Union member union fined for strike; employer wage cut not pressure if production reasons exist.

Kumitehtaan rengasosaston lakko oli aiheutunut urakkapalkkaerimielisyydestä ja erään työntekijän työskentelystä paistajan työssä. Ammattiosasto vastasi luottamusmiehen osallistumisesta työehtosopimuksen palkkausta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun.

Jalkinetehtaan jalkinekokoonpano-osaston lakko samoin kuin esivalmisteluosaston lakko olivat myös johtuneet palkkauserimielisyydestä. Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten osallistumisesta työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneisiin lakkoihin.

Työnantaja oli keskeyttänyt jalkinetehtaan esivalmisteluosaston lakkoa seuranneena työpäivänä palkanmaksun jalkinetehtaan kokoonpano-osaston 15 työntekijältä. Tätä palkanmaksun keskeytystä, jonka oli ilmoitettu johtuneen edellisenä päivänä esivalmisteluosastolla toimeenpannun lakon aiheuttamasta vaikeudesta järjestää kolmella kokoonpanopöydällä suoritettavaa työtä, ei katsottu painostustoimenpiteeksi. Kysymys myös kanteen yksilöinnistä. (Ään.)

Kantajat Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto KNL r.y. Vastaajat Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto KNL r.y. Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kuultavat Nokian Kumityöväen Ammattiosasto r.y. Oy Nokia Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kumi ja Nahkatyöväen Liiton välillä 8.5.1986 tehdyssä kumiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

7 § Työpalkat _________

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin työkohtaiset tuntipalkat eri töissä ovat seuraavat:

3. Työt sijoitetaan edellä 1. kohdassa mainittuihin palkkaluokkiin työehtosopimuksen liitteenä olevan työnluokituksen pistetaulukon perusteella siten, että luokituspisteiden yhteissummasta vähennetään ympäristöolosuhteiden ja ammattitautivaaran perusteella annetut pisteet ja täten laskettujen työn

vaatimuspisteiden nojalla määräytyy työn palkkaluokka seuraavasti:

4. Mikäli sopimuskauden aikana otetaan käytäntöön uusia töitä tai milloin tuotantomenetelmissä tapahtuu sellaisia muutoksia, joiden johdosta töiden vaikeusaste puoleen tai toiseen olennaisesti muuttuu nykyisestään, sopivat sopijapuolet voimassaolevan työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä tällaisten uusien töiden sijoittamisesta palkkaluokkiin ja siitä, miten mahdollisten muutosten vaikutus huomioidaan.

8 § Urakkatyö _________

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijöiden ansion kohottamiseksi työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi. Työt, jotka kumiteollisuudessa vakiintuneen tavan mukaan tai teknillisistä taikka tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty urakkatyöksi, suoritetaan urakkatyönä.

2. Urakkatyö on, mikäli mahdollista aikatutkimuksia hyväksi käyttäen, hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee alla sovittuun asianomaisen palkkaluokan urakkatyön hinnoittelupalkkaan ja että ansio työn suorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.

34 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen ______________________________________

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

2. Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä tehdyssä yleissopimuksessa on sovittu.

3. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhteydessä on kielletty.

TYÖNANTAJAIN YLEISEN RYHMÄN KANNE

Kanteen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä on 2.6.1986 vireille panemassaan kanteessaan lausunut, että Oy Nokia Ab:n kumiteollisuudessa oli Trailer- ja KA-ristikudosrenkaiden valmistuksesta huolehtivalla osastolla tehty niin sanotun S-koneen toimintaan teknisiä muutoksia. Niiden johdosta oli käyty paikallisia urakkaneuvotteluja. Nokian Kumityöväen Ammattiosaston asettama osaston luottamusmies oli 27.5.1986 aamupäivällä ilmoittanut työnjohtajalle, että kello 22 alkaisi vuorokauden kestävä lakko, joka olisi estettävissä urakkapalkkojen korottamisella. Lakko oli sitten toteutettu ilmoitetulla tavalla.

