitetty 21.4.1986 allekirjoitettavaksi työntekijäliitossa. Selvitystä ei ole esitetty siitä, että allekirjoitustilaisuudessa, jossa liiton toimihenkilöiden lisäksi ovat olleet läsnä yhtiön edustaja ja edellä mainittu pääluottamusmies, olisi liiton taholta erikseen tiedusteltu sitä, onko sopimukselle saatu ammattiosaston hyväksyminen.
Saatuaan työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tiedon siitä, että ammattiosasto ei ollut hyväksynyt työkohtaisuuslisäsopimusta, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on 23.4.1986 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut yhtiölle, että työehtosopimus ei ollut voimassa, koska se oli syntynyt vilpillisten tietojen perusteella. Kirjeessä on edelleen todettu, että työehtosopimus voidaan saattaa voimaan ja lakko yhtiötä koskevana lopettaa vain, mikäli liitolle toimitettaisiin ilmoitus siitä, että ammattiosasto on hyväksynyt työkohtaisuuslisäsopimuksen.
Tuomiolauselma
Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Västra Nylands Eltjänst Ab - Länsi-Uudenmaan Sähköpalvelu Oy:lle 5 000 markkaa ja velvoittaa liiton korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, Uski, Leivo ja Vertanen.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:
Jäsen Uskin lausunto, johon jäsen Vihma yhtyi: Yhdyn tuomioon muutoin, mutta tuomitsen Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton maksamaan hyvityssakkoa Västra Nylands Eltjänst Ab - Länsi-Uudenmaan Sähköpalvelu Oy:lle 10 000 markkaa.
Jäsen Vertasen lausunto, johon jäsen Leivo yhtyi: Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun siinä, että Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, mutta katson, että hyvityssakko tulee jättää tuomitsematta. Työntekijäliitto on varsin pian sen jälkeen, kun yrityskohtainen työehtosopimus on allekirjoitettu, ilmoittanut työnantajalle, että sopimuksen allekirjoittaminen on perustunut virheellisiin tietoihin. Tästä seikasta johtuen ja kun otetaan huomioon alalla vallinnut lakkotilanne, joka on saattanut vaikuttaa siihen, etteivät liiton edustajat ole riittävän huolellisesti selvittäneet allekirjoitustilanteessa liiton ohjeiden noudattamista, katson, että hyvityssakkoon tuomitsematta jättäminen näissä olosuhteissa on varsin perusteltua. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevalta osalta yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun.