Labor court orders employer and union to pay fines for violating collective agreement layoff order rules.

Työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen lomauttamisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti lomauttaessaan putkiasentajan ennen yhtiön palvelukseen myöhemmin tullutta asentajaa. Jutun ratkaisemisen kannalta ei ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, millaiseen järjestykseen lomauttamisessa muut työnantajan palveluksessa olleet putkiasentajat kuin sanottu lomautetun kanssa samalla työmaalla ollut asentaja olisi ollut pantava. Työnantaja tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Työnantajaliitto, jonka olisi neuvotteluvaiheessa tullut havaita työnantajan menettelyn ilmeinen virheellisyys, tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Sarjaputki Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennustyöläisten Liiton ja Putkijohtotyönantajainliiton kesken 24.3.1981 solmitussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 9. päivänä helmikuuta 1979 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

17 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä,

sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

KANNE

Kanteen perustelut

Lehdon käännyttyä pääluottamusmiehen puoleen oli hänen aloitteestaan järjestetty asiassa yhtiön konttorissa 16.11.1981 neuvottelu, jossa liittojen edustajat olivat läsnä. Asia oli ollut uudelleen esillä liittojen välisessä neuvottelussa 7.10.1983. Neuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Sarjaputki Oy oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti lomauttaessaan Lehdon. Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Sarjaputki Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kanteeseen vastatessaan Sarjaputki Oy ja Putkijohtotyönantajainliitto ovat lausuneet, että lomautusvaiheen alkaessa Sarjaputki Oy:llä oli ollut työssä sellaisia putkiasentajia, joiden työsuhteet kestoltaan olivat verrattavissa Lehdon työsuhteeseen. 9.9.1981 oli alkanut Lehdon ja kolmen muun työntekijän lomautus. Muut työntekijät olivat tulleet yhtiön palvelukseen, yksi 5.6.1980 ja kaksi muuta 9.6.1980. 17.9.1981 oli alkanut kahden työntekijän lomautus. He olivat tulleet yhtiön palvelukseen 4.6.1979 ja 22.6.1981. Sen jälkeen 21.9.1981 oli alkanut myös kahden työntekijän lomautus, jotka olivat tulleet yhtiön palvelukseen 27.9.1977 ja 5.6.1979. Lisäksi 8.10.1981 olivat lähteneet suorittamaan asevelvollisuuttaan yhtiön palvelukseen 25.8.1980, 1.6.1981 ja 9.3.1981 tulleet työntekijät. Viimeksi mainittu työntekijä oli jäänyt Talo Jarvan työmaalle Lehdon jälkeen. Muut yhtiön asentajat erottuivat sanotuista asentajista selvästi pitempien työsuhteittensa perusteella.

Edellä luetellut asentajat olivat palvelusajan keston suhteen keskenään samanvertaisessa asemassa. Lomautusjärjestystä laadittaessa oli sanotun ryhmän sisällä kiinnitetty huomiota siihen, miten asentajat vapautuisivat valmistuvista työkohteista. Lomautukset olivat alkaneet noin viikon välein. Toisaalta jo ennen lomautusten alkamista oli ollut tiedossa, että kolme asentajaa aloittaisi asevelvollisuuden suorittamisen 8.10.1981. Koska heidän lähtönsä pois yhtiöstä oli ollut ennakolta tiedossa, ei olisi ollut tarkoituksenmukaista lomauttaa heitä sitä ennen.

