Labor court dismissed teacher's claim for holiday pay when a public holiday fell during annual leave under collective agreement.

Ammatillisen kurssikeskuksen tuntipalkkaiselle opettajalle ei ollut maksettava arkipyhäkorvausta vuosiloman ajalle sattuvalta arkipyhältä. Sittemmin työehtosopimukseen oli otettu arkipyhäkorvauksen maksamisesta määräys.

Kantaja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Vastaaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kuultava Suur-Savon ammattikoulutuksen kuntainliitto

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa ajaksi 1.4.198329.8.1984 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset työntekijät (toimihenkilöt).

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tämän työehtosopimuksen alaisia ovat myös sellaiset työehtosopimuksen liitteissä tarkoitetut työntekijät, joiden palkka suoritetaan tuntipalkkana tai kuukausipalkkana, joka lasketaan liitteissä määriteltyjen tuntipalkkojen pohjalta.

4. Kunnallisten ammattikurssikeskusten sekä kuntien ja kuntainliittojen järjestämien työllisyyttä edistävien ammattikurssien rehtoreihin ja opettajiin sekä ammatillisten kurssikeskusten järjestämien oppisopimuskurssien opettajiin sovelletaan sen lisäksi, mitä liitteestä n:o 7 ilmenee, työehtosopimuksen 2 - 4 §:n, 8 - 9 §:n, 17 b §:n 2. ja 3. kohtia, 18 §:n sekä 20 - 30 §:n määräyksiä, kuitenkin siten, että jos opettajan opetustuntien määrä on alle 16 viikkotuntia, sairausajan palkka määräytyy työsopimuslain mukaan.

21 §

VUOSILOMA

1. Kunnan tai kuntainliiton työssä olevan työntekijän, joka saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa, vuosilomaa annettaessa sekä lomapalkkaa tai loman korvausta maksettaessa noudatetaan vuosilomalain (272/73) säännösten lisäksi tässä pykälässä olevia määräyksiä.

Työntekijän katsotaan saavan pääasiallisen toimeentulonsa työstä, jos hänen säännöllinen työaikansa on keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa.

Vuosiloman pituus

3. Arkipäiväksi luetaan vuosilomaa annettaessa kaikki muut päivät, paitsi itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai ja vapunpäivä.

Työehtosopimuksen liitteessä n:o 7 on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Tämä liite koskee ammatillisen kurssikeskuksen sekä muiden kuntien järjestämien, työllisyyttä edistävien ammattikurssien rehtoreita ja opettajia lukuun ottamatta ammatillisten oppilaitosten järjestämiä kursseja. Liitettä sovelletaan myös ammatillisen kurssikeskuksen järjestämien oppisopimuskurssien sekä Valkeakosken ammattikoulun kurssiosaston työllisyyttä edistävien ammattikurssien ja oppisopimuskurssien opettajiin.

Opettajia ovat päätoimiset opettajat, päätoimiset tuntiopettajat sekä sivutoimiset tuntiopettajat.

Tuntiopettaja on päätoiminen kun opetustuntien määrä on vähintään 16 tuntia viikossa. Muut tuntiopettajat ovat sivutoimisia.

8 §

Arkipyhät eivät vaikuta asianomaisen viikon työaikaan lyhentävästi. Arkipyhäviikolla ovat kaikki arkipäivät täysimittaisia työpäiviä, ellei 3 momentista muuta johdu.

Arkipyhällä tarkoitetaan muuksi kuin sunnuntaipäiväksi sattuvaa uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää, vapunpäivää, Kristuksen taivaaseen astumispäivää, helluntain valmistuspäivää, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, joulupäivää ja tapaninpäivää.

Uudenvuodenpäivä, pääsiäislauantai, vapunpäivä, juhannusaatto, jouluaatto ja joulupäivä ovat vapaapäiviä, mikäli se tehtävien luonteen vuoksi on mahdollista. Tapaninpäivän jälkeinen lauantai, toisen pääsiäispäivän jälkeinen lauantai sekä lauantai sillä viikolla, jolla uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi, on vapaapäivä.

13 §

Uudenvuodenpäivältä, pääsiäislauantailta, vapunpäivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta, joulupäivältä, tapaninpäivän jälkeiseltä lauantailta ja toisen pääsiäispäivän jälkeiseltä lauantailta, joka tämän liitteen 8 §:n 3 momentin perusteella on vapaapäivä, maksetaan päätoimiselle opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle keskimääräinen päiväpalkka.

KANNE

Kanteen perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on lausunut, että sen ja kunnallisen sopimusvaltuuskunnan välillä vallitsi erimielisyyttä siitä, oliko Mikkelin ammattillisen kurssikeskuksen palveluksessa oleville opettajille Sinikka Santaselle, Liisa Siposelle ja Ahti Sepälle maksettava arkipyhäkorvauksia vuosiloman ajalta kun heidän vuosilomansa oli vahvistettu siten, että se alkoi ennen joulua ja päättyi joulun jälkeen. Kantajan mielestä arkipyhäkorvaukset jouluaatolta ja joulupäivältä eli 24 ja 25 päivältä joulukuuta 1983 oli maksettava näille opettajille niin kuin muillekin ammatillisten kurssikeskusten opettajille vaikkakin sanotut päivät sijoittuivat näiden kolmen opettajan vuosiloma-aikaan. Arkipyhäkorvausmääräystä oli käytännössä tulkittu siten, että korvaukset oli maksettu myös vuosiloman ajalta.

