Labor court fines union branches for strike participation and failure to enforce work peace duties under collective agreement.

Ammattiosasto, joka vastasi edustajiensa osallistumisesta työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työntutkimuksia koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946

Rationalisointisopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 15.3.1986.

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

Työntutkimusten tarkoitus

_______

Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen edistävän tuotantoa. Niitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Ks. s. 123 ja 131.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Kun kysymyksessä on välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus, ilmoitetaan siitä ja sen tarkoituksesta hänelle ennen tutkimuksen aloittamista.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

______

Työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

7. kohta:

Kumpikin keskusliitto toteaa, että työpaikoilla järjestettävät työn- ja aikatutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkoittavat paitsi työn tulosta, myöskin työntekijäin ansioiden parantamista, mutta toteaa samalla, etteivät niitten johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä saa aiheuttaa työntekijäin ylirasittamista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa heidän normaaleihin palkkatuloihinsa.

Työntekijäin asianomaisille luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä työn- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä. Mahdollisesti syntyvät erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksissa lähemmin määrätyllä tavalla.

Työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitussa rationalisointisopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

6 §

Työtehtävien kehittäminen Rationalisoinnin ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä pyritään tuottavuuden kehittämisen ohella mielekkääseen, vaihtelevaan ja kehittävään työn sisältöön. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittää työn avulla itseään ja valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Työmenetelmiä kehitettäessä ja teknisiä muutoksia toteutettaessa on tärkeää, että työtehtävät ja työympäristö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että terveys- ja turvallisuusvaatimukset otetaan huomioon. Samoin on pyrittävä haitallisten fyysisten ja henkisten kuormitusten poistamiseen sekä terveyden ja työn mielekkyyden kannalta riittävän vaihtelun järjestämiseen.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen työvauhdin kiihdyttämiseen eikä kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

7 §

Tutkimuksista tiedottaminen Rationalisointiin liittyvät tutkimukset on suoritettava avoimesti.

Suoritettavista tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava niille työntekijöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet kohdistuvat. Asianomaiselle luottamusmiehelle on ilmoitettava tutkimuksista ja varattava tilaisuus perehtyä työntutkimuksen aikana kertyneeseen aineistoon sekä tutkimuksen tuloksiin. Kertynyt työntutkimusaineisto, samoin kuin siihen liittyvät työmenetelmien kuvaukset on myöhemminkin oltava luottamusmiesten saatavilla. Tämä koskee myös tietotekniikkaa ja videolaitteita apuna käyttäen hankittua aineistoa.

Soveltamisohje:

Luottamusmiehelle annettavasta selvityksestä on käytävä ilmi miksi työntutkimukseen on ryhdytty ja mihin se ensisijaisesti kohdistuu, kuinka kauan käynnistettävän tutkimuksen arvioidaan kestävän, liittyykö se mahdollisesti osana laajempaan selvitykseen sekä minkä ajan kuluttua tutkimukset saattavat johtaa käytännön toimenpiteisiin ja kenen vastuualueeseen se kuuluu.

Käytettävistä tutkimusmenetelmistä kuten esim. työntutkimustekniikasta ja sen apukeinoista on tehtävä selkoa.

Tutkimuksen kestäessä on tarpeen vaatiessa annettava lisäinformaatiota työn edistymisestä sekä tutkimussuunnitelman mahdollisista muutoksista

Luottamusmiehille ja työntekijöille annettavan informaation tarkoituksena on antaa totuuden mukainen kuva suoritettavista tutkimuksista ja toimenpiteistä. Rationalisointitoiminnan kannalta on hyödyllistä, että kaikki yhteistoimintaan osallistuvat tahot osoittavat tarpeellista avoimmuutta.

8 §

Työntutkimukset Työntutkimustoiminta pyrkii työmenetelmien kehittämiseen, kuvaamiseen ja työhön tarvittavan ajan määrittelyyn oikealla ja puolueettomalla tavalla.

