Labor court dismisses dismissal claim where economic restructuring and new hiring do not prove prohibited cause.

Kunnan palveluksessa olleen talonmies-vahtimestarin irtisanomisen syyksi oli ilmoitettu taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtunut töiden pysyvä vähentyminen ja suoritetut töiden uudelleenjärjestelyt. Samoihin aikoihin perustettuun uuteen laitosmiehen toimeen oli valittu työntekijä, joka ei aikaisemmin ollut ollut kunnan palveluksessa. Laitosmiehelle oli siirretty osa irtisanotulle työntekijälle aikaisemmin kuuluneista tehtävistä.

Jutussa ei ollut väitetty, että irtisanottu työntekijä olisi jätetty valitsematta laitosmiehen toimeen jonkin hänen henkilöään koskevan epäasiallisen syyn tai hänen aikaisemman käyttäytymisensä vuoksi. Kun laitosmiehen toimen perustaminen oli ollut osa taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtunutta töiden uudelleenjärjestelyä, ei yksistään se seikka, että kunta oli ottanut toimeen toisen työntekijän irtisanotun asemesta, osoittanut irtisanomisen johtuneen työehtosopimuksessa kielletystä syystä.

Irtisanotulla työntekijällä ei ollut oikeutta irtisanomissuojasopimuksen perusteella määräytyvään korvaukseen. (Ään.)

Kantaja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV r.y. Vastaaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kuultava Jäppilän kunta

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sekä toiselta puolen Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV r.y:n välillä 27.3.1984 allekirjoitetussa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 § TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA TYÖNTEKIJÄIN LOMAUTTAMINEN

1. Työsopimusta irtisanottaessa ja työntekijöitä lomautettaessa noudatetaanliitteenä n:o 11 olevaa työehtosopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 31.8.1984 saakka ja 1.9.1984 alkaen liitteenä 11 a olevaa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevaa työehtosopimusta, jollei tämän työehtosopimuksen tai sen muiden liitteiden erityismääräyksistä muuta johdu.

Työehtosopimuksen 3 §:ssä tarkoitetussa liitteenä 11 a olevassa irtisanomisuojaa ja lomautusta koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee kunnan tai kuntainliiton palveluksessa olevan kuukausipalkkaisen työntekijän (toimihenkilön) ja tuntipalkkaisen työntekijän toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1 oppisopimuslaissa (422/67) tarkoitettuja työsuhteita, 2 työsopimuslain 40 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus), 3 työsopimuksen purkamista koeaikana.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

8 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös, jos

2) työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vedoten taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn ja työntekijä esittämiensä syiden perusteella väittää hänen irtisanomisensa johtuneen muusta, tämän sopimuksen mukaan kielletystä syystä.

12 § Työntekijän ilmoitus

Jos työntekijä katsoo, että työsopimus on irtisanottu tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti, hänen on ilmoitettava tästä työnantajalle kahden viikon kuluessa saatuaan 11 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen.

15 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

16 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansionmenetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

KANNE

Kanteen perustelut

Melkein samoihin aikoihin kun talonmies-vahtimestarin toimi oli lopetettu ja Kuikka irtisanottu, oli kuntaan perustettu kunnanlaitosten laitosmiehen toimi. Uuteen toimeen kunnanhallitus oli 13.5.1985 tekemällään päätöksellä valinnut työntekijän, joka ei aikaisemmin ollut ollut kunnan palveluksessa. Kuikan tehtäviin aikaisemmin kuuluneet kunnan vesi- ja viemärilaitoksen valvonta- ja huoltotyöt oli siirretty uudelle laitosmiehelle. Kuikalle kuuluneiden varsinaisen koulukiinteistön talonmiehen tehtävien hoito oli järjestetty siten, että lakkautettujen siivoojien toimien tilalle oli perustettu kaksi päätoimista työsopimussuhteista siivooja-talonmiehen tointa, joihin oli otettu vanhoina työntekijöinä aikaisemmin irtisanotut siivoojan tehtäviä hoitaneet työntekijät.

Lähes samanaikaisesti Kuikan työsuhteen päättymisen kanssa kunnan palvelukseen oli otettu uusi työntekijä tekemään sellaisia tehtäviä, joita Kuikka oli aikaisemmin tehnyt, ja muita sellaisia tehtäviä, joihin Kuikkaa voitiin pitää pätevänä hänen vastaavissa tehtävissä hankkimansa työkokemuksen perusteella. Kuikan tehtäviä oli myös siirretty muille työntekijöille. Nämä seikat osoittivat selvästi, että Jäppilän kunnan kirkonkylän koulun talonmies-vahtimestarin toimenkuvauksen mukaiset tehtävät eivät olleet tosiasiallisesti päättyneet, eikä Jäppilän kunnalla siten ollut ollut erityisen painavaa syytä Kuikan työsopimuksen irtisanomiseen.