Osastolla työskentelevä paistaja oli 29.5.1986 lupautunut tekemään ylityönä työvuoronsa jälkeisen iltavuoron sairaustapauksen vuoksi. Osaston luottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle työntekijöiden ryhtyvän lakkoon siinä tapauksessa, että paistaja jatkaisi työtään työvuoronsa päätyttyä. Kun paistaja oli jäänyt ylityöhön, lakko oli alkanut ilmoitetulla tavalla kello 16 ja jatkunut koko iltavuoron ajan.

Osaston luottamusmies oli 30.5.1986 kello 7 käynyt vaatimassa työnjohtajalta edellä mainitun paistajan siirtämistä pois pysyvästi paistajan työstä. Jos näin ei tapahtuisi, ryhtyisivät osaston työntekijät luottamusmiehen ilmoituksen mukaan työtaisteluun. Kun työnantaja ei ollut suostunut esitettyyn vaatimukseen, työt osastolla olivat pysähtyneet ilmoitetulla tavalla samana päivänä kello 8-14 väliseksi ajaksi.

Lakkoihin oli osallistunut eri vaiheissa sanotun osaston työntekijöistä 40-45 henkeä. Heidän joukossaan oli ollut osaston luottamusmies.

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vielä 4.6.1986 vireille panemassaan kanteessa lausunut, että Oy Nokia Ab:n Nokian tehtaiden jalkineyksikön kokoonpano-osastolla työntekijät olivat 26.5.1986 olleet lakossa kello 13-15. Syyksi siihen oli ilmoitettu työnantajan kielteinen suhtautuminen esitettyihin työehtosopimukseen perustumattomiin palkankorotusvaatimuksiin. Erityisesti oli mainittu Lady-mallisen saappaan kokoonpanotyön urakkaneuvottelujen huono edistyminen. Työtaisteluun oli osallistunut 196 työntekijää, mukaan luettuna kaksi osaston luottamusmiestä.

Sen jälkeen 2.6.1986 olivat työntekijät ryhtyneet lakkoon jalkinetehtaan esivalmisteluosastolla kello 13-15. Lakon syyksi oli ilmoitettu työnantajan antama torjuva vastaus esitettyihin palkankorotusvaatimuksiin. Lakkoon oli osallistunut 123 osaston työntekijää, joiden joukossa oli ollut osaston luottamusmies.

Ammattiosaston asettamat osaston luottamusmiehet olivat toistuvasti esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia painostaen työnantajaa suostumaan niihin. Luottamusmiehet eivät myöskään olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi. He olivat päinvastoin omalla toiminnallaan ja esimerkillään olleet edesauttamassa työtaistelun toimeenpanoa. Tapahtumien kulku osoitti selvästi, että ammattiosasto oli laiminlyönyt sille kuuluvat velvollisuudet nyt kysymyksessä olevissa työtaistelutilanteissa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Sanotuilla perusteilla Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Nokian Kumityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Jutun käsittelyn aikana Työnantajain Yleinen Ryhmä on luopunut Kumi- ja Nahkatyöväen Liittoa vastaan esittämästään hyvityssakkovaatimuksesta.

KUMI- JA NAHKATYÖVÄEN LIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto, jonka esittämään Nokian Kumityöväen Ammattiosasto on yhtynyt, on lausunut, että raskaiden renkaiden kokoonpano-osastolla toimeenpantuja lakkoja koskeva kanne oli niin ylimalkainen, ettei siitä käynyt ilmi oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:ssä tarkoitetut seikat. Kanteessa ei edes väitetty, että työtaistelut olisivat kohdistuneet työehtosopimusmääräyksiin, eikä kanteessa ollut yksilöity, mihin työehtosopimusmääräyksiin lakot olisivat kohdistuneet. Sen vuoksi kannetta ei voitu ottaa tutkittavaksi.

Kanteeseen vastatessaan Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on ilmoittanut, että työnantajaliiton esittämä selostus työpaikan tapahtumista raskaiden renkaiden kokoonpano-osastolla piti pääpiirteittäin paikkansa. Lakot oli toteutettu vastoin ammattiosaston toimikunnassa 22.5.1986 tehtyä päätöstä.