Työntutkimuksia käytetään myös palkkaperusteiden määrittämiseen.

Tätä sopimusta noudatetaan työntutkimustoiminnassa siitä riippumatta ovatko ne osa jotakin laajempaa toimenpidettä vai suoritetaanko niitä yksittäisinä toimenpiteinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne tulisi ottaa määräaikaissuunnitelmaan tai, että niitä varten pitäisi perustaa sopimuksen tarkoittamia projekti- tai työryhmiä.

Osapuolet pitävät tärkeänä riittävää yhteistyötä ja tiedottamista uusia työntutkimusmenetelmiä ja -välineitä käyttöönotettaessa.

Soveltamisohje:

Työmenetelmien yksityiskohtiin voidaan paneutua erilaisten työntutkimustekniikoiden avulla. Ne kertovat työn osatapahtumien esiintymistiheyden ja niihin käytetyn ajan. Eräänä edellytyksenä tuottavuuden lisäämiseen ja samalla työn kehittämiseen paremmin ihmiselle soveltuvaksi onkin työn sisällön tunteminen. Tämä saavutetaan työntutkimuksella.

Työmenetelmien kuvaamista, kehittämistä ja työnmittausta voidaan tehdä mm. seuraavilla menetelmillä: - normaaliaikatutkimus - ajankäyttötutkimus - havainnointitutkimus - liikeaikatutkimus Näitä tutkimusmenetelmiä käytetään joko sellaisenaan tai niiden avulla laaditaan standardiaikajärjestelmä (STJ).

Mikäli työntutkimuksen yhteydessä tulee kysymykseen joutuisuuden määrittäminen, määritetään se aina työpaikalla työtä seuraten.

Työntutkijoiden ja muiden vastaavien henkilöiden on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kiinnitettävä huomiota myös niihin tutkimusta ja toteuttamista koskeviin näkökohtiin, joita työntekijät esittävät omista töistään. Kaiken työtutkimustoiminnan on oltava avointa.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksen Valmet Oy:n Tampereen tehtaiden siirtokonetehtaan kokoonpano-osaston työntekijät olivat olleet syksyllä 1986 lakossa siten, että lakkoon oli osallistunut 103 työntekijää 19.9. kello 12.12 - 16 ja 1.10.1986 kello 12 - 16 sekä 91 työntekijää 2.10. kello 12.12 - 16, 3.10. ja 6.10. kello 7 - 16 ja 7.10. kello 7 - 12.12. Lisäksi koko tehtaan 787 työntekijää oli ollut lakossa 24.9. kello 12 - 16. Työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan havainnointitutkimuksen suorittamisesta tehtaalla. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työntutkimuksia koskeviin määräyksiin.

Syyskuun 24 päivänä toimeen pantuun lakkoon oli muiden työntekijöiden ohella osallistunut ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies, 10 ammattiosaston toimikunnan jäsentä sekä 19 osastonluottamusmiestä. Kokoonpano-osaston luottamusmies oli osallistunut kaikkiin edellä mainittuihin lakkoihin.

