Labor court dismisses union claim that work schedule change constitutes a method change requiring price renegotiation under collective agreement.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Finnish Labour Court dismissed the union's claim that a shift from two-shift to three-shift work constituted a 'method change' triggering price renegotiation under the collective agreement. The union argued the 3.37% reduction in daily working hours and increased machine maintenance issues warranted a new price calculation, while the employer contended no such renegotiation was agreed upon. The court ruled that the collective agreement's definition of method change could not be interpreted broadly enough to include work schedule alterations absent explicit negotiation or established practice.
Legislator headnote
AI generatedSection 13, paragraph 4 of the collective agreement; The court held that a change in the work schedule system does not constitute a 'change in work and production methods' requiring price renegotiation under the collective agreement's terms.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiössä oli siirrytty kaksivuorotyöstä kolmivuorotyöhön. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ollut käyty keskustelua työaikajärjestelmän muutoksen huomioon ottamisesta urakkahinnoittelussa eikä vakiintunutta käytäntöä ollut syntynyt. Menetelmämuutoksen käsitteelle ei työehtosopimuksen määräyksen sanamuodon mukaan voitu antaa niin laajaa sisältöä, että sen piiriin olisi luettava myös työaikajärjestelmän muutos. Kanne hylätty näyttämättömänä.
Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kopran Saha K. ja T. Kopra Ky
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 11.4.1984 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:
Suorituspalkat
13 §.
4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa, laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai -järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluontoiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai -saavutukseen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.
KANNE
Kanteen perustelut
Puutyöväen Liitto on lausunut, että Kopran Saha K. ja T. Kopra Ky:n Kopran sahalla oli syntynyt erimielisyys, vaatiko kaksivuorotyöstä kolmivuorotyöhön siirtyminen
työehtosopimuksen 13 §:n 4. kohdan mukaisen uudelleenhinnoittelun. Siirtyminen oli lyhentänyt työaikaa päivittäin 3,37 prosenttia. Myös koneiden huoltoaika oli vähentynyt ja häiriöt olivat lisääntyneet. Näiden seikkojen vuoksi työntekijät katsoivat työehtosopimuksen vaativan uudelleenhinnoittelua, koska työaikajärjestelmän muutos oli sellainen työ- ja tuotantomenetelmän muutos, jota tarkoitettiin työehtosopimuksen 13 §:n 4. kohdassa. Asiasta ei liittojen välillä neuvoteltaessa ollut päästy yksimielisyyteen.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan työehtosopimuksen 13 §:n 4. kohdan oikeaksi sisällöksi, että työtuntijärjestelmän muutos, jolla Kopran sahalla oli syksyllä 1984 siirrytty kaksivuorotyöstä kolmivuorotyöhön, mitä työaikamuotoa oli noudatettu syksyyn 1985, oli työehtosopimuksen 13 §:n 4. kohdan mukainen uudelleenhinnoittelua edellyttävä menetelmämuutos. Lisäksi Puutyöväen Liitto on vaatinut yhtiön tuomitsemista työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Kopran Saha K. ja T. Kopra Ky ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että kun esimerkiksi 1970-luvun loppupuolella oli sovittu sahateollisuuden osalta kaksivuorotyön työajan lyhentämisestä 8 tunnista 7 tuntiin 40 minuuttiin siten, että 20 minuutin tauko sovittiin luettavaksi työaikaan, ei tuolloin ollut sovittu mistään pysyvästä ansionmenetyksen korvaamismenetelmästä. Näin oli menetelty, vaikka oli oltu täysin tietoisia siitä, että tehollinen työaika lyheni kaksivuorotyössä 20 minuutilla. Samoin oli tiedetty, että sahoilla työskenneltiin yleisesti urakkapalkalla ja että tehollisen työajan lyhentäminen vaikutti ainakin välillisesti ansioon.