Työnantajaliitto on huomauttanut, että 29.5.1986 sattuneissa tapahtumissa ei ollut lainkaan kysymys lakosta. Eräs työntekijä oli lopettanut aihioiden toimittamisen paistajalle, jolloin paistajalta oli lopetettu palkanmaksu. Se taas oli johtanut muiden työntekijöiden poistumiseen työpaikalta. Kysymys oli siis erään toisen työntekijän ja paistajan välisestä erimielisyydestä, joten toimenpiteeltä puuttui joukkoluonne.

Pääluottamusmies oli eri tilaisuuksissa raskaiden renkaiden kokoonpano-osastolla kehottanut luottamusmiestä huolehtimaan työrauhan säilymisestä. Työstä poistumisesta 29.5.1986 pääluottamusmies oli saanut tiedon vasta noin kello 16, jolloin mitään ei ollut enää tehtävissä.

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on 4.6.1986 vireille pannun kanteen johdosta lausunut, että Oy Nokia Ab:n Nokian kumitehtaan jalkinetehtaalla oli ollut kaksi lyhyttä työnseisausta. Niistä ensimmäinen oli johtunut siitä, että kokoonpano-osastolla oli jo lähes vuoden ajan käyty tuloksettomia neuvotteluja laatupalkkiojärjestelmän uudistamisesta. Kun 26.5.1986 oli käynyt ilmi, että työnantajan viivyttely asiassa yhä jatkui, olivat työntekijät ryhtyneet oma-aloitteisesti työnseisaukseen kuitenkaan työpaikaltaan poistumatta. Välittömästi saatuaan tiedon työnseisauksesta kello 13.20 pääluottamusmies oli mennyt osastolle ja kehottanut työntekijöitä ryhtymään työhön. Pitkän suostuttelun tuloksena hän oli saanut työt alkamaan jälleen noin kello 15.00.

2.6.1986 toimeenpantu työnseisaus oli saanut alkunsa siitä, että 22.4.1986 voimaan tullutta työehtosopimusta sovellettaessa eräät urakkahinnat eivät vieläkään olleet täyttäneet sopimuksen määräyksiä. Vastoin tehtaalla vakiintunutta urakkahintojen soveltamiskäytäntöä eräillä työntekijöillä urakka-ansio ei ollut noussut sopimuksen mukaisesti 63 pennillä tunnissa tai urakan asianmukaiseen hinnoittelupalkkaan, vaikka työehtosopimus oli ollut voimassa jo toista kuukautta.

Esivalmisteluosaston luottamusmies oli pyytänyt työnjohtajaa välittämään osastopäällikölle neuvottelupyynnön, mihin työnjohtaja oli vastannut, ettei osastopäälliköllä ollut aikaa ottaa työntekijöitä vastaan kahteen viikkoon. Tämä oli aiheuttanut yllättävän istumalakon, jota osaston luottamusmies ei yrityksestään huolimatta ollut kyennyt estämään. Pääluottamusmies oli saanut tiedon työnseisauksesta vasta seuraavana päivänä, jolloin työnseisaus jo oli päättynyt.

Kumpikin työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ottaen huomioon työnantajan työntekijöitä ärsyttäneen esiintymisen kummassakin tapauksessa ja työtaisteluiden lyhyen keston ammattiosaston toimenpiteitä, joilla työtaistelut nopeasti lopetettiin, oli pidettävä riittävinä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on ensisijaisesti vaatinut 2.6.1986 vireille pannun kanteen jättämistä yksilöimättömänä tutkimatta. Toissijaisesti liitto on pyytänyt, että hyvityssakkovaatimus 29.5.1986 tapahtuneen työnseisauksen osalta hylättäisiin ja että kahden muun rengastehtaalla toimeenpannun työnseisauksen kohdalla hyvityssakkoa alentavina tekijöinä työehtosopimuslain 10 §:n nojalla otettaisiin huomioon ammattiosaston toimenpiteet, työnseisausten lyhyys sekä se, että lakkoihin oli osallistunut vain vähäinen osa ammattiosaston jäsenistä.

