Labor court dismisses union strike claim for damages as it violated collective agreement peace obligations.

Osallisliitot olivat sopineet työehtosopimusten palkkataulukoiden alueellisesti rajatusta voimassaolosta työehtosopimusten yleisestä voimassaoloajasta poiketen. Työntekijäliitto oli työnseisauksella uhkaamalla ja sen toimeenpanemalla ryhtynyt työehtosopimuksen piirissä toteuttamaan sellaisia muita kuin palkkataulukkoja ja niihin välittömästi liittyviä palkkausta koskevia vaatimuksia, kuten muun muassa työaikaa ja vuosilomia koskevien sopimusehtojen muuttamista, jotka työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan olivat liittoa sitovia. Näin menetellessään liitto oli rikkonut sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.

Kantaja Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten kesken 27.5.1986 tehdyssä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

8 § Palkkaperusteet

Pöytäkirjamerkintä

Palkkataulukot 25.5.1986 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

2. YTV (pääkaupunkiseutu)

Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa toimivissa ja näiden kuntien sisällä paikallis- ja lähiliikennettä harjoittavissa yrityksissä sovelletaan paikallis- ja lähiliikenteessä jäljempänä mainittuja palkkaehtoja.

9 § Erilliset lisät

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 10 § Säännöllinen työaika

14 § Keskituntiansio

IV ERINÄISET KORVAUKSET

18 § Vuosiloma

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

29 § Luottamusmiehet

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

33 §

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 31. päivään maaliskuuta 1988 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:

PALKKATAULUKKOTYÖRYHMÄ

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on laatia Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa toimivien ja näiden kuntien sisällä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoittavia linja-autoyrityksiä varten uusi palkkataulukko 1.10.1986 mennessä. Työtaistelutoimet ovat tänä aikana kiellettyjä. Muualla kuin em. alueilla toimivissa yrityksissä ovat kaikki tähän kohdistuvat työtaistelut kiellettyjä koko työehtosopimuskautena. Uuden palkkataulukon voimaantuloon saakka ovat 1.11.1985 voimaan tulleet palkkataulukot voimassa.

Asianosaisten kesken 27.5.1986 tehdyssä huoltokorjaamoiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet

Vähimmäistuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäistuntipalkat ovat penneinä sivulla 3 a.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

PALKKATAULUKKOTYÖRYHMÄ

Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on laatia Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa toimivien ja näiden kuntien sisällä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoittavia linja-autoyrityksiä varten uusi palkkataulukko 1.10.1986 mennessä. Työtaistelutoimet ovat tänä aikana kiellettyjä. Muualla kuin em. alueilla toimivissa yrityksissä ovat kaikki tähän kohdistuvat työtaistelut kiellettyjä koko työehtosopimuskautena. Uuden palkkataulukon voimaantuloon saakka ovat 1.11.1985 voimaan tulleet palkkataulukot voimassa.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

Tämä sopimus on voimassa 31. päivään maaliskuuta 1988 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

KANNE

Kanteen perustelut

Työnseisaus oli aloitettu ilmoituksen mukaisesti. Työtaistelua koskeva uhkaus ja toteutettu työtaistelu olivat koskeneet kuutta työnantajaliiton jäsenyritystä. Työnseisauksen piirissä oli ollut 535 työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa ollutta työntekijää.

Työnantajaliitto oli ilmoittanut työntekijäliitolle pitävänsä työtaistelulla uhkaamista työehtosopimukseen kohdistuvana laittomana työtaisteluna ja kieltäytynyt neuvottelemasta muista kuin palkkataulukoista. Piirisovittelijan johdolla toimitetussa sovittelussa työntekijäliitto oli uudistanut vaatimuksensa. Työnantajaliitto oli sovittelussa edelleen ilmoittanut pitävänä uhkausta laittomana työtaistelutoimenpiteenä ja olevansa valmis neuvottelemaan vain allekirjoituspöytäkirjoissa sovituista palkkataulukoista. Työnantajaliitto oli lisäksi 7.10.1986 lähettänyt työntekijäliitolle kirjeen, jossa se oli uudelleen todennut uhkauksen laittomuuden ja tarjonnut neuvotteluja palkkataulukoista.