Yleisesti hyväksytyn periaatteen mukaan työntekijä sai vuosilomansa ajalta saman palkan kuin työssä ollessaan. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli keskusneuvotteluissa omaksunut tulkinnan, joka merkitsisi sitä, että ammattikurssikeskuksen opettaja saisi työssä ollessaan arkipyhäkorvaukset, joita ilman hän jäisi jos olisi saman jakson vuosilomalla. Tämä ei ollut ollut sopijaosapuolten tarkoitus. Sittemmin 1.3.1985 voimaan tulleeseen sopimukseen oli otettu nimenomainen määräys nyt riidanalaisesta arkipyhäkorvauksen maksamisesta. TVK-V:n käsityksen mukaan tällä oli tarkoitettu selventää aikaisemmin puutteellista sopimustekstiä eikä muuttaa sopimuksen sisältöä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Mikkelin ammatillisen kurssikeskuksen palveluksessa olevilla opettajilla oli oikeus arkipyhäkorvaukseen sen estämättä, että työehtosopimuksen mukaan arkipyhäkorvaukseen oikeuttava päivä sijoittui opettajan vuosiloman aikaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että ammattikurssikeskuksen opettajan palkka maksettiin tuntipalkkana pätevyyden ja oppiaineen mukaan.

Ammattikurssikeskusten siirtyessä 1983-1985 noudattamaan 46 viikon lukuvuotta aikaisemman 48 viikon sijasta opettajien vuosilomien vahvistaminen juuri vuoden loppuun joulun molemmin puolin oli tullut ajankohtaiseksi. Tähän ajankohtaan sijoittui myös sopimuksen mukaisia arkipyhiä eniten.

Ammattikurssikeskusten opettajille ei ollut maksettu arkipyhäkorvauksia vuosiloman ajalle sijoittuvista arkipyhistä, koska kurssikeskuksien opettajia koskevissa sopimusmääräyksissä ei ollut ollut määräystä asiasta. Tämän seikan myös työntekijäjärjestö oli myöntänyt, olihan se esittänyt ammattikurssikeskusten opettajia koskevissa tekstiesityksissä 1.3.1984 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen lisättäväksi liitteen n:o 7 13 §:ään uutta toista momenttia, jonka mukaan arkipyhäkorvaus maksettaisiin myös 1 momentissa mainitun päivän sijoittuessa vuosiloman aikaan taikka muuten sellaiseen aikaan, jolta työntekijälle oli maksettu palkkaetuja. Järjestön vaatimusta ei tällöin ollut hyväksytty eikä lisäystä tehty.

Työnantaja saattoi kyllä työehtosopimuksen perusteella olla velvollinen maksamaan arkipyhäkorvauksen myös sellaiselta arkipyhältä, joka sattui vuosiloman sisään. Nyt tällaista sopimusta ei ollut solmittu. Arkipyhäkorvaus ei muutenkaan sisältynyt sovittuun kuukausipalkkaan, vaan oli sopimuksen mukainen erillislisä työssäolon aikaan sijoittuvalta arkipyhältä. Tästä syystä vuosiloman ajalta maksettava palkka saattoi olla pienempi kuin vastaavalta ajalta maksettava palkka työssäoloaikana.

TVK-V:n esittämä perustelu korvauksien maksamisesta vuosiloman ajalta oli se, ettei sopimuksessa ollut kieltoa korvauksen maksamiselle. Tämä oli ristiriidassa järjestön aikaisemmin tekemän tekstimuutosesityksen kanssa.

Kuitenkin tosiasiassa palkkauksen tai muun palvelussuhteeseen liittyvän etuuden maksaminen edellytti nimenomaisen määräyksen olemassaoloa sopimuksessa. Kuntasektorilla muille tuntipalkkaisille työntekijöille maksettiin arkipyhäkorvauksia myös silloin, kun mainitut päivät sijoittuivat vuosiloman aikaan. Tästä oli työehtosopimuksessa nimenomainen määräys, joka puuttui nyt tulkittavan työehtosopimuksen 13 §:stä. Kantajan esittämin tavoin sopimusmääräystä arkipyhäkorvausten maksamisesta oli 1.3.1985 lukien muutettu siten, että korvaukset tuli maksaa myös vuosiloman ajalta. Myös tämä muutos osoitti, ettei edeltävältä ajalta arkipyhäkorvauksia vuosiloman ajalta ollut maksettava.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaaja on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Mikkelin ammatillisen kurssikeskuksen palveluksessa olevat opettajat Sirkka Santanen, Liisa Siponen ja Ahti Seppä ovat olleet vuosilomalla jouluaaton ja joulupäivän 1983 aikana. Ammattikurssikeskuksen opettajain palkka maksetaan tuntipalkkana pätevyyden ja opetettavan aineen mukaan. Heidän palvelussuhteensa ehtoihin sovelletaan kuitenkin kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan työehtosopimuksen eräitä lähemmin määrättyjä määräyksiä, muun muassa työehtosopimuksen liitettä n:o 7. Opettajille on tuon liitteen 13 §:ssä sovittu maksettavaksi arkipyhäkorvauksena keskimääräinen päiväpalkka uudenvuodenpäivältä, pääsiäislauantailta, vapunpäivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta, joulupäivältä, tapaninpäivän jälkeiseltä lauantailta ja toisen pääsiäispäivän jälkeiseltä lauantailta, joka liitteen 8 §:n 3 momentin perusteella on vapaapäivä.