Kuikan irtisanomisasiasta 29.5. ja 3.6.1985 käydyissä paikallisneuvotteluissa eikä myöskään kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä 10.9.1985 käydyissä neuvotteluissa ollut päästy asiassa yksimielisyyteen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Jäppilän kunta oli irtisanonut Kuikan kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisten työntekijöiden irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan työehtosopimuksen 2 §:n vastaisesti. Lisäksi Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut Jäppilän kunnan velvoittamista suorittamaan Kuikalle irtisanomissuojasopimuksen 15 ja 16 §:n mukaisena korvauksena perusteettomasta irtisanomisesta 18 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 83 520 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen jättöpäivästä lukien. Lisäksi Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vaatinut kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta, jonka esittämään Jäppilän kunta on osaltaan jutussa kuultuna yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Jäppilän kunnan koululautakunnan 13.6.1985 pidetystä kokouksesta laaditusta pöytäkirjasta ilmeni, että Kuikka oli hyväksynyt irtisanomisen perusteet. Kuikka oli kuitenkin todennut, että kunnan olisi tässä tilanteessa tullut tarjota hänelle laitosmiehen tointa, jota hän oli hakenut ja johon hänen kelpoisuutensa olisi pitänyt riittää. Kuikka oli 27.6.1985 ilmoittaessaan työnantajalle riitauttavansa irtisanomisen samalla todennut pitävänsä työsopimuksensa irtisanomista lainvastaisena.

Tehtävien uudelleenjärjestely kirkonkylän koululla oli myös ollut sen laatuinen, että enää ei ollut ollut edellyksiä kolmen työntekijän pitämiselle työssä koululla. Kuikan työ koululla oli siten pysyvästi lakannut. Kuikkaa ei ollut voitu kelpoisuuden puuttumisen takia valita laitosmiehen tehtävään, eikä kanteessa ollut edes väitetty, että kunnalla olisi ollut tarjota Kuikalle jotakin muuta hänelle sopivaa työtä.

Irtisanoessaan Kuikan ei Jäppilän kunta ollut menetellyt irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan työehtosopimuksen 2 §:n vastaisesti. Kanteessa ei ollut esitetty, että Kuikan irtisanominen olisi johtunut jostakin yksilöidystä Kuikasta itsestään johtuvasta työehtosopimuksen 2 §:n vastaisesta syystä. Kanteessa esitetty korvausvaatimus oli perusteeton ja lisäksi määrältään liiallinen. Kuikka oli 25.11.1985 alkaen hoitanut sijaisena siivooja-talonmiehen tointa ja sijaisuuden oli määrä kestää 29.10.1986 saakka. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ei myöskään ollut rikkonut työehtosopimuslain 8 §:ää.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV on vielä lausunut, että Jäppilän kunnan kirkonkylän peruskoulun ala-asteen talonmies-vahtimestarin toimen perustamispäätöksessä tehtävät oli määritelty siten, että niihin kuuluivat ala-asteen koulukiinteistön talonmiehen tehtävät, monitoimitalon vahtimestarin ja tilojen käytön valvojan tehtävät, kirkonkylän aluelämpö-, vesi- ja viemärilaitosten sekä aluelämpöverkostoon liitettyjen kunnan kiinteistöjen lämmönsiirtolaitteiden hoitajan tehtävät sekä muut kunnanhallituksen määräämät tehtävät. Muodolliseksi kelpoisuusvaatimukseksi talonmies-vahtimestarin toimeen oli asetettu tehtävään soveltuva LVI-alan koulutus tai vähintään kahden vuoden kokemus.

Kunnanhallitus oli hyväksynyt talonmies-vahtimestarille myös yksityiskohtaisemman toimenkuvauksen. Tämän mukaan talonmiehen tehtäviin kuuluivat koulu-, monitoimi- ja kirjastotalon tavanomaiset talonmiehen tehtävät, kuten rakennusten, piha-alueiden sekä lämmitys-, vesi-, viemäri- ja ilmastointilaitteiden hoito ja liputukset sekä energiankäytön tarkkailu ja säännöstely. Talonmiehen tehtävien vaatimaksi ajaksi kokonaistyöajasta oli määritelty 25 prosenttia. Vahtimestarin tehtäviin oli yksityiskohtaisen toimenkuvan mukaan luettu monitoimitalon vahtimestarin tehtävät, kuten huonetilojen, laitteiden ja ulkoalueiden päivä- ja iltakäytön ohjaus ja valvonta sekä juhla- ja muiden tilaisuuksien vaatimat kalusteiden järjestelyt. Vahtimestarien tehtävien vaatimaksi ajaksi oli toimenkuvauksessa katsottu 50 prosenttia kokonaistyöajasta.