Neuvotteluissa palkkataulukoista työntekijäliitto oli esittänyt vaatimuksia linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen määräyksien muuttamisesta palkkaperusteiden, erillisten lisien, säännöllisen työajan, keskituntiansion, vuosiloman ja luottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun palkkojen osalta. Huoltokorjaamojen työehtosopimukseen muutoksia oli esitetty palkkataulukoiden lisäksi palkkaryhmistä. Työtaistelu-uhkaus ja sen toimeenpaneminen olivat kohdistuneet työehtosopimusten muita kuin palkkataulukkoja koskevien vaatimusten osalta niitä koskevien sopimusehtojen muuttamiseen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, ettei työnseisaus ollut työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetyn työrauhavelvollisuuden vastainen. Työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoissa tarkoitetuissa yrityksissä työrauhavelvollisuus oli lakannut palkkataulukkoja koskeville neuvotteluille asetetun määräajan kuluttua umpeen 1.10.1986. Se kävi ilmi allekirjoituspöytäkirjojen sanamuodoistakin. Niissä oli todettu, että työtaistelutoimenpiteet oli kielletty työryhmän työskentelylle asetetun määräajan päättymiseen saakka ja että muualla kuin pöytäkirjamääräyksissä tarkoitetuilla alueilla toimivissa yrityksissä olivat kaikki työtaistelut, joilla pyrittiin painostamaan työnantajapuolta pääkaupunkiseutua koskevan sopimuksen osalta, kiellettyjä koko sopimuskautena. Työrauhavelvollisuus koski 1.10.1986 jälkeen siis vain muita kuin allekirjoituspöytäkirjoissa tarkoitettuja yrityksiä.

Allekirjoituspöytäkirjojen määräykset perustuivat valtakunnansovittelijan esitykseen. Niiden taustalla oli määräyksiä koskeva työntekijäliiton vaatimus. Työntekijäliiton esittäessä keväällä 1986 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa pääkaupunkiseutua koskevan työehtosopimusratkaisun siirtämistä seuraavaan syksyyn ei liiton taholta ollut puhuttu vain palkkataulukoista. Liitto oli esittänyt pääkaupunkiseudun alueella toimivia yrityksiä koskevan sopimuksen solmimisen siirtämistä kokonaisuudessaan syksyyn. Tuolloin tehdyissä toissijaisissa esityksissä oli ollut mukana myös muita kuin palkkataulukkoon liittyviä kysymyksiä. Niissä keskusteluissa, joita keväällä 1986 oli käyty, ei missään vaiheessa ollut tuotu esiin, että työntekijäliiton esitys vastoin sen selvää sanamuotoa olisi työnantajaliiton taholta ymmärretty niin suppeasti kuin kanteessa väitettiin.

Keväällä 1981 työntekijäliiton taholta oli haluttu linja-autohenkilökunnan työehtosopimukseen pääkaupunkiseutua koskevat erilliset palkkataulukot. Tuolloin työehtosopimus oli myös solmittu valtakunnansovittelijan tekemän esityksen pohjalta. Työntekijäliiton taholta ei ollut esitetty muita kuin palkkataulukkoa koskevia vaatimuksia. Sen vuoksi työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa oli sovittu, että pääkaupunkiseudun kunnissa toimivissa ja tällä alueella paikallis- ja lähiliikennettä harjoittavissa yrityksissä noudatettaisiin työehtosopimusta muutoin paitsi palkkataulukon osalta. Määräyksessä oli todettu, että palkkaukseen kohdistuvat työtaistelut olivat kiellettyjä. Määräyksellä oli siis kielletty muut palkkaukseen kohdistuvat kuin taulukoita koskevat työtaistelut. Allekirjoituspöytäkirjassa oli sen mukaisesti nimenomaan todettu, että työehtosopimusta noudatettaisiin muutoin kuin palkkataulukoiden osalta. Se oli luonnollista, koska työntekijäliiton taholta ei muunlaisia vaatimuksia ollut esitetty.

Keväällä 1986 solmittujen työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjojen määräys poikkesi olennaisesti kevään 1981 työehtosopimuksen vastaavista määräyksistä. Määräysten pohjana olivat olleet työntekijäliiton tekemät esitykset, jotka edellä kerrotuin tavoin poikkesivat toisistaan. Keväällä 1986 tehtyjen allekirjoituspöytäkirjojen sisältönä oli siis se, että työehtosopimuksen voimassaolo ja myös sen työrauhavelvollisuus lakkasivat myös muiden kuin palkkataulukkoja koskevien määräysten osalta, kun osapuolten kesken ei 1.10.1986 mennessä ollut saavutettu neuvotteluratkaisua.