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Kopran Saha K. ja T. Kopra Ky ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Puutyöväen Liitto on vielä lausunut, että lyhennettäessä työaikaa 1970-luvulla oli nimenomaan sovittu ansionmenetyksen korvaamisesta siten, että aikaisemmin palkallinen 20 minuutin virkistystaukokorvaus oli lisätty sahaushinnoitteluihin samalla, kun työaika oli lyhentynyt 8 tunnista 7 tuntiin 40 minuuttiin. Ei pitänyt paikkaansa, että jo hinnoittelusta sovittaessa otettaisiin huomioon sopimuskauden aikaiset työaikamuotojen muutokset, sillä hinnoittelusta sovittaessa eivät tehollisen työajan muutokset olleet edes tiedossa. Hinnoittelu määräytyikin aina käytössä olevan tehollisen työajan perusteella. Koska Kopran sahalla työaika oli lyhentynyt työaikamuodon muutoksen takia yli 3 prosentilla, tällaisella lyhennyksellä oli huomattavampaa muuttavaa vaikutusta työmäärään ja työsaavutukseen. Tästäkin syystä työehtosopimuksen 13 §:n 4. kohdan mukainen uudelleenhinnoittelu oli perusteltu.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksessä Kopran Saha K. ja T. Kopra Ky:ssä on 29.10.1984 siirrytty kaksivuorotyöstä kolmivuorotyöhön. Kolmivuorotyötä on tehty syksyyn 1985 saakka. Työntekijäpuoli on vaatinut työehtosopimuksen 13 §:n 4. kohdan mukaista suorituspalkkojen uudelleenhinnoittelua kolmivuorotyöhön siirtymisen vuoksi. Määräyksen mukaan uudelleenhinnoittelu suoritetaan työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa.
Puutyöväen Liitto on perustanut kanteensa lähinnä siihen, että työaikajärjestelmän muutos oli ollut työehtosopimuksen 13 §:n 4. kohdassa tarkoitettu työ- ja tuotantomenetelmän muutos, ja vaatimuksensa tueksi viitannut erityisesti siihen, että kaksivuorotyöstä kolmivuorotyöhön siirtyminen oli lyhentänyt työaikaa päivittäin 3,37 prosentilla. Myös koneiden huoltoaika oli vähentynyt sekä häiriöt olivat lisääntyneet. Työnantajaliiton käsityksen mukaan työaikajärjestelmän muuttumista ei voitu pitää työehtosopimuksen 13 §:n 4. kohdassa tarkoitettuna menetelmämuutoksena.
Työehtosopimuksen 13 §:n 4. kohtaan on vuoden 1972 työehtosopimusneuvotteluissa lisätty ensimmäisen momentin toinen virke. Työnantajaliiton neuvotteluedustajan työtuomioistuimessa antaman todistajankertomuksen mukaan virkettä lisättäessä oli haluttu määritellä työ- ja tuotantomenetelmien muutoksen käsite. Neuvotteluissa ei todistajan mukaan ollut tullut esille, että työaikajärjestelmän muutosta olisi pidettävä menetelmämuutoksena.
Työehtosopimusneuvotteluissa ei esitetyn selvityksen mukaan ole käyty keskustelua työaikajärjestelmän muutoksen huomioon ottamisesta urakkahinnoittelussa. Sellaista vakiintunutta käytäntöä, joka tukisi kanteessa esitettyä tulkintaa, ei ole näytetty syntyneen. Koska työtuomioistuimen mielestä menetelmämuutoksen käsitteelle ei määräyksen sanamuodon mukaan voida antaa niin laajaa sisältöä, että sen piiriin olisi luettava myös työaikajärjestelmän muutos, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että siirtymistä kaksivuorotyöstä kolmivuorotyöhön olisi pidettävä sellaisena työ- ja tuotantomenetelmien muuttumisena, joka työehtosopimuksen 13 §:n 4. kohdan mukaan edellyttää uudelleenhinnoittelua.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asian laatuun nähden Metsäteollisuuden Työnantajaliitto sekä Kopran Saha K. ja T. Kopra Ky saavat itse kärsiä kulunsa.
Jäsenet: Huopaniemi, puheenjohtaja, Suhonen, Vihma, K. Rautiainen, Leivo ja Palanko-Laaka.
Tuomio oli yksimielinen.