Labor union branch fined for insufficient strike prevention measures violating collective agreement wage rules.

Ammattiosasto, jonka toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi ei voitu pitää riittävinä, tuomittu työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden johdosta valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen ammattiosasto r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1986 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

9 §

Suorituspalkka

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se

_______

noit- teknisesti on mahdollista, työntekijälle on vatelu- rattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. perus- Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava te 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, noit- että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla telu- urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta sääntö eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Urakka- Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden

_______

hinnan pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään pysy- ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia vyys olosuhteita ja menetelmiä.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen Neuvot- Mom 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä

______

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että työnantajaliiton jäsenyrityksen Valmet Oy:n Helsingin telakan runkohallin 158 työntekijää oli ollut lakossa 31.7.1986 kello 11.45 15.45 ja 1.8.1986 kello 7 15.45. Telakan rakennusaltaan hitsausosaston 96 työntekijää oli ollut lakossa 13.8. kello 11.45 15.45 ja 14.8. kello 7 15.45. Saman osaston 113 työntekijää oli ollut lakossa 15.8. kello 7 15.45 sekä 164 runkohallin työntekijää samana päivänä kello 11.45 15.45. Telakan rakennusaltaan hitsausosaston 161 työntekijää oli ollut lakossa vielä 26.8.1986 kello 12 16.

Edellä mainittujen työtaistelutoimenpiteiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa takaamaan urakkatyöntekijöille työehtosopimukseen perustumaton ansiotaso sekä luopumaan työehtosopimukseen perustuvan hinnoittelujärjestelmän käyttämisestä muun muassa runkohallin ja rakennusaltaan hitsaus ja levyosastojen työhön liittyvissä urakoissa. Työtaistelutoimenpiteet olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottamusmies eivätkä myöskään työosastojen luottamusmiehet olleet vaatimuksista huolimatta ryhtyneet toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen ehkäisemiseksi tai niiden lopettamiseksi. Päinvastoin pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet olivat vaatimuksia esittämällä ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet selvästi tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto ei muutoinkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai säilyttämiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Valmet Oy:n Helsingin telakan kanteessa mainittujen työhäiriöiden taustalla oli ollut työnantajan toteuttama urakkapalkkajärjestelmän muutos, joka oli olennaisesti heikentänyt työntekijöiden ansiotasoa. Aikaisemmin urakoita oli voitu korjata niin sanotulla jälkihinnoittelulla, jolloin kunkin urakan erityisolosuhteet oli voitu ottaa jälkikäteen huomioon ja siten taata työntekijöille tietty ansiotaso. Vuonna 1986 työnantaja oli suoritettujen tutkimusten perusteella vahvistanut hitsaajien ja levyseppien työtä koskevat standardiajat, joiden perusteella oli tehty uudet urakkapalkkausperusteet. Jälkihinnoittelusta oli luovuttu kokonaan. Uusi palkkausjärjestelmä oli aiheuttanut hitsaajien ja levyseppien ansioiden selvän alentumisen aiempaan tasoon verrattuna.

Ammattiosasto oli kaikin tavoin pyrkinyt ehkäisemään työhäiriöiden syntymistä. Erimielisyyttä aiheuttanutta palkkakysymystä oli yritetty ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, joissa myös liittojen edustajat olivat olleet läsnä. Pääluottamusmies ja työosastojen luottamusmiehet olivat vaatineet työntekijöitä pysymään työssä ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Ammattiosaston toimikunnan jäsenet eivätkä myöskään luottamusmiehet olleet osallistuneet työnseisauksiin. Työntekijöiden mielialat olivat kuitenkin olleet siinä määrin tulehtuneet, ettei työhäiriöitä ollut voitu kokonaan välttää.

Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen ammattiosastossa oli jäseniä noin 940.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vielä lausunut, että vastineessa oli väitetty Valmet Oy:n Helsingin telakalla kokonaan luovutun jälkihinnoittelusta. Tämä ei pitänyt paikkaansa, sillä telakalla ei ollut koskaan noudatettu sellaista jälkihinnoittelua, että urakkahinnasta olisi sovittu vasta tehdyn työn jälkeen.

Työehtosopimuksen ja rationalisointisopimuksen mukaiset standardiaikajärjestelmäprojektit oli aloitettu tehtaalla kesäkuussa 1986 yhteistyössä työntekijäpuolen kanssa. Käydyissä neuvotteluissa työntekijäpuoli oli myöntänyt, että standardiaikajärjestelmätutkimus oli asianmukaisesti suoritettu. Tämän työntutkimuksen avulla oli varmistettu, että urakkatyössä toteutui työehtosopimuksen 9 §:ssä mainittu hinnoittelusääntö, jonka mukaan ansiotaso kehittyi työsuorituksen ja työtehon mukaisesti. Urakkapalkkausperusteet telakalla olivat olleet työehtosopimusmääräysten mukaiset. Työntekijäpuoli oli sen sijaan vaatinut työnantajaa takaamaan työntekijöille työehtosopimuksen määräyksiin perustumattoman ansiotason. Esitetyt väitteet ansiotason alentumisesta eivät pitäneet paikkaansa, vaan ansiotaso telakalla oli kehittynyt työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KUULTAVAN LAUSUNTO

Kuultavana ollut Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen ammattiosasto on osaltaan yhtynyt Metallityöväen Liiton vastineessa esitettyyn.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Valmet Oy:n Helsingin telakan runkohallin ja rakennusaltaan hitsausosaston työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 31.7. ja 26.8.1986 välisenä aikana. Lakkojen syynä on ollut työntekijöiden tyytymättömyys uusiin urakkapalkkausperusteisiin. Lakot ovat näin ollen kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosaston työpaikalle asettaman pääluottamusmiehen ja työosastojen luottamusmiesten on ilmoitettu vaatineen työntekijöitä pysymään työssä ja noudattamaan neuvottelujärjestystä. Työtaistelutoimenpiteiden laajuuden ja kestoajan huomioon ottaen ei näitä toimenpiteitä työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan voida pitää riittävinä työrauhan turvaamiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Helsingin Kone- ja Telakkatyöväen ammattiosaston maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 15 000 markkaa ja velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, K. Rautiainen, Hietikko ja Hynönen.

Tuomio oli yksimielinen.