Laitosten ja laitteiden hoitajan tehtäviin oli toimenkuvauksen mukaan luettu aluelämpökeskuksen käytön valvonta sekä lämmityskattiloiden ja polttimoiden puhdistus ja muut huoltotehtävät, vesilaitoksen laitteiden käytön valvonta ja huoltaminen, viemärilaitoksen pumppaamojen laitteiden sekä viemäriverkoston toiminnan valvonta, aluelämpö- ja vesiverkostoon liitettyjen kiinteistöjen kuluttajamittareiden lukeminen ja niiden toiminnan seuraaminen sekä aluelämpölaitokseen liitettyjen kunnan kiinteistöjen lämmönsiirtolaitteiden toiminnan ja säätöjen hoitaminen. Laitosten ja laitteiden hoitajan tehtävän vaatimaksi ajaksi oli määritelty 25 prosenttia kokonaistyöajasta.

Kirkonkylän ala-asteen talonmies-vahtimestarin tehtävistä oli lisäksi annettu erilliset työohjeet, joissa oli yksityiskohtaisesti lueteltu aluelämpökeskuksen, vedenottamon ja viemärilaitoksen huoltoon ja valvontaan liittyvät moninaiset tehtävät. Tästä työohjeesta kävi ilmi, että talonmies-vahtimestarin tehtäviin olivat kuuluneet kunnan aluelämpökeskuksessa, vedenottamossa ja viemärilaitoksessa esiintyvien vähäisempien vikojen korjaaminen ja vastuu alan ammattikorjaajien hankkimisesta silloin, kun laitoksissa ilmeni suurempia vikoja.

Talonmies-vahtimestarin työtehtäviin liittyvät muutossuunnitelmat olivat tulleet alustavasti esille Kuikan työaikaa ja ylitöitä koskeneissa paikallisneuvotteluissa 7.11.1984. Kunnanjohtaja oli tuolloin ilmoittanut, että kuntaan suunniteltiin laitosmiehen tai korjausmiehen toimen perustamista ja että muun muassa vesi- ja viemärilaitoksen hoito tulisi todennäköisesti kuulumaan tämän työntekijän toimenkuvaan. Kunnan rakennuslautakunta oli esittänyt uuden laitosmiehen toimen perustamista 4.2.1985. Rakennuslautakunnan esityksen perusteluissa ei ollut millään tavoin viitattu Kuikan ammattitaidon riittämättömyyteen kunnan laitosten huollon ja valvonnan kannalta, vaan kunnan rakennusmestarin laitosten käyttövalvontaa koskevassa selvityksessä oli kiinnitetty erityistä huomiota laitosten valvonnan järjestämiseen talonmies-vahtimestarin vapaapäivien ja kesälomien aikana.

Kunnanhallitus oli perustanut aluelämpö-, vesi- ja viemärilaitosten valvontaa ja hoitoa varten uuden laitosmiehen toimen 11.3.1985. Laitosmiehelle vahvistetun tehtäväkuvauksen mukaan hänelle kuuluivat aluelämpö-, vesi- ja viemärilaitoksen korjaus-, huolto- ja valvontatehtävät, kunnan vuokratalo A:n ja vuokratalo B:n, Tera-rinteen asuintalon ja terveysaseman talonmiehen tehtävät, leikkikentän ja Teletontin hoitotehtävät sekä muut tehtävät.