Lehdon lomautuksen alkamisajankohta oli määritelty sen mukaan, milloin hänen viimeinen työmaansa Talo Jarva valmistuisi. Työmaata ei kuitenkaan ollut saatu valmiiksi aikataulun mukaisesti rakentamisen hidastumisen ja sen myötä tavanomaista hitaamman putkitöiden edistymisen vuoksi. Joitakin vähäisempiä töitä työkohteessa oli myöhemmin käynyt tekemässä kaksi työntekijää, joista toisen työsuhde oli alkanut jo 2.10.1979. Näitä töitä ei kuitenkaan ollut jatkettu välittömästi Lehdon lomautuksen alettua. Väite siitä, että Lehto olisi ollut työmaalla etumiehenä, oli väärä. Työtä ei tehty urakalla vaan tuntityönä ja liikkeen käytännön mukaan kaikille työntekijöille oli maksettu etumieslisää. Lehdon kertausharjoituksilla ei ollut ollut mitään tekemistä hänen lomautusaikansa kanssa. Asia ei ollut ollut työnantajan tiedossa lomautusjärjestystä laadittaessa. Työnantaja oli lomautusjärjestystä suunnitellessaan ottanut mahdollisuuksien mukaan huomioon sopimuksen määräykset.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Lehdon työsuhde Sarjaputki Oy:ssä oli alkanut 12.5.1980. Ainakin yhdeksän putkiasentajaa, joita ei lomautettu samanaikaisesti Lehdon kanssa, oli tullut Sarjaputki Oy:n palvelukseen Lehdon jälkeen. Heidän työsuhteensa olivat alkaneet 25.8.1980,

9.3.1981, 6.4.1981, 13.4.1981, 19.5.1981, 28.5.1981,

1.6.1981, 8.6.1981 ja 22.6.1981.

Lomautettaessa Lehtoa hänellä oli huollettavanaan vuonna 1978 syntynyt tytär. Myöhemmin työsuhteeseen tulleista ei ainakaan kahdella ollut huoltovelvollisuutta. Työnantaja oli myös tiennyt Lehdon huoltovelvollisuuden. Huomattava oli myös, että yksi Lehdon kanssa samanaikaisesti lomautettu työntekijä, jonka työsuhde oli alkanut 9.6.1980, oli kutsuttu lomautuksen kestäessä takaisin työhön 26.10.1981. Tiettävästi tämä asentaja ei ollut huoltovelvollinen. Sanotusta selvisi, ettei työnantaja ollut noudattanut oikeata vähentämisjärjestystä. Työnantaja ei ollut voinut esittää sellaisia hyväksyttäviä syitä, joiden mukaan yhtiö olisi voinut työehtosopimusta rikkomatta poiketa sovitusta vuorojärjestyksestä.

Rakennustyöläisten Liitto on vielä esittänyt, että Lehto oli ollut tärkein asentaja kysymyksessä olevalla työmaalla ja hänelle oli luovutettu työn piirustukset, joiden mukaan asennustyöt oli suoritettu. Hän oli tehnyt pohjaviemärit ensin ja näiden valmistuttua pienen katkon jälkeen jatkanut työtä yksin. Vasta myöhemmin työmaalle oli tullut toinen työntekijä. Työt olivat tällöin edistyneet niin pitkälle, että lämpöjohtojen asennus oli ollut noin puolessa välissä. Kolmas putkiasentaja oli käynyt auttamassa uima-altaan putkien asentamisessa. Lehtoa ei tosin ollut erikseen määrätty etumieheksi, mutta hänen tehtäviinsä olivat kuuluneet etumiehelle työmaalla normaalisti kuuluvat tehtävät. Työnantaja oli myös tiennyt Lehdon kertausharjoituksiin lähdöstä lomautusilmoitusta annettaessa. Lehto oli nimittäin toimittanut kertausharjoituskäskyn mukana tulleen työnantajan täytettäväksi tarkoitetun lomakkeenosan työnjohtajalle välittömästi sen saatuaan ja siis useita viikkoja ennen lomautusta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sarjaputki Oy on kanteessa kerrotuin tavoin antanut palveluksessaan 12.5.1980 lukien olleelle putkiasentaja Risto Lehdolle 26.8.1981 ilmoituksen 9.9.1981 alkavasta lomautuksesta. Työnantaja on sitten irtisanonut Lehdon työsuhteen päättymään 75 lomautuspäivän jälkeen 30.11.1981 työn vähyyden vuoksi.