Työnantaja oli kehottanut pääluottamusmiestä ja osaston luottamusmiehiä ryhtymään toimenpiteisiin työntekijöiden saamiseksi suhtautumaan suunniteltuihin tutkimuksiin asianmukaisesti sekä uhkaavien ja jo syntyneiden työtaisteluiden estämiseksi ja lopettamiseksi. Työnantajapuolen havaintojen mukaan luottamusmiesten mahdollisilla toimenpiteillä ei ollut ollut vaikutusta työrauhan säilymisen kannalta.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä toiminnasta työtaistelun yhteydessä. Ammattiosasto ei myöskään ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, tuomitsemiseksi tai lopettamiseksi.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitosta oli heti ensimmäisen työtaistelutoimenpiteen jälkeen 19.9.1986 otettu yhteyttä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu siltä toimenpiteitä työtaistelun lopettamiseksi ja työrauhan turvaamiseksi työpaikalla. Samassa tarkoituksessa työnantajaliitosta oli oltu yhteydessä Metallityöväen Liittoon 24.9. sekä 1.10. ja 2.10.1986. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä ei ollut ollut vaikutusta. Metallityöväen Liitto oli laiminlyönyt velvollisuutensa asiassa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Valmet Oy:n Tampereen tehtaiden siirtokonetehtaalla oli syyskuun 1986 puolen välin jälkeen järjestetty työntekijöille tiedotustilaisuus, jossa työnantaja oli ilmoittanut, että alan kilpailutilanne oli kireä, minkä vuoksi tuotantokustannuksia oli pystyttävä alentamaan. Työnantaja oli myös ilmoittanut, että tehtaalla ryhdyttäisiin suorittamaan niin sanottuja havainnointitutkimuksia.

Työnantajan ilmoituksen muodosta työntekijät olivat saaneet sen käsityksen, että työnantaja ryhtyisi kiristämään urakoita ja hiostamaan työntekijöitä. Tällainen menettely oli rationalisointisopimuksen hengen ja sanamuodon vastaista. Työnantaja oli siten jo havainnointitutkimuksista ilmoittaessaan menetellyt epäasianmukaisesti. Työnseisaus, johon koko tehtaan työntekijät olivat osallistuneet, oli ollut mielenosoitus työnantajan menettelytapaa eikä itse tutkimusten aloittamista kohtaan.

Myös tutkimusten toimeen paneminen oli antanut työntekijöille aihetta närkästymiseen. Työnantaja oli kylläkin ilmoittanut etukäteen, millä alueella tutkimus tultaisiin suorittamaan. Sen sijaan työnantaja ei ollut ilmoittanut, keitä työntekijöitä tutkimus koskisi, vaikka työntekijäpuolelta oli asiaa nimenomaisesti tiedusteltu. Lisäksi tutkimuksien suorittamiseen liittyvä tiedottaminen oli ollut puutteellista, koska tiedotustilaisuuksia oli järjestetty vain osalle työntekijöistä. Työntekijöitä olivat ärsyttäneet lisäksi eräät tutkimusten yksityiskohdat kuten esimerkiksi se, että työntekijän työskennellessä tehtaan ulkopuolella hänet oli merkitty poissaolevaksi.

Ammattiosaston edustajat olivat tarmokkaasti pyrkineet asiassa neuvotteluratkaisuun. Neuvottelut jatkuivat edelleen ja tilanne oli rauhoittunut. Erimielisyydet voitaisiin ratkaista neuvotteluin melko nopeasti. Ammattiosaston toimenpiteet eivät kuitenkaan ehkä olleet olleet täysin riittäviä työrauhan turvaamiseksi.

Metallityöväen Liiton toimitsijat olivat olleet puhelimitse yhteydessä tehtaalle 23.9., 24.9. ja 1.10.1986 sekä vaatineet neuvottelujärjestyksen noudattamista ja työrauhan ylläpitämistä. Sama vaatimus oli esitetty 2.10.1986 lähetetyssä telex-sanomassa. Metallityöväen Liitto oli siten omalta osaltaan tehnyt voitavansa työrauhan turvaamiseksi.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Koska työnantaja oli omalla menettelyllään antanut aiheen työnseisauksiin, tulisi ammattiosasto jättää hyvityssakkoon tuomitsematta tai tuomittava hyvityssakko tulisi joka tapauksessa määrätä mahdollisimman alhaiseksi. Metallityöväen Liiton osalta kanne tulisi hylätä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että 17.9.1986 työnantaja oli tiedottanut suoritettavasta tutkimuksesta kokoonpano-osaston, hitsaamon, maalausosaston sekä hydrauliikka- ja putkiosaston työntekijöiden edustajille. Asiasta oli 22.9.1986 tiedotettu ammattiosaston edustajille eli pääluottamusmiehelle, ammattiosaston puheenjohtajalle, valimon luottamusmiehelle ja neljälle muulle osaston luottamusmiehelle. Tässä tilaisuudessa ammattiosaston edustajat olivat ilmoittaneet panevansa toimeen ylityökiellon. Tämän vuoksi työnantaja oli keskeyttänyt neuvottelun.