Aluelämpö-, vesi- ja viemärilaitosten valvonta- ja hoitotehtävät oli tarkemmin eritelty siten, että niihin kuuluviksi katsottiin aluelämpölaitoksen lämmönjakeluverkosto lämpökeskuksen ulkoseinästä kiinteistöjen kuluttajamittarille, vesilaitoksen vedenottamo ja jakeluverkosto kiinteistöjen kuluttajamittarille, viemärilaitoksen jäteveden puhdistamo purkuojastoineen, jäteveden pumppaamot ohjauslaitteistoineen ja viemäriverkosto siten, että tehtävänä on toiminnan valvominen, ilmenneiden vikojen paikallistaminen ja korjaaminen siihen rajaan saakka, mikä olosuhteet ja käytössä olevat välineet huomioon ottaen oli mahdollista, sekä korjausavun tilaaminen ja työsuorituksen valvominen ja samalla työhön osallistuminen sekä kuluttajamittarien lukeminen. Laitosmiehen toimen kelpoisuusehdoksi oli vahvistettu putkiasentajan tai konekorjaajan ammattikoulutus taikka kolmen vuoden kokemus putki- ja koneenkorjausalalla.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:n välillä 10.9.1985 käydyissä neuvotteluissa työnantajapuoli oli vedonnut siihen, että Kuikka ei ollut riittävän ammattitaidon puuttumisesta johtuen kykenevä vika- ja häiriötilanteissa suorittamaan laitevikojen korjauksia. Toisaalta oli vedottu siihen, että Kuikalla ei ollut laitosmieheltä edellytettyä muodollista kelpoisuutta. Kuikka oli kuitenkin ainakin vuodesta 1979 lähtien työskennellyt sellaisissa tehtävissä, joista laitosmiehen toimessa oli kysymys. Tätä ennen Kuikka oli työskennellyt muun muassa Pieksämäen urheilutalon hallimestarina, erään rakennusliikkeen palveluksessa remonttimiehenä ja suorittanut keskus- ja öljylämmittäjän kurssin. Tarvittaessa Kuikka olisi ollut valmis hankkimaan lisää koulutusta. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Kuikan oli katsottava täyttävän myös laitosmiehelle asetetut muodolliset kelpoisuusehdot.

Kuikka ei myöskään vastineessa ilmoitetuin tavoin ollut 13.6.1985 koululautakunnan kokouksessa hyväksynyt irtisanomistaan. Kuikka oli tällä lausumallaan tarkoittanut sitä, että hän olisi hyväksynyt irtisanomisen, mikäli hänelle olisi annettu mahdollisuus siirtyä laitosmiehen tehtäviin. Tämä työnantajankin oli täytynyt ymmärtää.

Jotta irtisanomissuojasopimus tulisi sovellettavaksi myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneeksi ilmoitettuun irtisanomiseen, ei työntekijän tarvinnut esittää, mistä yksilöllisestä syystä hän katsoi irtisanomisen johtuneen, vaan riittävää oli, että hän esitti perustelut sille, että taloudellisia ja tuotannollisia syitä irtisanomiselle ei ollut ollut olemassa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Jäppilän kunta on alkuvuodesta 1985 ryhtynyt järjestämään uudelleen eräiden tehtävien hoitamista. Rakennuslautakunnan esityksestä kunnanhallitus on 11.3.1985 tekemällään päätöksellä perustanut uuden päätoimisen laitosmiehen toimen. Laitosmiehen suoritettavaksi on tarkoitettu aluelämpö-, vesi- ja viemärilaitoksen korjaus-, huolto- ja valvontatehtävät. Päätoimen edellyttämiksi lisätöiksi on osoitettu vielä eräiden vuokra- ja asuintalojen sekä terveysaseman talonmiehen tehtävät samoin kuin leikkikentän ja erään tontin hoitoon kuuluvat tehtävät. Uuden toimen perustamiseen on ryhdytty ennen kaikkea laitosten korjaus- ja valvontatehtävien hoidossa havaituiksi ilmoitettujen epäkohtien poistamiseksi, joita on ilmennyt etenkin talonmies-vahtimestarin vapaa- ja loma-aikoina, sekä laitosten toimintojen käyttövalmiuden lisäämiseksi laitosmieheltä vaadittavan pätevyyden ja päätoimisuuden avulla.

Samoihin aikoihin koululautakunta on ehdottanut kirkonkylän koulukiinteistön ja monitoimitalon talonmies-vahtimestarin ja kahden siivoojan toimen lakkauttamista, josta kunnanhallitus on tehnyt 10.6.1985 päätöksen. Siivoojien toimien tilalle on perustettu siivooja-talonmiehen toimet, joihin on otettu siivoojien toimia aikaisemmin hoitaneet työntekijät. Talonmies-vahtimestarin toimen, jota on hoitanut 17.9.1979 lukien Raimo Kuikka, lakkauttamisen perusteiksi on ilmoitettu kunnan lämpölaitoksen siirtyminen erään sähköyhtiön hoidettavaksi, edellä mainitun laitosmiehen toimen perustaminen ja monitoimitalon ilta- ja viikonloppuvalvonnan lopettaminen siirtämällä se käyttäjien vastattavaksi. Talonmies-vahtimestarin tehtäviin on kuulunut osa laitosmiehen toimeen sisältyvistä edellä mainittujen laitosten valvonta- ja huoltotöistä. Niihin on talonmies-vahtimestaria varten aikanaan laaditussa toimenkuvauksessa katsottu kuluvan neljäsosa hänen työajastaan.

