Labour Court allows driver's waiting time pay when transport is pre-scheduled to stop en route.

Yhtiö oli harjoittanut alueliikenteen piiriin kuuluvaa tavarankuljetusta aikataulujen mukaisesti siten, että kuljettaminen oli keskeytynyt matkan aikana määrätyssä paikassa ennakolta ilmoitetuksi ajaksi. Työehtosopimuksen määräyksen mukaan matkalla tapahtuvan odottamisen ajalta oli suoritettava korvausta odotusajan palkkana. Kun näyttämättä oli jäänyt, että työpäivän jakamista koskeva määräys olisi tarkoitettu sisältämään ohjeita odotusajan palkan maksamisesta, autonkuljettajalla oli oikeus saada odotusajan palkkaa tunneilta, jotka hän työpäivinään joutui odottamaan matkan aikana kuljettamisen jatkamista, jollei odottamiseen käytettyä aikaa ollut sovittu ruokailuajaksi.

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaaja Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Kuultava Kuljetusliike P. Lumiaho Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 2.5.1983 tehdyssä autoliikenteen työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 11 §

Säännöllinen työaika

5. Jaksottaisessa työssä ei työpäivää saa jakaa kuin kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan.

Pöytäkirjamerkintä:

5 kohdan määräyksellä ei suljeta pois työaikalaista johtuvia taukojen antamismahdollisuutta eikä rajoiteta odotusajan käyttömahdollisuuksia.

7. Milloin autonkuljettaja tai apumies joutuu matkallaan odottamaan, ei tätä aikaa lueta työajaksi, mutta suoritetaan siitä korvaus.

Mikäli autonkuljettaja joutuu toistuvasti siirtämään autoa lastaajan tai purkajan määräyksestä, luetaan kyseinen aika kuljettajan työajaksi. Mikäli autonkuljettaja joutuu vastaavissa olosuhteissa odottamaan joutumatta toistuvasti siirtämään autoa ja saa vapaasti poistua autonsa luota, maksetaan kyseisestä ajasta odotusajan palkkaa lukematta sitä työaikaan.

8. Mikäli työntekijä työnantajan toimesta vieraalla paikkakunnalla kokonaan vapautetaan purkaus- ja lastauspaikalta, maksetaan hänelle kuitenkin odotusajan palkka mahdollisen työpalkan lisäksi yhteensä kahdeksaan (8) tuntiin saakka kalenterivuorokautta kohden. Tämä säännös ei koske tapausta, jossa kokonaan vapauttaminen tapahtuu kotipaikkakunnalla.

9. Ruokailuajasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken työaikalakia noudattaen.

Samojen asianosaisten kesken 14.5.1984 tehdyssä alan työehtosopimuksessa ovat edellä olevat kohdat ennallaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Työnantaja ei ollut suostunut maksamaan odotusajan palkkaa Nivalassa ja Posiolla vietetyistä taukoajoista autoliikenteen työehtosopimuksen 11 §:n 7 kohdan sanamuodosta huolimatta. Asiasta oli neuvoteltu sekä paikallisesti että liittojen välillä pääsemättä yksimielisyyteen. Koska yhtiön Oulun toimipisteen kuljettaja joutui odottamaan Nivalassa ja Posiolla ja siis muulla paikkakunnalla kuin asemapaikkakunnalla, työehtosopimuksen 11 §:n 7 kohdan mukaan odotusajan palkka oli maksettava.

Määräystä oli sovellettu käytännössä kantajapuolen kannan mukaisesti. Esimerkiksi Pohjolan Liikenne Oy:n Oulun toimipisteessä oli käytäntö Oulu-Kajaani tavaralinjalla ollut sellainen, että työntekijät lähtivät Oulusta kello 18 ja olivat Kajaanissa kello 22. Tämän jälkeen työntekijät pitivät ruokatunnin ja lähtivät aamuyöstä kello 3 uudelleen työhön. Ruokatunnin jälkeiseltä kello 23 ja 3 väliseltä ajalta työntekijöille oli maksettu odotusajan palkka neljältä tunnilta työehtosopimuksen 11 §:n 7 kohdan mukaisesti. Työntekijät viettivät odotustunnit Pohjolan Liikenne Oy:n lepohuoneessa Kajaanissa.

