Labour court dismisses employer's claim that a driver's customs violation justified immediate contract termination.

Ulkomaanliikenteessä työskentelevä rekka-autonkuljettaja oli ulkomailla liikennöidessään tuonut maahan alkoholijuomia tullisäännösten vastaisesti. Työntekijän oli täytynyt olla selvillä siitä, että työaikana ja työnantajan autoa käyttäen tapahtuneesta tullimääräysten rikkomisesta saattaa olla haitallisia vaikutuksia myös työnantajan liiketoiminnalle, ja myös ymmärtää, että hänen menettelynsä, huomioon ottaen väkijuomien määrän suuruuden, muodosti sellaisen vakavan työsuhteeseen perustuvien velvollisuuksien rikkomisen, joka saattoi johtaa työsuhteen päättämiseen. Työnantajalla oli ollut työsopimuksen päättämiseen irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy. (Ään.)

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaaja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y. Kuultava Oy P. Nyholm Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.5.1984 tehdyssä autoliikenteen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I. YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä (LTK/SAK) solmittuja sopimuksia.

6 §

Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

3. Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa. Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voidaan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai kokonaan keskeytettävä.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 5.6.1984 solmitussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §

Irtisanomisajat

Irtisanomisajan noudattamatta jättämiseen sovelletaan työsopimuslain 39 a §:n säännöksiä.

3 §

Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä

Irtisanomisen peruste irtisanomismenettelystä annetun lain piiriin kuuluvissa irtisanomistapauksissa määräytyy työsopimuslain 37 §:n mukaan.

Työsuhteen päättämisessä, erimielisyyksien selvittelyssä, lain ja sopimuksen rikkomisen seuraamuksissa ja tuomioistuinkäsittelyssä noudatetaan irtisanomismenettelystä annetun lain ja tämän sopimuksen 5 §:n määräyksiä.

5 §

Neuvottelujärjestys ja työtuomioistuin

Sopimuksen 3 §:ssä mainituissa tapauksissa järjestöt voidaan tuomita työehtosopimuslain mukaisiin hyvityssakkoihin ainoastaan silloin, kun on kysymys sen 1 kappaleen rikkomisesta. Työnantajaan kohdistuvat seuraamukset sopimuksen 3 §:n rikkomisesta määräytyvät työsopimuslain ja irtisanomismenettelyä koskevan lain mukaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on työtuomioistuimessa lausunut, että kuorma-autonkuljettaja Vesa Knuutinen oli työskennellyt LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenyrityksen Oy P. Nyholm Ab:n palveluksessa ulkomaanajossa. Knuutinen oli ollut yhtiön palveluksessa 4.3.1975 lähtien. Hän oli tehnyt työnsä huolellisesti ja tunnollisesti, eikä hänelle ollut annettu huomautuksia töiden laiminlyömisestä eikä muustakaan työsopimuksen vastaisesta toiminnasta.

Tammikuun lopulla 1986 Knuutinen oli Tanskassa pysäytetty tullissa. Syynä oli ollut se, että hänellä oli ollut mukana liikaa alkoholia. Tullimaksun suorittaakseen Knuutinen oli soittanut työnantajalleen ja pyytänyt ennakkoa palkastaan, jonka työnantaja oli hänelle lähettänyt. Tullimaksun suorittamisen jälkeen Knuutisen oli sallittu jatkaa matkaansa. Knuutista ei ollut rangaistu Tanskassa mistään rikkomuksesta, vaan hän oli joutunut vain maksamaan tullimaksun. Knuutisen palattua takaisin Suomeen työnantaja oli purkanut hänen pitkään jatkuneen työsuhteensa ilmoittaen purkamisperusteeksi Tanskan tullissa sattuneen tapauksen.

Knuutinen oli tosin menetellyt moitittavasti käyttäessään Tanskan tullissa vihreää linjaa ilmoittamatta hallussaan olleesta ylimääräisestä alkoholista. Knuutisen menettely oli kuitenkin liittynyt niihin erityisolosuhteisiin, joissa ulkomaan ajoissa toimivat kuljettajat työskentelivät. Knuutiselle olisi hänen menettelynsä vuoksi voitu antaa varoitus, mutta missään tapauksessa Knuutisen käyttäytyminen ilman aikaisempaa varoitusta ei oikeuttanut työsuhteen purkamiseen tai irtisanomiseen. Tapaus oli jäänyt ainoastaan Tanskan tulliviranomaisten, työntekijän ja työnantajan tietoon.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy P. Nyholm Ab:llä ei ole ollut irtisanomissuojasopimukseen perustuvaa syytä purkaa tai irtisanoa Knuutisen työsuhdetta. Lisäksi liitto on vaatinut Oy P. Nyholm Ab:n velvoittamista maksamaan Knuutiselle irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsopimuksen päättämisen johdosta irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n ja autoliikenteen työehtosopimuksen 6 §:n perusteella kahden kuukauden irtisanomisajan palkkaa vastaavana korvauksena 10 500 markkaa ja irtisanomissuojasopimuksen 3 §:ssa tarkoitettuna korvauksena työsuhteen purkamisesta ilman irtisanomiseen oikeuttavia perusteita 20 kuukauden palkkaa vastaavat 105 000 markkaa, molemmat erät 16 prosentin korkoineen 1.2.1986 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on lausunut vastineessaan, johon Oy P. Nyholm Ab on omalta osaltaan yhtynyt, että Knuutiselle oli useamman kerran hänen työsuhteensa aikana annettu huomautuksia, minkä lisäksi hänelle oli 16.9.1983 annettu kirjallinen varoitus työssä osoitetun huolimattomuuden johdosta.

