Labor union fined for violating work peace obligations by participating in strikes against collective agreement wage rules.

Ammattiosasto, jonka toimenpiteet eivät olleet riittävät työrauhavelvollisuuden täyttämiseksi ja joka vastasi luottamusmiesten osallistumista työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kantaja Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL r.y. Vastaaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Kuultava Turun Säilyketyöläisten ammattiosasto n:o 144 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 5.5.1986 tehdyssä elintarvikealojen työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

II TYÖPALKAT JA ERILLISET LISÄT

7 §

Työpalkat

Työ- Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden palkat työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneissä eri 18 paikkakuntakalleusluokissa ja palkkaryhmissä vuotta seuraavat: täyttäneet

42 §

Työrauhavelvoite

Työ- Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai rauha- muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän vel- sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana voite tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

KANNE

Kanteen perustelut

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että Huhtamäki Oy:n Jalostajan tehtaalla oli kesäkuun 1986 alussa neuvoteltu laitos- ja sähkömiesten palkkauksesta. Työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti oli 24.6.1986 aloitettu keskustelut laitosmiesten ja sähkömiesten palkkio-osasta. Neuvottelemassa olivat olleet varapääluottamusmies ja laitosmiesten luottamusmies. Työnantajan edustajina neuvotteluissa olivat olleet henkilöstöpäällikkö ja teknisen osaston päällikkö. Neuvotteluja oli jatkettu 26.6.1986. Tällöin oli päädytty neuvottelutulokseen, jonka mukaan palkkiojärjestelmä korvattiin 1.7.1986 lukien 230 pennin ylimääräisellä tuntipalkkojen korotuksella. Lisäksi oli sovittu tarkasteluajasta 30.9.1986 saakka, jonka jälkeen tutkittaisiin, oliko korotus ollut oikea. Varapääluottamusmies oli 27.6.1986 ilmoittanut henkilöstöpäällikölle työntekijöiden hyväksyvän saavutetun neuvottelutuloksen.

Tästä huolimatta pääluottamusmies oli 4.8.1986 alkaneen viikon alussa ilmoittanut teknisen osaston päällikölle ja tekniselle johtajalle haluavansa neuvotella palkkiojärjestelmästä. Molemmat työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet asiasta sovitun ja todenneet, että siitä oltaisiin yhteydessä 11.8.1986 jälkeen, jolloin henkilöstöpäällikkö palaisi lomalta. Pääluottamusmies oli 7.8.1986 ilmoittanut tekniselle johtajalle, että laitosmiehet ja sähkömiehet ryhtyisivät 8.8.1986 lakkoon, koska lomalta palanneet laitosmiehet eivät olleet hyväksyneet sopimusta, joka oli tehty heidän poissa ollessaan. Lakossa olikin 8.8.1986 ollut yhteensä 12 työntekijää.

Henkilöstöpäällikkö oli keskustellut pääluottamusmiehen kanssa 11. ja 12.8.1986, jolloin oli sovittu tapaamispäiväksi 13.8.1986. Tuolloin kuitenkin laitosmiesten luottamusmies oli ollut lomalla, joten varsinaista neuvottelua ei ollut voitu käydä. Keskusteltaessa asiasta 13.8.1986 läsnä olivat olleet pääluottamusmies, sähkömiesten luottamusmies ja ammattiosaston varapuheenjohtajana toiminut laitosmies sekä työnantajan edustajina henkilöstöpäällikkö ja teknisen osaston päällikkö. Työntekijöiden edustajat olivat ilmoittaneet, että kesän ratkaisussa oli ollut liian vähän rahaa ja että ainakin 30.9.1986 saakka tuli maksaa aikaisemman järjestelmän mukaista palkkiota. Tämä olisi työntekijöiden mukaan merkinnyt palkkioon noin 100 pennin lisäystä kesäkuussa sovittuun järjestelmään verrattuna.

Sähkömiesten luottamusmies oli 13.8.1986 ilmoittanut osastopäällikölle, että sähkömiehet olisivat lakossa 14. - 15.8.1986. Osastopäällikön käsityksen mukaan myös laitosmiehet tulivat olemaan lakossa. Yhteensä 13 laitos- ja sähkömiestä olikin ollut lakossa 14. - 15.8.1986.

Laitosmiesten luottamusmiehen palattua lomaltaan työhön oli 22.8.1986 jälleen neuvoteltu asiasta työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Työntekijät olivat selkeästi vaatineet kesäkuussa sovitun palkkion korottamista noin 100 pennillä. Neuvottelut eivät olleet johtaneet lopputulokseen ja uusista neuvotteluista oli sovittu. Neuvottelussa 29.8.1986 työntekijöiden edustajat olivat halunneet luopua kesäkuun ratkaisusta kokonaan ja pyytäneet työntekijöille henkilökohtaista korotusta 9,1 prosenttia kunkin työntekijän henkilökohtaisesta palkasta siten, että palkkio säilyisi aina 9,1 prosentin suuruisena. Tämä oli merkinnyt selvästi työehtosopimukseen perustumatonta yleiskorotusta yli sen, mitä oli sovittu kesäkuun neuvotteluissa.

Vaatimus oli myöhemmin muuttunut siten, että kaikille työntekijöille tuli maksaa 316 pennin suuruista palkkiota. Tämä olisi merkinnyt noin 90 pennin lisäystä kesäkuussa sovittuun palkkioon. Neuvottelussa 2.9.1986 ei ollut päästy yksimielisyyteen ja oli sovittu liittoneuvotteluista. Samana päivänä pääluottamusmies oli kello 15.30 ilmoittanut tekniselle johtajalle, että työntekijät ryhtyisivät lakkoon. Lakossa olikin ollut yhteensä 16 laitos- ja sähkömiestä 3 - 4.9.1986. Laitosmiesten luottamusmies oli ollut töissä. Työnantajan edustajat olivat saatuaan tiedon työtaistelutoimenpiteistä useaan otteeseen kehottaneet työntekijöitä välttämään painostustoimenpiteitä ja ryhtymään työhön. Näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut.