Liittojen välillä oli vuoteen 1976 saakka vallinnut yksimielisyys siitä, että työehtosopimuksen 11 §:n 8 kohtaa sovellettiin vain silloin, kun kuljettaja joutui yöpymään vieraalla paikkakunnalla. Näin ollen puheena oleva määräys ei koskenut tapausta, jossa oli kysymys työpäivän aikana vieraalla paikkakunnalla tapahtuvasta odotuksesta. Työehtosopimuksen 11 §:n 7 kohdan odotusajan palkkaa koskeva määräys oli otettu ensimmäisen kerran työehtosopimukseen maaliskuussa 1976. Tällöin oli todettu, että 11 §:n 7 kohta koski päivittäin vieraalla paikkakunnalla tapahtuvaa odottamista ja sen 8 kohta tilannetta, joka edellytti yöpymistä.

Vuoteen 1980 saakka kuorma-autonkuljettajilla oli ollut useita valtakunnallisia työehtosopimuksia, jotka olivat kaikki asianosaisliittojen välillä solmittuja. Tavaralinjaliikennettä oli koskenut oma työehtosopimuksensa. Lisäksi oli ollut erikseen automiesten työehtosopimus sekä ulkomaan liikennettä koskeva työehtosopimus. Vuonna 1980 tavaralinjaliikenteen, automiesten ja ulkomaan tavaralinjaliikenteen sopimukset yhdistettiin ja niistä muodostettiin yhteinen autoliikenteen työehtosopimus. Uuteen työehtosopimukseen siirrettiin odotusajan palkkaa koskevat määräykset 11 §:n 7 ja 8 kohdiksi. Määräykset olivat samansisältöisinä voimassa vuosien 1984-1986 työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksia yhdistettäessä ei muutettu odotusajan palkkaa koskevia tulkintaperiaatteita. Työehtosopimusta oli 1980-luvulla muutettu mainituilta osin vain siten, että työehtosopimuksessa ei enää ollut erillistä odotusajan palkkataulukkoa. Odotusajalta maksettiin nykyisin työehtosopimuksen mukainen peruspalkka.

Autoliikenteen työehtosopimuksen 11 §:n 5 kohdan mukaan jaksottaisessa työssä ei työpäivää saanut jakaa kuin kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan. Samassa kohdassa olevan pöytäkirjamerkinnän mukaan määräyksellä ei suljettu pois työaikalaista johtuvia taukojen antamismahdollisuutta eikä rajoitettu odotusajan käyttömahdollisuutta. Pöytäkirjamerkintä osoitti, että työpäivä voitiin jakaa kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan vain kotipaikkakunnalla. Säännöksellä ei rajoitettu odotusajan käyttömahdollisuuksia vieraalla paikkakunnalla oltaessa. Työehtosopimuksen 11 §:n 5 kohdan määräys ei koskenut työajan jakamista kahteen työrupeamaan vieraalla paikkakunnalla siten, että väliaika olisi palkatonta. Sopimuksen 11 §:n 7 kohdan mukaan tällöin oli maksettava odotusajan palkka.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Kuljetusliike P. Lumiaho Oy:n Oulun toimipisteessä työskentelevällä Jukka Suomisella on oikeus työehtosopimuksen 11 §:n 7 kohdan perusteella odotusajan palkkaan niiltä tunneilta, jotka hän Posiolla ja Nivalassa edellä kerrotulla tavalla joutuu odottamaan työpäivänsä jatkumista.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työehtosopimuksen 11 §:n 5 kohdassa oli määräys siitä, että jaksottaisessa työssä työpäivä voitiin jakaa kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan. Määräyksen sanamuoto ei koskenut yksinomaan kotipaikkakunnalla tapahtuvaa työpäivän jakamista. Määräykseen liittyvä pöytäkirjamerkintäkään ei osoittanut, että työpäivä voitaisiin jakaa kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan vain kotipaikkakunnalla. Pöytäkirjamerkintä ei sanamuotonsa mukaisesti sulkenut pois työaikalaista johtuvien taukojen antamismahdollisuutta eikä rajoittanut odotusajan käyttömahdollisuuksia. Työehtosopimuksen 11 §:n 5 kohdan mukaisesti työpäivä voitiin työtuntijärjestelmää laadittaessa tai työnjohdollista määräystä annettaessa jakaa kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan sekä koti- että vieraalla paikkakunnalla. Näiden kahden työrupeaman välinen aika oli palkatonta aikaa, koska silloin eivät työntekijät olleet velvollisia suorittamaan työsuhteeseensa liittyviä työtehtäviä.

