Labor court allows sick pay when employer refuses it due to employee's refusal to visit designated doctor.

Työnantajaliitto ei ollut kiistänyt työntekijän työkyvyttömyyttä sinä aikana, joka oli merkitty sairausajan palkan maksamisen perusteeksi esitetyyn lääkärintodistukseen. Työnantajalla ei ollut työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta työntekijälle sillä perusteella, että työntekijä oli kieltäytynyt menemästä työnantajan nimeämän lääkärin vastaanotolle.

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaaja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y. Kuultava Autokoulu Paananen Oy

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 11.4.1984 allekirjoitetussa liikenneopettajia koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

12 §

Työntekijän sairastuminen

1. Jos työntekijää kohtaa koeajan päättymisen jälkeen sairastuminen tai tapaturma, joka estää häntä tekemästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada työnantajaltaan palkkaa enintään 21 työpäivältä. Mikäli työsuhde on jatkunut ennen työkyvyttömyyden alkua yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta, suorittaa työnantaja palkan 26 työpäivältä. Mikäli työsuhde on jatkunut ennen työkyvyttömyyden alkua yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, suorittaa työnantaja palkan 31 työpäivältä, ja mikäli työsuhde on jatkunut ennen työkyvyttömyyden alkua yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta, 41 työpäivältä.

5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

KANNE

Kanteen perustelut

Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on työtuomioistuimessa lausunut, että LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenyrityksen Autokoulu Paananen Oy:n palveluksessa oleva autokoulunopettaja Seppo Lehti oli 14.6.1985 kaatuessaan loukannut itsensä. Lehti oli vammansa pahennuttua sunnuntaina 16.6.1985 soittanut ennestään tuntemalleen lääkärille, joka vamman laadun kuultuaan oli määrännyt Lehden välittömästi lepoon sekä kehottanut häntä saapumaan vastaanotolle 18.6.1985. Vastaanotolla lääkäri oli todennut Lehden puhelimessa antamien tietojen oikeellisuuden ja kirjoittanut Lehdelle lääkärintodistuksen, johon työkyvyttömyysajaksi oli merkitty 17.6. 20.6.1985.

Lehti oli 15. ja 16.6.1985 yrittänyt puhelimitse tavoittaa autokoulun johtajaa ilmoittaakseen tälle loukkaantumisestaan ja sairaslomastaan. Kun Lehti ei ollut tavoittanut johtajaopettajaa, hän oli 16.6.1986 ilmoittanut loukkaantumisestaan työtoverilleen ja pyytänyt tätä ilmoittamaan asiasta heti maanantaiaamuna työnantajalle. Näin olikin tapahtunut. Lehti itse oli soittanut autokoulun johtajalle maanantaiaamuna kello 10 ja ilmoittanut sairaslomastaan. Lehden käsityksen mukaan asia oli selvitetty. Hänelle oli maksettu kesäkuun palkka tavanomaisesti. Syyskuussa tapahtuneen palkanmaksun yhteydessä työnantaja oli kuitenkin pidättänyt Lehden palkasta 953 markkaa. Palkan pidätyksen syyksi oli ilmoitettu kesäkuussa tapahtunut poissaolo työstä.

Työpaikalla asiasta ei ollut pystytty neuvottelemaan työnantajan kielteisen asenteen vuoksi. Liittojen välisissä neuvotteluissa työnantajapuoli oli katsonut Autokoulu Paananen Oy:n menetelleen työehtosopimuksen mukaisesti. Asiasta ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Lehti oli toiminut asiassa lääkärin ohjeiden mukaisesti. Työnantaja oli hyväksynyt Lehden esittämän lääkärintodistuksen, koska sairausajan palkka oli maksettu. Vasta yli kahden kuukauden kuluttua sairaslomasta työnantaja oli katsonut aiheelliseksi pidättää palkan sairausajalta. Työnantaja oli menetellyt asiassa työehtosopimuksen 12 §:n vastaisesti.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Lehdellä oli oikeus sairausajan palkkaan ajalta 17.6. - 20.6.1985, ja vaatinut Autokoulu Paananen Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle aiheettomasti pidätetyn palkan määrän 953 markkaa 16 %:n korkoineen 15.9.1985 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on lausunut vastineessaan, johon Autokoulu Paananen Oy on osaltaan yhtynyt, että kun Lehti 16.6.1985 oli soittanut työtoverilleen, tämä oli kehottanut Lehteä ehdottomasti ottamaan yhteyttä johtajaopettajaan ja antanut Lehdelle johtajaopettajan uuden puhelinnumeron. Lehti ei kuitenkaan ollut ottanut yhteyttä johtajaopettajaan, vaan maanantaiaamuna noin kello 10 johtajaopettaja oli soittanut Lehdelle. Tuolloin johtajaopettaja oli selittänyt, että autokoulun työterveyshuolto oli järjestetty Mannerheimintie 12:ssa sijaitsevalle lääkäriasemalle, jossa oli käytettävissä erikoislääkärien palveluja. Johtajaopettaja oli edellyttänyt, että Lehti menisi lääkäriasemalle. Kehotuksen johtajaopettaja oli uudistanut samana iltapäivänä käydyssä puhelinkeskustelussa.