Kanteessa esitetty väite, että Knuutista ei olisi rangaistu Tanskassa mistään rikkomuksesta, ei pitänyt paikkaansa. Tanskan tulliviranomaisten päätöksestä ilmeni, että Knuutinen oli joutunut maksamaan sakkoa 7 000 Tanskan kruunua ja tullimaksua 3 513 kruunua. Päätöksestä kävi ilmi myös, että Knuutisella oli rajan ylittäessään ollut hallussa 9 litran pulloa 80 prosenttista rommia ja 12 0,7 litran pulloa viskiä. Työnantajan Knuutiselle Tanskaan toimittama rahamäärä ei ollut luonteeltaan tavanomaista palkkaennakkoa. Työnantajalla ei nimittäin ollut ollut mahdollisuutta edes harkinta, toimitettaisiinko Knuutiselle rahamäärä vai ei. Knuutisen kuljettaman rekka-auton lasti oli sisältänyt herkästi pilaantuvia banaaneja. Ilman sakon ja tullimaksun maksamista autoa ei olisi saatu Suomeen lastia vaarantamatta.

Knuutinen oli toiminnallaan aiheuttanut haittaa työnantajan kuljetusten hoitamiselle. Vakiintunut käytäntö oli, että tulliviranomaiset kiinnittivät erityistä huomiota rikkomukseen syyllistyneisiin autoihin. Tulliviranomaisilla oli oikeus ja velvollisuuskin purkauttaa tullissa tällaisten autojen lasteja. Se puolestaan hidasti autojen kulkua tuntuvasti, jopa vuorokausia. Kuljetusten hidastuminen puolestaan merkitsi melkoista haittaa työnantajalle, sillä ulkomaan kuljetussopimuksista käytiin erittäin kovaa kilpailua. Yksikin viivästyminen saattoi aiheuttaa huomattavia sopimusten menetyksiä. Näin oli asianlaita etenkin silloin, kun kysymyksessä olivat herkästi pilaantuvat päivittäistavarat, joista nyt esillä olevassa tapauksessa oli kysymys. Kanteessa tarkoitetulla menettelyllä kuljettaja saattoi vaarantaa kuljetusliikkeen toiminnan, jos yksikin pilaantumisherkkä lasti tuhoutuisi.

Ne erityisolosuhteet, joissa ulkomaankuljettajat joutuivat työskentelemään, edellyttivät heiltä erittäin huolellista lain noudattamista ulkomailla. Joustavia tullijärjestelyjä ei saanut käyttää hyväksi rikollisessa toiminnassa.

Knuutisen hallussa ollut alkoholi oli tarkoitettu tuotavaksi joko Ruotsiin tai Suomeen. Näiden maiden tullija rikoslainsäädännön mukaan kysymyksessä oli huumausaineen salakuljetus. Suomen huumausainelain mukaan siitä oli ensisijainen rangaistusseuraamus vankeus. Huumausaineen salakuljetus oli rikos, joka pilasi työnantajan mainetta siinä määrin, että sillä oli vaikutuksensa työnantajan liiketoimintaan.

Knuutisen työsuhde oli purettu irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaisesti. Mikäli katsottaisiin, että perusteita Knuutisen työsuhteen purkamiselle ei olisi ollut, oli työnantajalla joka tapauksessa työsopimuslain 37 §:n mukainen erityisen painava syy Knuutisen työsopimuksen irtisanomiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Tilanne Tanskan tullissa ei kuljetuksen kannalta ollut ollut niin kiireellinen ja pakottava kuin vastineessa oli esitetty. Auton lastina oli ollut raakoja banaaneja, jotka oli kypsytetty vasta Suomessa.

