Labour Court allows officers to claim explosive work bonus based on clear collective agreement text.

Louhinta- ja räjäytystyötä sisältänyt pioneerikoneiden sovelletun käytön harjoitusleiri oli toiminut kolmessa osassa, joista kullakin oli oma erillinen louhintatehtävä. Kutakin osaa johtamaan oli määrätty yksi panostajan pätevyyskirjan omaava toimiupseeri. Virkaehtosopimuksen mukainen vastuulisänä maksettava räjäytystyölisä oli maksettava heille kaikille eikä vain louhinta- ja räjäytystöitä koskevien varomääräysten ja räjäytystyössä noudatettavista järjestelyohjeista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiselle harjoituksen vastuunalaiselle valvojalle.

Kantaja STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J r.y. Vastaaja Valtiovarainministeriö

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen Akava r.y:n, Julkisten työalojen Ammattijärjestö JTA r.y:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV r.y:n kesken 14.2.1985 tehdyssä virkaehtosopimuksessa valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta on muun ohella seuraavat määräykset:

2.3 LISÄPALKKIOIDEN MUUTOKSET

LISÄPALKKIOIDEN TARKISTUKSET

27.12. PUOLUSTUSVOIMIEN PALKKAUS- JA MUUT MENOT

7. Räjäytystyölisä _______________

Panostajan tai ylipanostajan pätevyyskirjan omaavalle sotilasyliteknikolle, sotilasteknikolle ja toimiupseerille, joka toimii räjäytystai louhintatehtävissä, suoritetaan vastuulisänä 130 markkaa kultakin tehtävään käytetyltä vuorokaudelta tai sen osalta.

Valtiovarainministeriön ja STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J:n välillä 9.10.1985 käydyissä neuvotteluissa on siitä laaditun pöytäkirjan mukaan sovittu seuraavaa:

1 §

Todettiin, että valtiovarainministeriö sekä toisaalta valtion virkamiehiä edustavista virkamiesyhdistysten keskusjärjestöistä Akava r.y., Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. olivat tehneet 11 päivänä huhtikuuta 1984 ja 14 päivänä helmikuuta 1985 virkaehtosopimukset valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta, 27 päivänä tammikuuta 1984 valtion virkamiehen kuoltua suoritettavaa ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua koskevan virkaehtosopimuksen sekä 7 päivänä maaliskuuta 1984 virkaehtosopimukset valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta ja valtion virkamiesten ulkomailla tehtyjen virkamatkojen kustannusten korvaamisesta.

2 §

Todettiin, että tällä pöytäkirjalla STTK-J r.y. yhtyy valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti edellä 1 §:ssä mainittuihin virkaehtosopimuksiin. Näin ollen STTK-J r.y. tulee näihin sopimuksiin osalliseksi sekä STTK-J r.y. ja sen alayhdistykset sopimuksiin sidotuiksi.

KANNE

Kanteen perustelut

STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J on kanteessaan lausunut, että Kymen Pioneeripataljoonassa oli järjestetty pioneerikoneenkäyttäjäkurssi III/84:n koulutussuunnitelman mukainen pioneerikoneiden sovelletun käytön harjoitus 4.3.-9.3.1985. Kurssi oli sisältänyt louhinta- ja räjäytystöitä. Se oli jaettu leirin alussa kolmeen osaan, joista kukin osa oli saanut oman erillisen louhintatehtävän. Kutakin osaa johtamaan oli määrätty yksi toimiupseeri. Määräys oli annettu luutnantti Niemiselle, vääpeli Vilkolle ja vääpeli Hamarille, joilla kaikilla oli panostajan pätevyyskirja. Kurssin jälkeen oli käynyt ilmi, että työnantaja kieltäytyi maksamasta räjäytystyölisää Vilkolle ja Hamarille.

Virkaehtosopimuksen mukaan räjäytystyölisää maksettiin vastuulisänä räjäytys- tai louhintatehtävissä työskenteleville toimiupseereille. Perusteena oli työskentely vastuullisissa tehtävissä vaarallisissa olosuhteissa. Virkaehtosopimuksen mukaan räjäytystyölisän maksamiselle oli kaksi pääedellytystä: Toimiupseerilla tuli olla panostajan pätevyyskirja ja hänen tuli toimia räjäytystai louhintatehtävissä.

Niemisellä oli vanhemman panostajan lupakirja ja Vilkolla sekä Hamarilla kummallakin nuoremman panostajan lupakirja. Virkaehtosopimuksessa ei tehty eroa nuoremman ja vanhemman panostajan lupakirjan välillä. Kun kysymyksessä olevat toimiupseerit toimivat louhintatehtävissä, täyttyivät heidän kohdallaan räjäytystyölisän maksamisen edellytykset. Räjäytystyötä Vilkon ja Hamarin johdettaviksi annetuilla kurssin osilla ei olisi voitu suorittaa ilman heidän osuuttaan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että virkaehtosopimuksen mukaan Vilkko ja Hamari olivat oikeutettuja virkaehtosopimuksen mukaiseen räjäytystyölisään ajalta 4.3.-9.3.1985.