Lehdelle oli maksettu kesäkuun palkka. Se oli johtunut siitä, että johtajaopettaja ja palkanmaksusta huolehtiva toimihenkilö olivat olleet lomalla. Johtajaopettaja oli jo 17.6.1985 ilmoittanut Lehdelle, että sairausajan palkkaa ei maksettaisi, mikäli Lehti ei menettelisi annettujen ohjeiden mukaisesti.

Tavallinen menettely tapaturman sattuessa oli, että onnettomuuden tapahduttua hakeuduttiin välittömästi tapaturmapoliklinikalle. Lehti ei kuitenkaan ollut ottanut yhteyttä lääkäriin ennen kuin vasta sunnuntaina ja tällöinkin vain puhelimitse. Oudolta myös vaikutti se, että lääkäri ei tällöin ollut halunnut nähdä potilasta, vaan oli myöntänyt hänelle sairaslomaa yli kaksi päivää aikaisemmin sattuneen tapaturman johdosta. Lääkäri ei myöskään ollut pyytänyt potilasta saapumaan vastaanotolle heti, vaan vasta kahden päivän kuluttua. Kysymyksessä oleva lääkäri oli sisätautien erikoislääkäri. Työnantaja olisi sen sijaan tarjonnut Lehdelle mahdollisuutta kääntyä erikoislääkärin puoleen jo maanantaiaamuna. Lisäksi työnantajan ehdottaman lääkärin vastaanotto olisi ollut Lehdelle ilmainen.

Työehtosopimuksen 12 §:n 6. kohdan nimenomaisena tarkoituksena oli, että työnantajalla oli mahdollisuus nimetä käytettävä lääkäri. Nyt esillä olevassa tapauksessa työnantaja oli nimennyt lääkäriksi työpaikan työterveyshuollosta vastaavalla lääkäriasemalla toimivan lääkärin. Lääkärin palvelut olisivat olleet saatavissa heti. Kun Lehti oli mennyt tästä huolimatta lääkärin vastaanotolle vasta tiistaina, oli hänen menettelynsä ollut paitsi työehtosopimuksen nimenomaisen määräyksen vastaista myös vastoin hänen omaa etuaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vielä lausunut, että työehtosopimuksen 12 §:n 6. kohdan mukaan työnantajalla oli mahdollisuus nimetä käytettävä lääkäri silloin, kun työntekijältä vaadittiin lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Määräyksestä ei kuitenkaan voitu tehdä sellaista päätelmää, että työnantajalla olisi ehdoton oikeus käytettävän lääkärin nimeämiseen tai että nimetyn lääkärin käyttäminen olisi edellytyksenä sairausajan palkan maksamiselle. Sanamuotonsa mukaan pääpaino määräyksessä oli asetettu vastuulle kustannusten korvaamisesta.

Lehti oli heti töihin palattuaan esittänyt lääkärintodistuksen työkyvyttömyysajastaan. Häneltä ei tämän jälkeen ollut vaadittu uutta todistusta. Sairaslomansa päätyttyä Lehti olisi ollut valmis menemään työnantajan määräyksestä työnantajan nimeämän lääkärin vastaanotolle, jos työnantaja sitä olisi vielä edellyttänyt.