Knuutinen oli työsuhteensa purkamisen jälkeen ollut työttömänä 1.5.1986 asti. Knuutisen saama uusi työpaikka ei kuitenkaan ansiotasoltaan vastannut läheskään ulkomaanliikenteessä toimivan kuljettajan palkkatasoa, sillä Knuutinen oli kotiseudullaan paikallisen kuorma-autoyrittäjän palveluksessa. Tässä uudessa työssä Knuutisen kuukausipalkka oli noin 1 200 markkaa alhaisempi kuin Oy P. Nyholm Ab:n palveluksessa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto lisäksi oikeudenkäyntikuluille 16 prosentin korkoa tuomion antopäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy P. Nyholm Ab on 27.1.1986 purkanut yhtiön palveluksessa 4.3.1975 lukien olleen ulkomaanliikenteessä kuorma-autonkuljettajana toimineen Vesa Knuutisen työsopimuksen. Työsopimuksen purkamisen välitön syy on ollut se, että Knuutinen on kuljettaessaan banaanilastia Hampurista Suomeen ajanut Tanskan tullissa niin sanottua vihreää linjaa pitkin, joka on tarkoitettu yksinomaan tullivapaille kuljetuksille, siitä huolimatta, että hänen hallussaan on ollut tullattavaa tavaraa. Tanskan tulliviranomaisten tarkastuksessa Knuutiselta on löydetty yhteensä 17,4 litraa väkeviksi luokiteltuja alkoholijuomia, jotka Knuutinen Tanskan tullisäännösten vastaisesti on yrittänyt kuljettaa maahan. Menettelynsä johdosta Knuutinen on määrätty maksamaan sakkoa ja tullimaksuja yhteensä 10 513 Tanskan kruunua. Sakon ja maksujen suorittamista varten Knuutinen on pyytänyt varoja työnantajalta, joka on toimittanut välittömästi rahat Knuutiselle saadakseen auton lasteineen tulliviranomaisten hallusta.

Pitkään alalla olleena Knuutisen on täytynyt tietää menettelynsä säännösten vastaisuudesta. Hänen on pitänyt olla selvillä siitä, että työaikana ja työnantajan autoa käyttäen tapahtuneesta tullimääräysten rikkomisesta saattaa olla haitallisia vaikutuksia myös työnantajan liiketoiminnalle. Knuutisen on sen vuoksi työtuomioistuimen mielestä täytynyt myös ymmärtää, että hänen menettelynsä, huomioon ottaen väkijuoman määrän suuruuden, muodostaa sellaisen vakavan työsuhteeseen perustuvien velvollisuuksien rikkomisen, että hänen työsopimuksensa sen perustella olisi voitu purkamisen sijasta myös irtisanoa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on ollut Knuutisen työsopimuksen päättämiseen irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen 3 §:ssä tarkoitettu erityisen painava syy, minkälaisen perusteen vastaisen työsopimuksen päättämisen seuraamuksista irtisanomissuojasopimuksen 1 ja 3 §:n mukaan vain voi olla kysymys työtuomioistuimessa käytävässä oikeudenkäynnissä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saa LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Tiitola, K. Rautiainen, Sulkunen ja Porttila.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto.

Jäsen Porttila, jonka mielipiteeseen jäsen Sulkunen yhtyi, lausui:

Asiassa on riidatonta, että Knuutinen on tuomiosta ilmenevin tavoin syyllistynyt Tanskan lain mukaisesti rangaistavaan salakuljetusyritykseen ja että hänelle on siitä määrätty sakkorangaistus.

Työnantajalle ei kuitenkaan Knuutisen menettelyn johdosta ole syntynyt oikeutta hänen työsopimuksensa purkamiseen eikä edes sen irtisanomiseen. Perustelen käsitystäni seuraavasti: Työnantaja ei ole näyttänyt, että Knuutinen olisi aikaisemmin työsuhteessaan syyllistynyt vastaavaan tai muuhunkaan moitittavaan käyttäytymiseen, mistä kanteessa tarkoitetussa tapauksessa sinänsä on kysymys. Työnantaja ei myöskään ole näyttänyt kärsineensä vahinkoa Knuutisen menettelyn johdosta. Knuutinen on päin vastoin itse omatoimisesti ryhtynyt toimenpiteisiin mahdollisten vahinkojen estämiseksi. Näin ollen Knuutisen työsopimuksen purkamisesta johtuisi sen kaltainen seuraamusten kasautuminen, jota en voi hyväksyä.

Salakuljetusyrityksen kohteena on kuitenkin ollut varsin suuri määrä alkoholipitoisia juomia. Näin ollen Knuutisen käyttäytymistä on pidettävä siinä määrin moitittavana, että hänelle olisi voitu antaa siitä varoitus. Hänen menettelynsä alentaa sen vuoksi irtisanomissuojasopimuksen mukaan tuomittavan korvauksen määrää.

Edellä olevan perusteella vahvistan, että Oy P. Nyholm Ab on irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti purkanut Knuutisen työsopimuksen, vaikka yhtiöllä ei olisi ollut oikeutta edes työsopimuksen irtisanomiseen, sekä velvoitan Oy P. Nyholm Ab:n maksamaan Knuutiselle irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n ja autoliikenteen työehtosopimuksen 6 §:n perusteella irtisanomisajan palkkaa vastaavana korvauksena 10 500 markkaa ja irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n perusteella korvauksena laittomasta työsuhteen päättämisestä 40 000 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen 1.2.1986 lukien. Lisäksi määrään LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y:n korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikuluja 1 500 markalla.