Ammattiosaston asettamat luottamushenkilöt olivat toistuvasti esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia palkankorotusvaatimuksia ja painostaneet työnantajaa suostumaan niihin. He eivät myöskään olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalle, vaikka työnantaja toistuvasti oli sitä edellyttänyt. Lakkoihin oli osallistunut 14. - 15.8. ja 3. - 4.9.1986 ammattiosaston varapuheenjohtaja.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitolle oli 14.8. ja 3.9.1986 ilmoitettu työtaistelusta kirjeitse. Työntekijäliitto ja ammattiosasto olivat rikkoneet ja laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvoitteet työtaistelutilanteessa.

Jutun suullisessa esivalmistelussa Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto on ilmoittanut, että Jalostajan tehtaan työntekijät olivat ryhtyneet 17.9.1986 kello 23.00 lakkoon siten, että lakossa oli ollut 18.9.1986 yhteensä 362 työntekijää ja 19.9.1986 yhteensä 384 työntekijää. Työntekijät olivat palanneet työhön 21.9.1986 kello 23.00. Teknisen osaston 11 työntekijää olivat työskennelleet höyryvoimalaitoksella ja valmistusosaston 24 työntekijää liha- ja massaosastolla, etteivät lihat ja lihamassat olisi pilaantuneet. Lähettämössä ja varastossa oli ollut työssä molempina päivinä 18 työntekijää. Kaikki laitosmiehet ja sähkömiehet olivat olleet lakossa. Lakkoon oli osallistunut laitosmiesten luottamusmies sekä eri osastojen 10 luottamusmiestä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Turun Säilyketyöläisten ammattiosaston n:o 144 tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä ja sen velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut.

VASTINE

Vastineen perustelut

Pääluottamusmiehen toimenpiteiden johdosta laitosmiesten palkkariidasta oli työpaikalla tehty erimielisyysmuistio ja asia oli siirretty liittojen välille neuvoteltavaksi. Liittoneuvottelut asiasta oli käyty 15.9.1986.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa siten, että työnseisauksiin on osallistunut 8.8.1986 kaksitoista, 14. ja 15.8.1986 kumpanakin kolmetoista ja 3. ja 4.9.1986 kumpanakin kuusitoista laitos- ja sähkömiestä sekä 18. ja 19.9.1986 lähes kaikki työntekijät eli 18.9.1986 yhteensä 362 ja 19.9.1986 yhteensä 384 työntekijää. Ammattiosaston varapuheenjohtaja on osallistunut lakkoihin 14. - 15.8.1986 ja 3. - 4.9.1986. Laitosmiesten luottamusmies ja eri osastojen 10 luottamusmiestä ovat osallistuneet lakkoon 18. - 19.9.1986. Työntekijäpuoli on ilmoittanut, että 18. - 19.9.1986 tapahtuneiden työnseisausten syynä on ollut paitsi laitos- ja sähkömiesten vaatimusten tukeminen myös se, että työntekijät ovat pitäneet aikaisempien työtaistelujen aikana toteutettuja muiden työntekijöiden palkanmaksun keskeytyksiä perusteettomina.

Työtaisteluilla on työehtosopimuksen vastaisesti painostettu työnantajaa palkkauksesta syntyneissä erimielisyyksissä. Ne ovat siten kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Työnantajapuolen edustaja on työtuomioistuimessa todistajana kuultuna kertonut, että aikaisemmin voimassa olleeseen palkkasopimukseen sisältynyt osastokohtainen palkkiojärjestelmä oli ollut suoritustasosta riippumatta eri suuruinen, mikä oli aiheuttanut laskentatavan virheellistymisen. Pääkäsittelyn aikana meneillään olleella 30.9.1986 päättyneellä tarkasteluajanjaksolla oli työntekijöiden tuntipalkka laskenut 80 pennillä-yhdellä markalla, minkä korvaamisesta työntekijöille juuri oli tarkastelun yhteydessä määrä neuvotella.

Jalostajan tehtaalla on neljä tuotanto-osastoa, joiden toimintaan laitosmiesten työskentely vaikuttaa eri tavoin. Laitosmiesten työtaistelujen aikana oli työnantajapuolen mukaan palkanmaksu työntekijöille jouduttu keskeyttämään niillä tuotantolinjoilla, joille ei ollut pystytty järjestämään korvaavaa tuotantoa.

Luottamusmiesten ei ole näytetty painostaneen työnantajaa sopimuksen muuttamista koskevissa neuvotteluissa. Ammattiosasto on kokouksessaan 20.8.1986 sanoutunut irti työtaistelutoimenpiteistä. Luottamusmiehet ovat olleet mukana päättämässä 18. - 19.9.1986 toimeenpannuista työnseisauksista. Ammattiosaston toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä työrauhavelvollisuuden täyttämiseksi. Lisäksi ammattiosasto vastaa varapuheenjohtajansa ja luottamusmiesten osallistumisesta työnseisauksiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun Säilyketyöläisten ammattiosasto n:o 144:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitolle 8 000 markkaa ja korvaamaan Elintarviketeollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Suhonen, K. Rautiainen, Airaksinen, Kuivanen ja Palanko-Laaka.

Tuomio oli yksimielinen.