VASTAAJAN VASTASELITYS

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on vielä lausunut, että vastaaja ei kiistänyt Lehden työkyvyttömyyttä lääkärintodistuksesta ilmenevänä aikana. Työntekijällä ei kuitenkaan voinut olla oikeutta sairausajan palkkaan, vaikka hän olisi menetellyt lääkärin ohjeiden mukaisesti, jos lääkäri oli toiminut lääkintöhallituksen antamien määräysten vastaisesti. Ohjeiden mukaan lääkärintodistuksessa ei saatu nojautua yksinomaan potilaan kertomukseen, kuten tässä tapauksessa oli tapahtunut. Lääkäri ei myöskään voinut kirjoittaa taannehtivasti lääkärintodistusta muulloin kuin poikkeustapauksissa. Taannehtiva lääkärintodistus oli aina perusteltava erityisesti. Tällaisia perusteluja ei Lehden työnantajalle esittämästä lääkärintodistuksesta ilmennyt.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Maanantaiaamuna johtajaopettaja on soittanut Lehdelle ja kehottanut tätä menemään lääkäriasemalle, jossa työpaikan työterveyshuolto on ollut järjestettynä. Lehti on kieltäytynyt siitä ja ilmoittanut, että hän on jo varannut vastaanottoajan toiselta lääkäriltä. Samana päivänä käydyssä toisessa puhelinkeskustelussa johtajaopettaja on toistanut kehotuksensa työterveyshuoltoon kuuluvan lääkärin vastaanotolla käymisestä, mutta Lehti on tästä edelleen kieltäytynyt. Lehti on palannut sairaslomansa päätyttyä työhön 21.6.1985. Hän on esittänyt johtajaopettajalle 18.6.1985 päivätyn lääkärintodistuksen, johon diagnoosiksi on merkitty kasvojen vasemman puolen ruhjevamma sekä naarmut ja työkyvyttömyysajaksi 17.6.-20.6.1985. Lääkärintodistuksen mukaan lääkäri on todennut 16.6.1985 sairausloman tarpeellisuuden.

Saatuaan lääkärintodistuksen johtajaopettaja on kertomansa mukaan ilmoittanut Lehdelle, että hän ei voi hyväksyä sairauslomaa, koska Lehti on laiminlyönyt ilmoittaa asianmukaisesti työkyvyttömyydestään. Todistajan mielestä lääkärintodistus ei kelvannut sairausajan palkanmaksun perusteeksi myöskään siitä syystä, että siinä ei ollut merkintää tapaturmasta eikä diagnoosina ollut työntekoa estävää sairautta. Näistä syistä työnantaja on maksettuaan ensin Lehdelle sairausajan palkan sittemmin perinyt hänen palkastaan syyskuulta 1985 takaisin vastaavan määrän.

Työehtosopimuksen 12 §:n 5. kohdan mukaan työntekijä, joka sairauden tai tapaturman vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä ja työkyvyttömyytensä arvioidusta kestosta työnantajalle. Kun työnantajan edustaja on saanut Lehden vammautumisesta ja siitä aiheutuneesta työkyvyttömyydestä tiedon jo sunnuntai-iltana, ei kysymyksessä siitä huolimatta, että Lehti itse ei ole tehnyt ilmoitusta, ole ollut sellainen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen, että se oikeuttaisi työnantajan kieltäytymään sairausajanpalkan maksamisesta.

Työehtosopimuksen 12 §:n 6. kohdan mukaan työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Asianosaiset eivät ole esittäneet selvitystä siitä, mitä määräyksellä siitä sovittaessa on tarkoitettu, eikä siitäkään, miten määräystä on tulkittu käytännössä. Epäselväksi on jäänyt, onko määräyksellä työnantajan nimeämän lääkärin käyttämisestä tarkoitettu muuta kuin vastuuta kustannusten korvaamisesta. Vaikka määräyksellä ei olisikaan näin suppeata sisältöä, työtuomioistuimen mielestä ei työnantajan oikeudesta nimetä käytettävä lääkäri voida johtaa sellaista menettelyä, jonka mukaan työnantaja voisi kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta tilanteesta riippumatta pelkästään sillä perusteella, että työntekijä on kieltäytynyt menemästä määrätyn lääkärin vastaanotolle.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa työnantajaliitto ei ole kiistänyt Lehden työkyvyttömyyttä sinä aikana, joka ilmenee Lehden työnantajalle esittämästä lääkärintodistuksesta. Kun Lehti on selvittänyt työkyvyttömyytensä lääkärintodistuksella, ei työnantajalla ole ollut työehtosopimuksesta johtuvaa perusteltua syytä kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta.

Se seikka, että Lehteä hoitanut lääkäri ei sairaslomaa myöntäessään ja työkyvyttömyydestä lääkärintodistuksen kirjoittaessaan mahdollisesti ole menetellyt lääkintöhallituksen antamien ohjeiden mukaan, ei myöskään voi vapauttaa työnantajaa sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta, kun Lehdellä ei ole ollut velvollisuutta eikä edellytyksiä varmistautua lääkärin toimenpiteiden asianmukaisuudesta.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin vahvistaa, että Lehdellä on oikeus sairausajan palkkaan 17.6. ja 20.6.1985 väliseltä ajalta, ja velvoittaa Autokoulu Paananen Oy:n suorittamaan Lehdelle häneltä pidätetyn palkan 953 markkaa 16 %:n korkoineen 15.9.1985 lukien.

Jutun laatuun katsoen saa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijä Liitto AKT kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Suhonen, Vihma, Pohjanoksa, Leivo ja Sulkunen

Tuomio oli yksimielinen.