VASTINE

Vastineen perustelut

Valtiovarainministeriö on lausunut, että räjäytystyölisän perusteet oli vahvistettu 28.8.1983 tehdyssä valtion virkaehtosopimuksessa. Lisään oikeutettujen piiriä oli laajennettu 14.2.1985 tehdyssä virkaehtosopimuksessa perusteita muutoin muuttamatta.

Virkaehtosopimus edellytti sanamuotonsa mukaan, että lisäpalkkioon oikeutettu virkamies toimi sellaisessa louhinta- tai räjäytystehtävässä, jossa häneltä edellytettiin asianomaisten säännösten ja määräysten mukaan panostajan tai ylipanostajan pätevyyskirjaa. Pätevyyskirjan omaaminen yksin ei riittänyt. Tämä oli myös vakiintunut käytäntö. Puolustusvoimien joukkojen kouluttamiseksi järjestettävissä räjäytysharjoituksissa sekä louhintatöissä, joista nyt oli kysymys, oli noudatettava pääesikunnan 19.6.1979 antamia räjäytysharjoituksia ja räjäytystöitä koskevia varomääräyksiä. Varomääräysten louhintatöitä koskevan määräyksen samoin kuin räjäytystyössä noudatettavista järjestelyohjeista 23.6.1965 annetun valtioneuvoston päätöksen (362/65) 2 §:n mukaan tuli tällaisessa louhintatyössä vastuunalaisena valvojana olla käytettävän räjähdysainemäärän mukaan joko nuorempi panostaja, vanhempi panostaja tai ylipanostaja. Muilta louhintatyössä toimivilta henkilöiltä ei edellytetty panostajan pätevyyttä.

Neuvoteltaessa lisäpalkkiosta ennen vuoden 1983 virkaehtosopimusta oli lisästä aiheutuvaksi vuotuiseksi kustannukseksi arvioitu 70 000 markkaa. Vuoden 1984 lokakuun tietojen mukaan lisästä oli aiheutunut valtiovarainministeriön oikeana pitämän virkaehtosopimustulkinnan mukaan 101 404 markan vuotuinen kustannuserä. Tämäkin osoitti, ettei osapuolten tarkoituksena ollut, että lisäpalkkiota olisi tullut suorittaa virkaehtosopimuksen sanamuodon edellyttämää laajemmin.

Vaatimus Hamarin osalta ajalta 6.3.-9.3.1985 oli perusteeton myös siksi, että hän oli ollut tuona aikana virkavapaana. Keskusneuvotteluissa ei Hamarin osalta ollut käsitelty tuota aikaa.

KANTAJAN VASTASELITYS

STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J on lausunut vielä muun ohella, että räjäytystyölisää koskeva virkaehtosopimuksen määräys oli sanamuodoltaan selvä. Mikäli toimiupseerilla oli panostajan tai ylipanostajan pätevyyskirja ja hän toimi räjäytys- tai louhintatehtävissä, olivat räjäytystyölisän maksamisen edellytykset täyttyneet. Virkamiehen palvelussuhteen ehtoja määrättäessä virkaehtosopimus oli ainoa säännöstyslähde. Valtiovarainministeriön vastineessaan esillä tuomilla pääesikunnan varomääräyksillä enempää kuin muillakaan virkaehtosopimuksen ulkopuolisilla säännöksillä ja määräyksillä ei voinut olla asiassa merkitystä. Virkaehtosopimusta ei nyt kysymyksessä olevassa asiassa ollut tarkoitettu riippuvaksi annetuista sotilaallisista määräyksistä. Mikäli näin olisi tarkoitettu, olisi siitä otettu maininta virkaehtosopimukseen. Kun räjäytystyölisästä oli neuvoteltu ennen vuoden 1980 virkaehtosopimusta, ei osapuolten välillä arvioitu räjäytystyölisän vuotuisia kustannuksia.

Ammattijärjestö on täsmentänyt kannettaan ilmoittamalla sen vääpeli Hamarin osalta koskevan ainoastaan aikaa 4.3.-5.3.1985.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Luutnantti Nieminen sekä vääpelit Vilkko ja Hamari on määrätty johtamaan Kymen pioneeripataljoonassa järjestettyä pioneerikoneenkäyttäjäkurssi III/84:n koulutussuunnitelman mukaista pioneerikoneiden sovelletun käytön harjoitusta aikana 4.3.-9.3.1985. Kukin heistä on kanteen mukaan saanut johtaakseen erillisen louhintatehtävän. Vanhemman panostajan lupakirjan omaava luutnantti Nieminen on määrätty räjäytystyössä noudatettavat järjestysohjeet sisältävän 23.6.1965 annetun valtioneuvoston päätöksen (362/65) 2 §:n 3 momentissa tarkoitetuksi louhinta- ja räjäytystyön vastuunalaiseksi valvojaksi. Virkaehtosopimuksessa tarkoitettu räjäytystyölisä on harjoituksen ajalta suoritettu Niemiselle. Sen sijaan lisää ei ole maksettu Vilkolle harjoituksen ajalta eikä Hamarille ajalta 4.3.-5.3.1985, jonka hän on työskennellyt kurssilla. Vilkolla ja Hamarilla on kummallakin nuoremman panostajan pätevyyskirja.

