Labor court allows union claim for substitute pay when general agreement's wording is insufficient to exclude work volume increase.

Yleissopimuksen sijaisuuskorvauksen maksamista koskevan määräyksen sisältöä ei voitu vahvistaa sellaiseksi, että oikeus korvaukseen voisi olla kanteessa vaadituin tavoin riippumaton työmäärän lisääntymisestä sijaisuuden vuoksi.

Työnantaja oli menetellyt yleissopimuksen vastaisesti jättäessään suorittamatta toimihenkilölle sijaisuuskorvausta ajalta, jolloin hän oman toimensa ohella oli sijaisena hoitanut toisen tehtäviä, minkä johdosta hänen työtehtävänsä olivat lisääntyneet aikaisemmasta.

Kantaja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Vastaaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Oy Kutter Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n, Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 25.3.1983 allekirjoitetussa yleissopimuksessa, johon Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on yhtynyt, on muun ohella seuraavat määräykset:

4 §.

Työsuhde

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä. 2. Toimihenkilö, harjoittelijaa lukuunottamatta, otetaan yleensä määrättyyn toimeen, mutta hän on velvollinen tarpeen vaatiessa tilapäisesti tekemään muutakin kykyään vastaavaa työtä. 3. Milloin toimihenkilö, harjoittelijaa lukuunottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimen ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillisenä sijaisuuskorvauksena 10-30 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan. Saman suuruinen korvaus maksetaan toimihenkilölle sijaisuuden ajalta hänen hoitaessaan toisen sijaisena vaativampia tehtäviä. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvittää ennen sijaisuuden alkamista. Sijaisuuskorvaus maksetaan yli kaksi viikkoa kestävistä sijaisuuksista, ei kuitenkaan vuosilomasijaisuuksista.

Soveltamisohje

Sijaisuusmääräys ei koske - kesälomasijaisuuksia, ellei kysymys ole peräkkäisten lomasijaisuuksien hoitamisesta, - tilanteita, joissa etukäteen on yhteisesti todettu, että sijaisena toimiminen on otettu huomioon toimihenkilön henkilökohtaisessa palkassa, - tapauksia, joissa on kysymys toisen tehtävien hoitamisesta sillä aikaa kun tämä on kurssilla tai vastaavia poissaoloja.

Paikalliset olosuhteet Yllä oleva aikaan sidottu pääsääntö ei aina riittävästi ota huomioon paikallisia olosuhteita. Tämän vuoksi saattaa sijaisuuskorvausta harkittaessa eräissä tapauksissa olla perusteltua kiinnittää huomiota myös toimihenkilön työmäärän olennaiseen lisääntymiseen ja hoidettavaan toimeen sisältyvään vastuuseen. Määräyksellä ei huononneta aikaisemmin vallinnutta käytäntöä. Jos toimihenkilö sitävastoin siirtyy pysyvästi uusiin tehtäviin, on toimihenkilön palkka määriteltävä uudelleen.

Muutokset toimihenkilön asemassa Toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mikäli asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomissuojasopimuksen mukainen erityisen painava syy ja mikäli noudatetaan yleissopimuksen 5 §:n mukaista irtisanomisaikaa. Näissä tapauksissa menetellään siis aivan samalla tavoin kuin niissä tapauksissa, että toimihenkilö irtisanotaan työnantajan palveluksesta. Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla erityisen painava syy ja noudattaa irtisanomisaikaa.

Suomen Työnantajain Keskusliiton, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä 19.3.1984 allekirjoitetussa yleissopimuksessa, johon Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on yhtynyt, on saman sisältöinen 4 § soveltamisohjeineen kuin edelle vuonna 1983 tehdyn yleissopimuksen kohdalle on jäljennetty.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Oy Kutter Ab:ssä huolintatehtäviä hoitanut toimihenkilö oli jäänyt äitiyslomalle toukokuussa 1983. Hänen sijaisekseen oli palkattu uusi toimihenkilö, joka sittemmin oli irtisanoutunut yhtiön palveluksesta 12.2.1983 lukien. Aikaisemmin pääasiallisesti hinnoittelijana toiminut Helena Nevalainen oli tämän jälkeen määrätty hoitamaan äitiyslomalle jääneelle toimihenkilölle kuuluneet huolintatehtävät oman työnsä ohella. Sijaisuus oli kestänyt mainitusta joulukuun 9 päivästä 1983 seuraavan vuoden kesäkuun loppuun saakka. Tämän jälkeen alun perin äitiyslomasijaiseksi palkattu toimihenkilö oli palannut yhtiön palvelukseen ja saanut uudestaan hoidettavakseen huolintatehtävät. Nevalainen oli jatkanut työtään hinnoittelijana. Työnantaja ei ollut maksanut Nevalaiselle sijaisuuskorvausta ajalta 9.12.1983 - 30.6.1984.