Edellä esitetystä selvisi, että asiasta oli tiedotettu työntekijöille varsin paljon ja sopimusten edellyttämällä avoimmuudella. Tiedotustilaisuuksissa työntekijäpuoli ei ollut väittänyt, että työnantaja mahdollisesti alkaisi kiristää urakoita tutkimuksen jälkeen. Tämän kaltaista asiaa ei ennen tutkimusta voitu edes tietää. Tutkimuksen kohteena olivat myös työnjärjestelykysymykset. Jos tutkimukset osoittivat, että työpaikalla oli parannettavaa tai korjattavaa, toimenpiteisiin luonnollisesti ryhdyttäisiin. Työnantaja oli toiminut asianmukaisesti ja täysin sopimusten edellyttämällä tavalla suorittaessaan kysymyksessä olevan tutkimuksen.

Tutkimusmetodin periaatteisiin ei kuulunut ilmoittaa työntekijöille, keitä työntekijöitä tutkittiin. Myöskään työehtosopimukset eivät edellyttäneet tällaisen tiedon antamista. Työntekijöille oli ilmoitettu, millä osastoilla tutkimus suoritettiin, mutta ei sitä, ketä tai keitä työntekijöitä tutkittiin. Koska tämä seikka ei kuitenkaan työnantajan mielestä ollut merkittävä, oli työpaikalla työtaistelujen alkamisen jälkeen sovittu, että työntekijöille ilmoitettaisiin, että tutkittava henkilö oli toinen kahdesta tai yksi kolmesta nimetystä henkilöstä.

Havainnointitutkimuksen luonteeseen kuului, että tutkimusta suoritettaessa todettiin tietyllä hetkellä se, mitä tutkittava henkilö työpaikalla teki. Jos henkilö sillä hetkellä sattui olemaan poissa työpaikaltaan, tutkija luonnollisesti totesi tämän seikan.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kuultavana ollut Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Valmet Oy:n Tampereen tehtaiden siirtokonetehtaan kokoonpano-osaston työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 19.9.1986 ja 1.10. - 7.10.1986, minkä lisäksi koko tehtaan työtekijät ovat olleet lakossa 24.9.1986. Lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa luopumaan havainnointitutkimuksen suorittamisesta tehtaalla. Lakot ovat näin ollen kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työntutkimuksia koskeviin määräyksiin.

Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies, joka on myös ammattiosaston toimikunnan jäsen, sekä 10 muuta ammattiosaston toimikunnan jäsentä ja 19 osaston luottamusmiestä on osallistunut 24.9.1986 toimeenpantuun lakkoon. Kokoonpano-osaston luottamusmies on osallistunut lisäksi kaikkiin kokoonpano-osaston työntekijöiden toimeen panemiin lakkoihin. Ammattiosasto vastaa edellä mainittujen edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosaston ei ole myöskään selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi.

Metallityöväen Liiton toimitsijat ovat 23.9., 24.9. ja 1.10.1986 olleet puhelimitse yhteydessä tehtaalle ja vaatineet neuvottelujärjestyksen noudattamista ja työrauhan ylläpitämistä. Vaatimus on uudistettu 2.10.1986 lähetetyssä telex-sanomassa. Työtaistelutoimenpiteiden jatkumisen huomioon ottaen ei näitä toimenpiteitä kuitenkaan voida työtuomioistuimen mielestä pitää riittävinä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 18 000 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 13 000 markkaa sekä velvoittaa molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Hietikko ja Hynönen.

Tuomio oli yksimielinen.