Yhtiö oli vuodesta 1970 lukien kuljettanut pankkien pankkitositteita ennaltakäsin laaditun minuuttiaikataulun mukaisesti. Suominen oli toiminut tässä tehtävässä. Hänen kuljetustehtävänsä olivat suuntautuneet aikataulun mukaan Oulusta Posiolle tai Nivalaan ja näiltä paikkakunnilta takaisin Ouluun. Posiolla ja Nivalassa hänellä oli ollut tarkan aikataulun mukaan määräytyvä palkaton tauko, jona aikana hän ei ollut ollut velvollinen osallistumaan minkäänlaisiin työtehtäviin. Suomisen työpäivä oli jaettu kahteen yhtäjaksoiseen työrupeamaan autoliikenteen työehtosopimuksen 11 §:n 5 kohdan mukaisesti. Suominen ei ollut Nivalassa tai Posiolla ollessaan joutunut ennalta arvaamattomasta syystä odottamaan, vaan hänet oli siellä ennalta käsin laaditun työtuntijärjestelmän mukaan täysin vapautettu työtehtävistään, joten työehtosopimuksen 11 §:n 7 kohta ei tullut sovellettavaksi.

Pohjolan Liikenne Oy:n Oulun toimintapisteen käytäntö oli aikoinaan koskenut lyhyehkön ajan ainoastaan 1-2 kuljettajaa. Kuljetusliike P. Lumiaho Oy:n kuljettajat, joita oli yli 100 reittiliikenteessä, olivat vuodesta 1970 lukien suorittaneet työtehtävänsä aikataulun mukaisesti. Suurimmalla osalla heistä oli koko ajan ollut työn luonteesta johtuva vieraalla paikkakunnalla pidettävä palkaton katko. Ennen nyt käsiteltävää asiaa työntekijäpuoli ei ollut asiaan edes puuttunut. Yhtiö oli autoliikenteen työehtosopimuksen soveltamispiirissä suurin yritys, jossa työ suoritettiin tarkan ennalta tiedossa olevan aikataulun mukaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asianosaisliittojen kesken on syntynyt erimielisyyttä siitä, onko Kuljetusliike P. Lumiaho Oy velvollinen suorittamaan palveluksessaan Oulun toimipisteessä olevalle Jukka Suomiselle työehtosopimuksen 11 §:n 7 kohdassa tarkoitettua odotusajan palkkaa niiltä ajanjaksoilta, joina hän kanteessa tarkoitettuja linjoja ajaessaan joutuu etukäteen määrätyllä tavalla odottamaan Nivalassa ja Posiolla. Selvityksen mukaan yhtiö on vuodesta 1970 lähtien harjoittanut Oulussa ja myös muualla alueliikenteen piiriin kuuluvaa tavarankuljetusta aikataulujen mukaisesti siten, että kuljettaminen on keskeytynyt matkan aikana määrätyssä paikassa ennakolta ilmoitetuksi ajaksi. Yhtiö on katsonut keskeytyksen kuljettajan vapaa-ajaksi, eikä ole maksanut sen ajalta odotusajan palkkaa.