Ennen 9.12.1983 alkanutta sijaisuutta Nevalaisen tehtäviin oli kuulunut korjaamo- ja varaosalaskutuksen hinnoittelu, yhtiöltä laskutettavien toimitusten hintojen seuraaminen ja kirjaaminen, hintatiedusteluihin vastaaminen, takuutöiden ja eräiden vähäisten töiden kirjoihin vieminen, tehtaan henkilökuntaostojen käsittely, varaosien vakuuttaminen ja korvaushakemusten laatiminen, puhelinkeskuksen hoitaminen ruokatuntien ja lyhyiden poissaolojen aikana sekä eläkeläisten harrastuspiirin sihteerin tehtävien hoitaminen. Äitiyslomalle jääneen toimihenkilön tehtäviin oli taas kuulunut vienti- ja tuontihuolinnasta huolehtiminen, tuontitavaroista ilmoittaminen yhtiön sisällä, tuontitavaroiden hinnoittelu, lautta- ynnä muiden paikkavarausten hoitaminen sekä vientiin liittyvien EUR-tilitysten laatiminen.

Vuodenvaihteessa 1983 - 1984 yhtiössä oli pantu toimeen lomautuksia ja työntekijöiden määrä oli vähentynyt tilapäisesti noin 10 prosentilla. Teollisuustoimihenkilöistä oli keskuksenhoitaja lomautettu kahdeksi viikoksi, palkanlaskija neljäksi päiväksi ja eräs kolmas toimihenkilö kahdeksi viikoksi. Lomautuksilla ei ollut ollut vaikutusta Nevalaisen tehtäviin. Esimerkiksi korjaamon puolelta ei ollut lomautettu ketään, joten korjaamo- ja varaosalaskutusta koskevat tehtävät olivat jatkuneet ennallaan. Kun samanaikaisesti ostopäällikön alaisuuteen oli otettu yksi uusi työntekijä ja ostot olivat kasvaneet, olivat työt myös tältä osin lisääntyneet. Alun perin äitiyslomasijaiseksi palkatun toimihenkilön palattua yhtiön palvelukseen 1.7.1984 oli yhtiön toimihenkilöiden lukumäärä ollut sama kuin syksyllä 1983.

Käytäntö ennen vuotta 1980 oli ollut kirjavaa ja monessa tapauksessa sijaisuuskorvaus oli jäänyt kokonaan maksamatta. Tähän tilanteeseen Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto oli halunnut muutoksen vuonna 1980. Ongelmia ei vuoden 1980 jälkeen ollut käytännössä esiintynyt. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton tiedossa olevan käytännön mukaan sijaisuuskorvaus maksettiin aina kun toimihenkilö oman työnsä ohella hoiti toisen henkilön tehtäviä, mikäli sijaisuus kesti yli kaksi viikkoa eikä kysymys ollut vuosilomasijaisuudesta.

Sijaisuuskorvauksen maksamista koskevasta erimielisyydestä ei ollut päästy sopimukseen paikallisissa neuvotteluissa eikä myöskään liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että työnantajan on yleissopimuksen 4 §:n 3 kohdan perusteella maksettava sijaisuuskorvausta silloin, kun toimihenkilö oman työnsä ohella hoitaa toisen henkilön tehtäviä riippumatta siitä, voidaanko osoittaa sijaisena toimivan toimihenkilön kokonaistyömäärän lisääntyneen. Lisäksi Suomen Teollisuutoimihenkilöiden Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Oy Kutter Ab on menetellyt yleissopimuksen 4 §:n 3 kohdan määräysten vastaisesti jättäessään suorittamatta Helena Nevalaiselle sijaisuuskorvausta ajalta 9.12.1983 - 30.6.1984, koska Nevalaisen työtehtävät olivat sijaisuuden hoidon johdosta lisääntyneet.