Ennen lomauttamisen alkamista Lehto on ollut asennustyössä Ylöjärvellä Talo Jarvan omakotitalotyömaalla. Lehto on aikaisemmin aloittanut omakotitalon putkiasennustyöt ja oltuaan välillä muissa asennustöissä työskennellyt ennen lomauttamistaan tuolla työmaalla yhdessä toisen yhtiön palvelukseen myöhemmin tulleen putkiasentajan kanssa, joka oli jäänyt tekemään työmaalla tarvittavia putkiasennuksia siihen saakka, kunnes hän on noin kuukauden kuluttua lopettanut työsuhteensa yhtiöön ryhtyessään suorittamaan asevelvollisuuttaan. Putkiasentajan työnteon päätyttyä on omakotitaloon jäänyt vielä jonkin verran keskeneräisiä asennustöitä.

Samanaikaisesti Lehdon kanssa Sarjaputki Oy on lomauttanut kolme muuta putkiasentajaa. Heidän lomauttamisensa työnantaja on toteuttanut neuvottelematta siitä työntekijöiden tai näiden edustajan kanssa. Myöhemmin sanottuna vuonna lomautettavia valittaessa on työnantaja selvittänyt pääluottamusmiehelle työllisyystilannetta ja töiden loppumista eri työmailla.

Yhtiössä ei ole järjestelmällisesti yleensä tehty merkintöjä työntekijäin huoltovelvollisuuksista. Lomautustilanteissa on kiinnitetty huomiota työntekijäin huoltovelvollisuuden määrään ainoastaan, jos se on ollut tiedossa. Lehdolla on ilmoitettu olleen huollettavanaan vuonna 1978 syntynyt tytär.

Rakennustyöläisten Liitto on 16.11.1981 ja 7.10.1983 pidetyissä liittoneuvotteluissa katsonut Lehdon lomautuksen tapahtuneen vastoin työehtosopimuksen määräyksiä sen vuoksi, että hänelle olisi ollut työtä tarjolla sillä omakotitalotyömaalla, jossa hän on työskennellyt lomauttamiseensa saakka. Lehto on lomauttamisen tapahtuessa joutunut kertausharjoituksiin. Vielä kertausharjoitusajan päätyttyäkin olisi työtä ollut jäljellä. Lomautuksen tosiasiallisena perusteena on työntekijäliiton käsityksen mukaan ollut Lehdon kertausharjoituksiin osallistuminen.

Rakennustyöläisten Liitto on jutun käsittelyn aikana tuonut esiin omakotitalotyömaalle työhön jääneen asentajan lisäksi kahdeksan muuta putkiasentajaa, jotka olivat tulleet yhtiön palvelukseen myöhemmin kuin Lehto ja jotka työsuhteen lyhyemmän kestoajan perusteella olisivat olleet lomautusvuorossa ennen Lehtoa. Yhtiön puolelta on esitetty selvitystä siitä, että ainakin suurin osa näistä työntekijöistä on eri vaiheissa syksyllä 1981 lomautettu, tosin Lehtoa myöhemmin. Lomauttamisessa on todistajana kuulustellun yhtiön työpäällikön mukaan pyritty sellaiseen järjestykseen, ettei urakkatyössä olevan tai määrättyä työtä tekevän työntekijän työn tekemistä keskeytetä ennen urakan tai työmaan valmistumista. Työpäällikön kertoman mukaan myös muutamia asentajia on ollut pidettävä ilmastointiasennus- tai erityisen hitsaustaitonsa perusteella tärkeinä ammattityöntekijöinä.

Neuvotteluissa Putkijohtotyönantajainliitto on hyväksynyt työnantajan menettelyn. Kun niissä on työntekijäliiton taholta nimenomaan tuotu esille Lehdon etusija säilyttää työsuhteensa ennen hänen kanssaan työskennellyttä asentajaa, olisi työnantajaliiton tuossa tilanteessa tullut havaita työnantajan menettelyn ilmeinen virheellisyys. Liitto on sen vuoksi laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Sarjaputki Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ssä olevan lomauttamisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti lomauttaessaan 9.9.1981 Risto Lehdon. Työtuomioistuin tuomitsee Sarjaputki Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta 600 markkaa ja Putkijohtotyönantajainliiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 3 000 markkaa sekä velvoittaa Sarjaputki Oy:n ja Putkijohtotyönantajainliiton yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Mörä, H. Rautiainen, Saastamoinen. P. Virtanen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.