Työrupeamien välinen aika ei ole työaikaa. Määräyksessä ei ole sovittu keskeytyksen pituudesta eikä sen ajalta suoritettavasta korvauksesta, kuten linja-autoliikenteen osalta on tehty. Todistajina jutussa on kuulusteltu työntekijäpuolelta työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneita liiton edustajia. Heidän lausumiensa mukaan tarkoituksena on ollut, että työpäivän jakaminen kahteen työrupeamaan olisi mahdollista vain ruokailutauon ajaksi. Tätä käsitystä ei ole ilmaistu määräyksessä. Määräyksen sanamuoto ei tue liioin sitä työntekijäliiton puolelta esitettyä väitettä, että työrupeamien välinen aika olisi sijoitettava kotipaikkakunnalla pidettäväksi. Työtuomioistuimen mielestä kysymyksessä olevan määräyksen perusteella ei ole estettä jakaa työpäivää kahteen rupeamaan sillä tavalla, että niiden välinen aika säännönmukaisesti sattuu matkan aikana vieraalla paikkakunnalla vietettäväksi.

Odotusajan palkan maksamisvelvollisuudesta on sovittu työehtosopimuksen 11 §:n 7 ja 8 kohdissa. Asianosaisliitot ovat jutun käsittelyssä olleet yhtä mieltä siitä, että viimeksi mainitussa kohdassa olevaa määräystä ei sovelleta kanteessa tarkoitettuun tilanteeseen. Sen noudattaminen nimittäin edellyttää, että autonkuljettaja vapautetaan kokonaan työstä työpäivän jäljelle olevaksi ajaksi.

Tavaraliikennettä ei selvityksen mukaan ole harjoitettu etukäteen määrätyn, vieraalle paikkakunnalle sijoitetun keskeytyksen sisältävän aikataulun mukaan juuri muissa kuin Kuljetusliike P. Lumiaho Oy:n suorittamissa, kanteessa kerrotuissa kuljetuksissa. Eräässä toisessa liikenneyhtiössä on tosin muutamalla linjalla ollut vastaavanlaisia etukäteen määrättyjä taukoja. Työntekijäliiton puututtua asiaan kuljetukset on järjestetty tapahtuviksi ilman odottamisia. Eräällä linjalla on jonkin aikaa maksettu odotusajan palkkaa säännöllisen tauon ajalta. Työtuomioistuimen mielestä ei näin vähäiseksi jääneestä käytännöstä ole saatavissa johtoa määräysten oikealle tulkinnalle.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin toteaa, että työpäivän jakamista koskeva määräys ei estä sijoittamasta työrupeamien väliin jäävää aikaa myös kotipaikkakunnan ulkopuolelle. Jutussa ei ole näytetty, että määräys olisi tarkoitettu sisältämään ohjeita odotusajan palkan maksamisen varalta. Sen vuoksi työtuomioistuimen mielestä autonkuljettajan oikeus odotusajan palkkaan matkan aikana tapahtuvasta odottamisesta on ratkaistava työehtosopimuksen 11 §:n 7 ja 8 kohtien mukaisesti. Ensiksi mainitun kohdan ensimmäisessä kappaleessa, joka on luonteeltaan yleinen, eikä vain määrättyjä yksittäistapauksia koskeva, odotusajan palkan saamisen ehdoksi ei ole asetettu ennalta arvaamatonta odottamista. Muun riidattoman perusteen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, että puheena olevaa sopimuskohtaa on tulkittava sen sanamuodon mukaisesti. Näin ollen autonkuljettajalla on oikeus odotusajan palkkaan myös ennalta määrätyn, matkan aikana tapahtuvan odottamisen ajalta.

Työtuomioistuimen mielestä on mahdollista, että matkan aikana tapahtuva etukäteen määrätty tauko työehtosopimuksen 11 §:n 9 kohdan perusteella sovitaan ruokailuajaksi. Asianosaiset eivät kuitenkaan ole asiassa ottaneet kantaa määräyksen sisältöön tai sen soveltamiseen riidan kohteena olevassa tilanteessa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Jukka Suomisella on oikeus saada odotusajan palkkaa niiltä kanteessa tarkoitetuilta tunneilta, jotka hän työpäivinään joutuu odottamaan Posiolla ja Nivalassa kuljettamisen jatkamista, jollei odottamiseen käytettyä aikaa joltakin osalta työehtosopimuksen 11 §:n 9 kohdan mukaan sovita ruokailuajaksi.

Asian laatuun nähden työntekijäliitto saa kärsiä kulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Vihma, M. Virtanen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.