Allekirjoituspöytäkirjojen määräysten tulkinta työnantajaliiton esittämällä tavalla ei ollut mielekäs. Työntekijäliitto oli ilmoittanut työnantajaliitolle jo keväällä 1986, että työntekijäliitto tavoitteli jäsenilleen sitä palkkatasoa, joka kunnallisella puolellakin oli. Se oli mahdollista saavuttaa työntekijäliiton esittämällä tavalla tai korottamalla pelkästään taulukkopalkkoja. Jälkimäinen tapa ei ollut tarkoituksenmukainen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Siltä varalta, että kanne hyväksyttäisiin joltakin osin, liitto on katsonut, että hyvityssakko tulisi joka tapauksessa jättää tuomitsematta työehtosopimuslain 10 §:n nojalla.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut korvaukselle korkoa 16 prosenttia tuomion antamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoissa on sovittu työryhmien asettamisesta laatimaan Helsingissä ja sen lähiympäristössä paikallis- ja lähiliikennettä kunnallisena sopimusliikenteenä harjoittavia linja-autoyrityksiä varten uudet palkkataulukot 1.10.1986 mennessä. Määräykset perustuvat valtakunnansovittelijan 25.5.1986 tekemään sovintoehdotukseen asianosaisliittojen välisten työehtosopimuksien uudistamiseksi ja tuolloin uhanneen työnseisauksen välttämiseksi.

Allekirjoituspöytäkirjoihin otettujen määräysten mukaan työtaistelutoimet ovat kiellettyjä tänä aikana, jolla tarkoitetaan palkkataulukkojen laatimista varten asetettua määräaikaa. Määräyksiä on täydennetty sopimalla siitä, että muualla kuin Helsingissä ja sen lähiympäristössä kunnallista sopimusliikennettä harjoittavissa yrityksissä ovat kaikki tähän ja siten siis työryhmän toimintaan kohdistuvat työtaistelut kiellettyjä koko työehtosopimuskauden. Kiellolla on lähinnä haluttu estää mahdollisten kunnallisessa sopimusliikenteessä pääkaupunkiseudulla syntyvien työtaistelutoimenpiteiden tukitoimet muissa yrityksissä.

Asianosaisliitot ovat olleet eri mieltä siitä, mitkä työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä pääkaupunkiseudun kunnallista sopimusliikennettä harjoittavissa yrityksissä sen jälkeen, kun työryhmissä ei määräaikaan mennessä ole päästy sopimukseen uusista palkkataulukoista. Työntekijäliiton mielestä siitä, että työtaistelutoimenpiteet on kielletty toimikunnalle asetettuna määräaikana, on tehtävissä vastakohtaispäätelmä, jonka mukaan työehtosopimukset on tarkoitettu olemaan voimassa vain työryhmille asetetun määräajan, jos palkkataulukoista ei siihen mennessä sovita. Sen jälkeen seuraavana sopimuksettomana kautena ei työrauhavelvollisuutta liiton käsityksen mukaan enää ole. Työnantajaliiton mielestä taas määräykset on ymmärrettävä niin, että työryhmille asetetun määräajan päätyttyä ovat muut kuin palkkataulukkoon kohdistuvat työtaistelutoimet kiellettyjä.

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan työntekijäliitto on esittänyt keväällä 1986 työehtosopimuksista käytävissä neuvotteluissa, että kunnallista sopimusliikennettä pääkaupunkiseudulla harjoittavia yrityksiä koskevien työehtosopimusten määräysten solmiminen siirrettäisiin seuraavaan syksyyn. Liiton puolelta on esityksellä tarkoitettu, että näissä yrityksissä sovellettaisiin siihen asti alan työehtosopimuksia, mutta jos pääkaupunkiseudun kunnallisen sopimusliikenteen kohdalla ei päästäisi asianosaisliittojen kesken sopimukseen työsuhteissa noudatettavista ehdoista, työehtosopimukset lakkaisivat olemasta voimassa tältä osin.

Työnantajaliitto on puolestaan neuvotteluissa aluksi ollut sitä mieltä, että työehtosopimusten ehdoista myös pääkaupunkiseudun sopimusliikenteen osalta olisi sovittava tuolloin neuvottelujen kohteina olevissa työehtosopimuksissa. Myöhemmässä vaiheessa työnantajaliitto on hyväksynyt palkkataulukoista sopimisen siirrettäväksi syksyyn 1986.

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotukseen sisältyneestä riidanalaista määräystä vastanneesta kohdasta ei asianosaisliittojen välillä ole käyty keskustelua ennen ehdotuksen hyväksymistä.