Jalkinetehtaalla toimeenpantujen lakkojen osalta liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KUMI- JA NAHKATYÖVÄEN LIITON VASTAKANNE

Kanteen perustelut

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on lausunut, että Oy Nokia Ab oli 3.6.1986 ryhtynyt jalkinetehtaan esivalmisteluosastolla edellisenä päivänä olleen työnseisauksen johdosta vastatyötaistelutoimenpiteeseen kokoonpano-osastolla. Yhtiö oli keskeyttänyt palkanmaksun ja työnteon 7.00-9.25 väliseksi ajaksi kolmen kokoonpanopöydän, nimittäin UB, UD ja HC pöytien työntekijöiltä. Työnjohtaja oli ilmoittanut mainittuna aamuna kello 7.25 luottamusmiehelle, että palkanmaksu oli keskeytetty taannehtivasti kello 7.00 alkaen. Kysymyksessä oli työsulkuna toteutettu vastatyötaistelutoimenpide edellisen päivän lakolle. Työtaistelutoimenpide siis kohdistui samoihin palkkamääräyksiin kuin työntekijöiden edellisenä päivänä toimeenpanema lakko.

Kaikille niille 15 työntekijälle, jotka oli suljettu työstä, olisi ollut tarjottavana mielekästä tuotannollista työtä. Kokoonpanopöydässä HF oli ollut koko päivän työhön tarvittavat raaka-aineet valmiina 250 parin Tapio-mallista saapaserää varten. Se vastasi kahdeksan tunnin työtä. Sen sijaan, että tätä työtä olisi tarjottu työstä suljetuille työntekijöille, työ oli teetetty ylityönä samana päivänä kello 16-20 kuudella työntekijällä. He olivat valmistaneet raaka-aineista 125 paria saappaita. Kokoonpanopöydässä MC oli ollut Rondo-mallisen saappaiden raaka-aineita 224 paria ja siten kahdeksan tunnin työtä varten. Tätäkään työtä ei ollut tarjottu työstä suljetuille työntekijöille, vaan työn olivat tehneet ylityönä kello 16-20 viisi työntekijää. He olivat valmistaneet ylityönä 112 paria saappaita.

Samana päivänä niin sanotussa kiertävien pöydässä ei ollut tehty töitä. Pöydässä oli ollut valmiina raaka-aineet 224 Rondo-mallista saapasparia varten.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut Oy Nokia Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

TYÖNANTAJAIN YLEISEN RYHMÄN VASTINE

Vastineen perustelut

Työnantajain Yleinen Ryhmä, jonka esittämään on Oy Nokia Ab jutussa kuultuna yhtynyt, on lausunut, että jalkinetehtaan esivalmisteluosastolla 2.6.1986 toimeenpannun kahden tunnin lakon seurauksena kaikkia kokoonpanossa seuraavana päivänä tarvittavia saappaiden osia ei ollut ehditty tehdä. Esivalmistelussa yksi työntekijä teki erilaisia osakokoonpanoja ja komponentteja eri pöytiin, joten lakosta johtuneet materiaalin puutteet olivat kohdistuneet eri kokoonpanopöytiin. Kanteessa mainituilta UB-, UD- ja HC-kokoonpanopöydiltä oli puuttunut lakon johdosta erilaisia osia ja tarvikkeita, joten kokoonpanotyötä ei ollut voitu aloittaa 3.6.1986 kello 7.00. Tämän johdosta palkanmaksu ja työnteko olivat keskeytyneet normaalikäytännön mukaisesti, kunnes tuotannollisesti mielekkään työnteon edellytykset olivat palautuneet.

Kokoonpano-osaston työt oli järjestetty päiväksi kerrallaan. Muilta osastoilta tuotiin kutakin työpöytää kohti yhden päivän työtä vastaavat aineet. Työn tekemiseen vaikutti suuresti myös lestien kierto. Kunkin päivän tuotantoon tarvittavat lestit kiersivät työpöydissä kahteen kertaan. Kanteessa esitetty järjestely, jonka mukaan ylitöinä tehdyt työt olisi annettu työtä vaille jääneille työntekijöille, ei ollut ollut mahdollista, koska kysymyksessä olevissa töissä tarvittavat lestit olivat päivän aikana olleet muussa käytössä. Myös työntekijöiden siirto toiseen työhön oli varsin rajoitettua, koska he eivät hallinneet kuin vain muutamien tuotteiden kokoonpanon.