Virkaehtosopimuksen mukaan panostajan tai ylipanostajan pätevyyskirjan omaavalle toimiupseerille, joka toimii räjäytys- tai louhintatehtävissä, suoritetaan vastuulisänä 130 markkaa kultakin tehtävään käytetyltä vuorokaudelta tai sen osalta. Kanteessa tarkoitetussa harjoituksessa Vilkon ja Hamarin kohdalla ovat sopimuksen määräyksessä asetetut kaksi edellytystä täyttyneet. Kummallakin on nimittäin ollut asianmukainen pätevyyskirja ja kumpikin on toiminut räjäytys- ja louhintatehtävässä kurssilla työskennellessään.

Puheena oleva määräys on otettu virkaehtosopimukseen vuonna 1983 käytyjen neuvottelujen tuloksena. Toimiupseeriliiton ja puolustusministeriön edustajien kesken käydyissä neuvotteluissa on määräyksen sanamuotoa valmisteltaessa pohjana ollut liitossa laadittu ehdotus. Esitetyn selvityksen mukaan ei neuvotteluissa ole tuotu esiin, että lisä voitaisiin suorittaa vain räjäytyksen vastuunalaiselle valvojalle. Toimiupseeriliiton puolella ei näin ollen ole voitu käsittää, että lisän suorittamiseen liittyisi tuollainen edellytys. Virkaehtosopimuksen määräys on valtiovarainministeriön ja virkamiesjärjestöjen kesken hyväksytty näin valmistellussa muodossa sen yksityiskohtaisemmin määräyksen sisältöön puuttumatta.

Valtiovarainministeriö on esittänyt, että määräyksen soveltamisen aiheuttama kustannusvaikutus olisi neuvottelujen eri vaiheissa tuotu esiin niin, että sopijapuolten piti sen perusteella ymmärtää räjäytystyölisään oikeutettujen piirin rajoittuvan vain vastuunalaisiin valvojiin. Asian käsittelyssä ei ole osoitettu, että neuvotteluissa, joissa on ilmoitettu lisän kustannusvaikutus markkamääräisenä arviona, olisi täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti selvitetty arvion määräytymisperusteet. Työtuomioistuimen mielestä kustannusvaikutuksista esitetystä ylimalkaisesta arviosta annetun tiedon perusteella ei virkamiehiä edustaneiden järjestöjen voida katsoa tulleen sidotuiksi valtiovarainministeriön työtuomioistuimessa esittämään määräyksen sisällön tulkintaan.

Valtiovarainministeriö on kantansa perusteeksi viitannut myös puolustuslaitoksessa noudatettuun sellaiseen käytäntöön, jonka mukaan räjäytystyölisää on maksettu vain panostajan tai ylipanostajan pätevyyden omaamalle räjäytystyön vastuunalaiselle johtajalle. Kun lisä on tullut käyttöön vasta vuoden 1983 virkaehtosopimuksen perusteella, ei noudatettua käytäntöä, jonka johdonmukaisuudesta ei ole täyttä varmuutta, voida pitää virkaehtosopimuksen tulkinnan ohjeena.

Työtuomioistuimen mielestä valtiovarainministeriö ei ole osoittanut riittäviä perusteita sille, että määräykseen sisältyisi vastoin sen selvää sanamuotoa ehto, jonka mukaan lisää olisi suoritettava vain harjoituksen vastuunalaiseksi valvojaksi määrätylle tai pääesikunnan antamassa räjäytysharjoituksia ja räjäytystöitä koskevassa varomääräyksessä tarkoitetuille johtajille. Näin ollen Vilkolle ja Hamarille on kanteessa tarkoitetulta ajalta maksettava räjäytystyölisää.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että vääpelit Vilkko ja Hamari ovat oikeutettuja virkaehtosopimuksen nojalla saamaan räjäytystyölisän edellinen ajalta 4.3.-9.3.1985 ja jälkimmäinen ajalta 4.3.-5.3.1985, jolloin he ovat toimineet kanteessa tarkoitetulla pioneerikoneiden sovelletun käytön harjoituskurssilla.

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Asian laatuun nähden STTK:n Julkisten alojen Ammattijärjestö STTK-J saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, K-P. Tiitinen, Juurinen, Tiitola, Koivistoinen ja Hynönen.

Tuomio oli yksimielinen.