Epäselväksi jää vielä, mitä allekirjoituspöytäkirjoissa käytetyllä ilmaisulla "palkkataulukko" on tarkoitettu ja siten myös missä määrin muita työehtosopimukseen sisältyviä palkkauksia koskevia määräyksiä on mahdollista soveltaa sopimukseen osallisia sitovien palkkataulukkojen puuttuessa. Asianosaisliittojen välillä on ennen valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hyväksymistä ollut erimielisyyttä muistakin työehtosopimuksilla sovittavista palkkaukseen liittyvistä kysymyksistä, jotka ainakin määrien osalta ovat riippuvaisia palkkataulukoista.

Työtuomioistuin toteaa, että huoltokorjaamoita koskevassa työehtosopimuksessa ei ole, kuten linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa, sovittu palkkaperusteina käytettävistä palkkataulukoista, vaan ainoastaan vähimmäistuntipalkoista ja palkkaryhmistä. Ensiksi mainittuun sopimukseen ei sisälly myöskään erityisiä määräyksiä palkkauksen osalta, jotka koskisivat pääkaupunkiseudulla kunnallista sopimusliikennettä harjoittavia yrityksiä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on 1.10.1986 päivätyssä kirjeessään ilmoittanut työnantajaliitolle, että Helsingissä ja sen lähikaupungeissa toimivien ja niiden sisällä kunnallista sopimusliikennettä harjoittavien yritysten linja-autohenkilökunnan ja huoltokorjaamoiden työehtosopimusten piirissä olevat työntekijät ryhtyvät työnseisaukseen 17.10.1986 kello 4, jollei sitä ennen käytävissä neuvotteluissa päästä liittoa tyydyttävään tulokseen. Työnseisaus on toteutettu ilmoitetulla tavalla sen jälkeen, kun neuvotteluissa ei ole päästy sopimukseen. Työnseisaus on koskenut kuutta työnantajaliittoon kuuluvaa jäsenyritystä, joissa on noin runsaat 500 työntekijää.

Työntekijäliitto on 27.8.1986 esittänyt linja-autohenkilökuntaa koskevaan työehtosopimukseen kunnallisena sopimusliikenteenä harjoitettavan liikenteen osalta muutoksia, jotka koskevat, paitsi palkkaperusteita, myös erillisiä lisiä, säännöllistä työaikaa, keskituntiansion laskentatapaa, vuosilomia, luottamusmiesten palkkausta ja eläkeikää. Huoltokorjaamoita koskevan työehtosopimuksen kohdalla vaatimukset ovat koskeneet palkkaryhmiä ja palkkojen määrien saattamista sille tasolle, jota noudatetaan puheena olevan alueen kunnallisissa huoltokorjaamoissa.

Työntekijäliitto on työnseisauksella uhkaamalla ja sen toimeenpanemalla ryhtynyt linja-autoliikennettä koskevan työehtosopimuksen piirissä toteuttamaan sellaisia muita kuin palkkataulukkoja ja niihin välittömästi liittyviä palkkausta koskevia vaatimuksia, kuten muun muuassa työaikaa ja vuosilomia koskevien sopimusehtojen muuttamista, jotka työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan ovat liittoa sitovia. Näin menetellessään liitto on rikkonut sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta. SItä vastoin työtuomioistuimen mielestä on jäänyt näyttämättä, että huoltokorjaamoita koskevan työehtosopimuksen piirissä olisi työntekijäliiton esittämällä uhkauksella tai työnseisauksella rikottu työrauhavelvollisuutta.

Hyvityssakkoa koskevaan arviointiin vaikuttaa se, että sovintoehdotuksesta sellaisenaan otettuja määräyksiä voidaan pitää oikeudellisesti epäselvinä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee kanteen enemmälti hyläten työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton maksamaan hyvityssakkoa Autoliikenteen Työnantajaliitolle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 10 000 markkaa. Asian laatuun nähden saa työnantajaliitto kärsiä itse kulunsa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, Loukola, Palanko-Laaka ja Kolula.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsenet Kolula ja Palanko-Laaka yhtyivät muutoin tuomioon, paitsi että he perusteluista ilmenevistä syistä jättivät työntekijäliiton hyvityssakkoon tuomitsematta.

Jäsen Tiitinen yhtyi muutoin tuomioon, mutta vahvisti hyvityssakon määräksi 7 000 markkaa.