Esitetyn selvityksen mukaan riidanalaisen sopimuskohdan sisältöä ei ole sopimusneuvotteluissa aikanaan käsitelty niin seikkaperäisesti, että tästä olisi vedettävissä johtopäätöksiä sopimuksen kohdan tulkinnan suhteen. Sopimuskohdan sanamuoto ei myöskään anna aivan selvää ohjetta siitä, mitä sopijapuolet olisivat yhteisesti asiassa tarkoittaneet. Kuitenkin on todettava, ettei se myöskään sisällä lausumaa, jonka perusteella arkipyhäkorvausta ei joissakin tilanteissa olisikaan maksettava. Tällä tavoin ymmärrettynä sanamuoto tukee kantajan omaksumaa kantaa.

Riidanalaista ennen 1.3.1985 kulunutta aikaa koskevalta ajanjaksolta on tiedusteltu myöskin maassa olevien 41 kurssikeskuksen käytäntöä. Se on osoittautunut sikäli horjuvaksi, että 21 kurssikeskuksessa kysymyksessä olevaa arkipyhäkorvausta ei vuosiloman ajalta ole maksettu, yhdeksässä kurssikeskuksessa se on maksettu myös vuosiloman ajalta, kun taas lopuissa kurssikeskuksissa vuosilomat on vahvistettu niin, ettei ongelmaa ole syntynyt eikä arkipyhiä siis ole jäänyt vuosiloman aikaan. Käytäntö ei siis ole tämän sopimuskohdan soveltamisessa mitenkään vakiintunut.

Riidanalaista oikeutta koskevan määräyksen ottaminen nimenomaisena vuonna 1985 työehtosopimukseen sisältää eräitä selvennykseen viittaavia piirteitä. Sopimusmääräykseen on nimenomaan samanaikaisesti sisällytetty samansisältöinen sairauslomaa ja äitiyslomaa koskeva lausuma. Kun otetaan huomioon asianosaisten välillä vallinnut käytäntö siitä, että arkipyhäkorvaukset on jo aikaisemmin maksettu sairausloman ja äitiysloman aikana, on ainakin tältä kohden vuonna 1985 sopimukseen otettua lausumaa pidettävä ainoastaan selvennyksenä eikä sopimuksen muutoksena.

Toisaalta vuoden 1985 sopimusmääräyksen sanamuodon muuttamista koskevien neuvottelujen yhteydessä on työntekijäpuoli työnantajapuolen hyväksi joutunut luopumaan eräistä eduista. Muun muassa arkipyhien luettelosta on poistettu kaksi arkipyhää. Sitä paitsi työntekijäpuoli on jo tekstiesityksessään 1.3.1984 voimaan tulleeksi kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaksi työehtosopimukseksi pyrkinyt muuttamaan liitteen n:o 7 13 §:n sanamuotoa sellaiseksi, että siinä olisi selvästi todettu työntekijän oikeus arkipyhäkorvaukseen arkipyhän sijoittuessa vuosiloman aikaan. Tällöin ei esitystä kuitenkaan ole hyväksytty.

Asianhaarat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, ettei kantaja ole pystynyt täyttämään väitteeseensä liittyvää näyttövelvollisuutta.

Edellä esitetyin perustein työtuomioistuin katsoo, että riidanalaiseen sopimusmääräykseen 1.3.1985 lukien tehty muutos arkipyhäkorvausten maksamisesta myös vuosiloman ajalta on ollut todellinen sopimusmääräyksen muuttaminen eikä pelkästään määräyksen selventäminen sen sisällön entisellään säilyttämällä.

Mikkelin ammatillisen kurssikeskuksen palveluksessa olevilla kanteessa tarkoitetuilla opettajilla ei siis ole oikeutta kanteessa vaadittuihin arkipyhäkorvauksiin sen estämättä, että työehtosopimuksen mukainen arkipyhäkorvaukseen oikeuttava päivä sijoittuu opettajan vuosiloman aikaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja Suur-Savon ammattikoulutuksen kuntainliitto saavat kuitenkin asian laatu huomioon ottaen pitää jutusta koituneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Loukola, Kuivanen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.