Kunnanhallitus on 13.5.1985 tekemällään päätöksellä valinnut laitosmiehen tehtävään työntekijän, joka ei aikaisemmin ole ollut Jäppilän kunnan palveluksessa.

Talonmies-vahtimestarin toimen lakkauttamisen vuoksi Kuikan työsopimus on irtisanottu 13.6.1985 päättymään 14.8.1985. Irtisanomisen syyksi on ilmoitettu taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtunut töiden pysyvä vähentyminen ja suoritetut töiden uudelleen järjestelyt. Kuikka on koululautakunnan kokouksessa kuultavana ollessaan ilmoittanut, että hänelle olisi irtisanomisen asemesta tullut tarjota laitosmiehen tointa. Kuikka on irtisanomisen tapahduttua sen riitauttanut.

Kun näyttämättä on siis jäänyt, että Kuikan irtisanominen olisi johtunut hänestä itsestään johtuvasta, irtisanomissuojaa koskevan työehtosopimuksen mukaan kielletystä syystä, ei Jäppilän kunta Kuikan irtisanoessaan ole menetellyt irtisanomissuojaa koskevan työehtosopimuksen vastaisesti. Näin ollen ei Kuikalla myöskään ole oikeutta kanteessa vaadittuun irtisanomissuojaa koskevan työehtosopimuksen perusteella määräytyvään korvaukseen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen.

Jutun laatuun katsoen saa kunnallinen sopimusvaltuuskunta kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Suomalainen, Leivo ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto:

Katson, että irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan työehtosopimuksen 2 §:ään sisältyvä esimerkinomainen luettelo näyttää sellaisenaan viittaavan lähinnä työntekijän käyttäytymiseen tai laiminlyöntiin. Kuitenkaan ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että myös työntekijän puuttuvaa ammattitaitoa on pidettävä hänestä itsestään johtuvana syynä, vaikkakin työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen on osaltaan katsottava myös työnantajan asiaksi.

Kun lisäksi Kuikan työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys on saatettu ratkaistavaksi sopimuksen 8 §:n toisen kappaleen 2. kohdan nojalla, sopimuksen II luvun määräykset tulevat sovellettavaksi. Luvun eri määräyksiä koskevien soveltamisohjeiden perusteella on pääteltävissä, että näiltäkin osin keskusjärjestöjen tarkoituksena on ollut pitäytyä työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain säännöksissä, joiden tulkintaohjeena käytetään lain perusteluja ja siten laajemmin ymmärrettynä myös lain esitöitä.

Näin ollen vaikka sopimuksen 16 § sanamuodoltaan poikkeaakin sanotun lain 19 §:n määräyksestä, on kokonaisuus ja soveltamisohjeiden nimenomainen määräys huomioon ottaen lain 19 §:n sanamuotoa myös sopimusta sovellettaessa pidettävä ensisijaisena. Tämäkin seikka puhuu sen puolesta, että Kuikan työsopimuksen irtisanomista koskevia perusteita on arvioitava yhtenä kokonaisuutena sekä ammattitaitoa ja uudelleensijoitusta että työn uudelleenjärjestelyjä koskevilta osin.

Asianosaisten kesken ei ole erimielisyyttä tavasta, jolla työt on järjestetty uudelleen, vaan järjestelyjen vaikutuksesta Kuikan työsuhteeseen. Kunta ei ole voinut näyttää, että perustettu laitosmiehen toimi olisi edellyttänyt Kuikan jo saavuttamaa siinä määrin suurempaa pätevyyttä, joka ei olisi asianmukaisella ja työnantajan myötävaikutusvelvollisuuden piiriin kuuluvalla täydennyskoulutuksella ollut Kuikan hankittavissa.

Näillä perusteilla ja muut asiassa esitetyt vaatimukset hyläten harkitsen oikeaksi selittää Kuikan työsopimuksen irtisanomisen tapahtuneen työehtosopimuksen vastaisesti sekä velvoittaa Jäppilän kunnan suorittamaan Kuikalle sopimuksessa tarkoitettua korvausta. Siihen nähden, että hän on edelleen pitkähkössä tilapäisessä työsuhteessa Jäppilän kuntaan, harkitsen oikeaksi velvoittaa Jäppilän kunnan maksamaan Kuikalle korvauksena sopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 45 000 markkaa 16 prosentin korkoineen tammikuun 9. päivästä 1986 lukien.

Jutun laatuun katsoen saa Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.