VASTINE

Vastineen perustelut

Arvioitaessa Nevalaisen työtehtävien kokonaismäärää ennen väitetyn sijaisuuden alkamista ja kevään 1984 aikana oli otettava huomioon, että yhtiön tuotanto keväällä 1984 oli vähentynyt noin kolmanneksella aikaisempaan verrattuna. Se oli vaikuttanut tuotantoon liittyviin konttoritoimintoihin. Yhtiö oli vienyt vähemmän tuotteita ulkomaille ja ostanut ulkomailta vähemmän tarvikkeita sekä tullauttanut vähemmän tavaraa, jolloin myös huolintatehtävät olivat vähentyneet. Huolintatehtävissä oli tapahtunut vähentymistä huolintaliikkeen vaihtumisen johdosta. Nevalainen ei myöskään kanteessa tarkoitettuna aikana ollut osallistunut laskujen tarkastukseen eikä hintojen merkitsemiseen kortistoon, joten kokonaistyömäärän lisääntymisestä ei voinut olla kysymys. Nevalaiselle oli päin vastoin voitu antaa sen verran tehtäviä, että lomautus hänen kohdallaan oli voitu välttää. Kun muita toimihenkilöitä oli jouduttu lomauttamaan, oli Nevalainen pyytänyt työnantajalta saada jäädä töihin.

Mitä kanteessa mainittuihin ylitöihin tulee, voitiin todeta, että ylityöt laivaustehtäviä hoitavien henkilöiden osalta olivat Oy Kutter Ab:ssä tavallisia. Tämä johtui siitä, että valmistunutta linja-autoa noutamaan tulevat ruotsalaiset asiakkaat lähtivät Helsingistä iltalaivalla kello 18. Saman päivän aamuna ei vielä yleensä tiedetty, mihin aikaan auto valmistuisi tai mitä varaosia asiakas iltapäivällä halusi mukaansa. Laivauspapereita jouduttiin näin ollen kirjoittamaan juuri ennen auton viemistä satamaan. Ylityöt eivät näin ollen johtuneet epätavallisesta työmäärän lisääntymisestä.

Vastineessa esitetyt vaatimukst

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUMEN RATKAISU

Perustelut

Vuonna 1976 solmitun yleissopimuksen 4 §:ään on otettu määräys erillisen sijaisuuskorvauksen maksamisesta toimihenkilölle, joka hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä tai toisen sijaisena vaativampia tehtäviä. Selvitystä ei ole esitetty siitä, onko määräyksestä sovittaessa keskusteltu siitä, edellyttääkö sijaisuuskorvauksen maksaminen toimihenkilön tehtävien lisääntymistä. Suomen Työnantajain Keskusliitto on keväällä 1976 lähettänyt jäsenyrityksilleen kirjeen, jonka mukaan korvausta ei makseta, milloin oman toimen ohella suoritettavien tehtävien hoitaminen aiheuttaa ylityötä tai mikäli työn määrä ei tehtyjen järjestelyjen vuoksi kasva. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on ilmoittanut, että kirjettä ei ole saatettu sen tietoon.

Vastaajaliitto on esittänyt, että Nevalaisen tehtävät eivät sijaisuusaikana ole lisääntyneet muun muassa yhtiön huonosta työtilanteesta johtuen. Esitetyn selvityksen mukaan yhtiön tuotanto on vuonna 1984 alentunut noin kolmanneksella. Työtilanteesta johtuen yhtiössä on jouduttu vuosien 1983-1984 vaihteessa lomauttamaan työntekijöitä.

Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo, että Nevalainen on kanteessa tarkoitettuna aikana hoitanut ainakin osan hinnoittelutehtävistä, jotka ovat muodostaneet pääasiallisen osan hänelle kuuluvista varsinaisista työtehtävistä. Lisäksi hän on kanteessa tarkoitettuna aikana tehnyt muita hänelle aikaisemminkin kuuluneita tehtäviä. Nevalainen on samaan aikaan tehnyt toisten sijaisena myös kaikki yhtiön tuontiin ja vientiin liittyvät työt, joskin nämä ovat jonkin verran vähentyneet aikaisemmasta. Näitä tehtäviä on sekä ennen että jälkeen kanteessa tarkoitettua ajanjaksoa hoitanut jokin toimihenkilöistä pääasiallisena työnään. Vaikka konttoritehtävissä työtilanteesta johtuen onkin tapahtunut alenemista vuoden 1983 lopussa ja seuraavan vuoden alkupuolella, selvitys osoittaa työtuomioistuimen mielestä kuitenkin, että toisen toimihenkilön sijaisena toimiessaan Nevalaisen työtehtävät ovat kanteessa tarkoitettuna ajanjaksona lisääntyneet aikaisemmasta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Oy Kutter Ab on menetellyt yleissopimuksen 4 §:n 3 kohdan vastaisesti jättäessään suorittamatta Nevalaiselle sijaisuuskorvausta ajalta 9.12.1983-30.6.1984.

Määräyksen oikean sisällön vahvistamista koskeva vaatimus hylätään.

Asian laatuun katsoen saa Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, H. Rautiainen, Airaksinen, Sulkunen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.