Palkanmaksun ja työnteon keskeytyminen oli johtunut yksinomaan esivalmisteluosaston työntekijöiden lakosta. Yhtiö ei ollut ryhtynyt vastatyötaistelutoimenpiteeseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut vastakanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on väittänyt, että Oy Nokia Ab:n kumiteollisuuden raskaiden renkaiden kokoonpano-osastolla toukokuun lopulla 1986 tapahtuneiden työrauhavelvollisuuden rikkomisten johdosta vireille pantua kannetta ei ole yksilöity sillä tavoin kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:ssä on säädetty. Huomioon ottaen työtuomioistuimesta annetun lain 15, 16 ja 17 §:n säännökset ja myös sen, että vaatimuksien perusteita on esivalmistelussa täsmennetty, työtuomioistuin katsoo, että kanteessa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteiksi esitetyt seikat on ilmoitettu asian käsittelyssä niin selvästi, että kannetta mainittujen säännösten nojalla ei ole jätettävä tutkimatta.

Jutussa on selvitetty, että sen jälkeen, kun mainitulla osastolla oli tehty muutoksia ja uudelleenjärjestelyjä eräällä koneella suoritettavassa työssä, työntekijät ovat vaatineet urakkapalkkojensa korottamista. Nokian Kumityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies on 27.5.1986 aamupäivällä ilmoittanut työnjohtajalle samana iltana kello 22 aloitettavasta vuorokauden pituisesta lakosta, joka olisi estettävissä urakkapalkkojen korottamisella. Kun vaatimuksiin ei ole suostuttu, lakko on toteutettu ilmoitetulla tavalla ja päättynyt 28.5.1986 kello 22.

Lakko on jatkunut seuraavana päivänä kello 16 - 22 välisen ajan. Välittömänä syynä työnseisaukseen on ollut se, että eräs paistajana työskennellyt työntekijä on jäänyt ylityöhön sairastuneen työntekijän tilalle. Kun työntekijöiden mielestä paistajan olisi pitänyt kieltäytyä ylitöiden tekemisestä työpaikalla vallinneessa tilanteessa, osaston työntekijät olivat poistuneet työpaikoiltaan iltavuoron ajaksi.

Seuranneena päivänä eräs työntekijä oli kieltäytynyt toimittamasta edellä mainitulle paistajana toimivalle työntekijälle työssä tarvittavia aihioita. Luottamusmies on esittänyt, että paistajan tilalle olisi vaihdettava toinen työntekijä, mitä työnjohtaja ei ollut suostunut tekemään. Sen jälkeen työntekijät ovat poistuneet työpaikalta kello 8 - 14 väliseksi ajaksi. Työstä kieltäytyneelle työntekijälle on myöhemmin samana päivänä annettu varoitus.

Työnseisauksiin, jotka ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta ja työn johtamista koskeviin määräyksiin, on ottanut osaa noin 40-45 työntekijää, heidän joukossaan osaston luottamusmies. Ammattiosasto on ennen 27.5.1986 toimeenpantua lakkoa kieltänyt työntekijöitä ryhtymästä työnseisaukseen. Myös pääluottamusmies on käynyt ennen lakkoa työpaikalla kehottamassa työrauhan säilyttämiseen. Ammattiosaston mahdollisuudet vaikuttaa lakkojen estämiseen ovat olleet niiden lyhytaikaisuuden ja yllätyksellisyyden takia vähäisiä, mutta osasto vastaa kuitenkin luottamusmiehen osallistumisesta niihin.

Yhtiön jalkinekokoonpano-osaston työntekijät ovat 26.5.1986 olleet lakossa kello 13 - 15 välisen ajan. Osaston luottamusmies on ilmoittanut työnseisauksen johtuneen siitä, että työnantaja ei ole hyväksynyt tehtyjä esityksiä laatupalkkiopalkkausta koskevan järjestelmän uudistamisesta. Työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun on ottanut osaa 196 työntekijää, heidän joukossaan kaksi osaston luottamusmiestä. Pääluottamusmies on osaltaan myötävaikuttanut työnseisauksen nopeaan päättymiseen. Osasto vastaa kuitenkin luottamusmiesten toimista ja heidän osallistumisestaan lakkoon.

Yhtiön jalkinetehtaan esivalmisteluosaston 123 työntekijää ovat ryhtyneet 2.6.1986 kello 13 lakkoon, joka on päättynyt samana päivänä kello 15. Työnseisaus on työntekijäpuolen ilmoituksen mukaan johtunut siitä, että eräiden urakkatyönä suoritettavien työvaiheiden palkkausta ei ole saatettu uuden työehtosopimuksen voimaan tulon jälkeen tehtaan aikaisemman käytännön ja työehtosopimuksen edellyttämälle ansiotasolle. Tähänkin työnseisaukseen, jonka työntekijäliitto on myöntänyt kohdistuneen työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin, on ottanut osaa osaston luottamusmies. Ammattiosasto on tästä syystä vastuussa työnseisauksen toimeenpanemisesta.

Yhtiö on seuranneena päivänä keskeyttänyt palkan maksamisen jalkinetehtaan kokoonpano-osaston 15 työntekijältä kello 7.00 - 9.25 väliseksi ajaksi. Sen on ilmoitettu johtuneen edellisenä päivänä toimeenpannun lakon aiheuttamasta vaikeudesta järjestää kolmella kokoonpanopöydällä suoritettavaa työtä. Saman aamupäivän aikana käydyssä neuvottelussa osaston luottamusmiehet ovat esittäneet vaatimuksen palkkojen maksamisesta työn keskeytymisen ajalta, mutta yhtiö ei ole siihen suostunut.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen raukeaa siltä osin kuin asiassa on ollut kysymys Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton tuomitsemisesta hyvityssakkoon, koska vaatimuksesta on luovuttu.

Asian tutkimista vastaan tehty väite hylätään.

Nokian Kumityöväen Ammattiosasto tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 14 000 markkaa. Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton ajama kanne hylätään.

Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 2 200 markalla. Muutoin saavat asianosaiset kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, Iirola, H. Rautiainen, Pohjanoksa, Leivo ja Sulkunen.

Eri mieltä oleva jäsen Sulkunen, jonka kantaan jäsen Leivo yhtyi, lausui:

Mikäli palkanmaksu keskeytetään työntekijöiden lakon johdosta jonkin toisen osaston työntekijöiltä ilman, että siihen on tuotannollista perustetta taikka laajemmin pidemmäksi aikaa kuin tällainen tuotannollinen peruste edellyttää ja toimenpiteen kohteeksi joutuneilla työntekijöillä on perusteltu syy kokea toimenpide painostustoimenpiteeksi, on työnantajan katsottava syyllistyneen lainvastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen. Työtuomioistuimen aikaisempi käytäntö tukee tällaista lain tulkintaa.

Sillä seikalla sinänsä, onko työ ollut käynnistettävissä heti aamulla kello 7.00, ei asiassa ole merkitystä vaan keskeistä on se, onko palkanmaksu keskeytetty laajemmin ja pidempään kuin tuotannollinen peruste edellyttää. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan on joka tapauksessa ollut mahdollista käynnistää valmistelutyöt välittömästi työajan alettua.

Katsonkin, ettei työtuomioistuimelle ole asiassa esitetty selvitystä siitä, että palkanmaksun keskeytys perustuisi edellä mainituin tavoin yksinomaan tai edes pääosin tuotannollisiin perusteisiin. Vallitsevissa olosuhteissa kokoonpano-osaston työntekijöillä on ollut perusteltu syy pitää heihin kohdistunutta palkanmaksun keskeytystä painostustoimenpiteenä, joka on ainakin osittain perustunut edellisen päivän lakkoon eikä tuotannollisesti perusteltuihin työnteon esteisiin. Koska työnantajan olisi pitänyt tämä ymmärtää, on se syyllistynyt lainvastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Näillä perusteilla tuomitsen Nokia Oy:n maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kumi- ja Nahkatyöväen Liitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 7 000 markkaa.

Muilta osin yhdyn työtuomioistuimen enemmistön kantaan.

Asian laatuun nähden kumpikin osapuoli saa itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.