Labor court dismissed union claim that separate silo and silo tower required separate distance calculations for transport surcharges.

Urakkahinnoittelun mukaan urakkasummaa korotettiin kuljetuksen vuoksi määräprosentilla mikäli tarvikkeiden varastointipaikka sijaitsi 30 metrin rajan ulkopuolella rakennuksen perusmuurista mitattuna. Kun sikalalla ja sikateurastamolla oli sama alle 30 metrin päässä tavaravarastosta oleva perusmuuri, ei lisää urakkahinnoittelun nojalla ollut näin ollen maksettava sikateurastamonkaan osalta, vaikka se rakennuksen osa, joka käsitti sikateurastamon, oli tavaravarastosta yli 40 metrin päässä.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Keskusosuusliike Hankkija

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 9.2.1979 solmitussa putkijohtoja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

11 §

URAKKAPALKAT

1. Tähän sopimukseen liittyvät urakkahinnoittelut on kerrottava seuraavilla urakkakertoimilla:

Urakkasopimukseen liittyvässä hinnoittelussa on muun ohella seuraava määräys:

1 § mom. 1 kohta 4 kuljetukset e)

2: Mikäli tarvikkeiden varastointipaikka sijaitsee 30 metrin rajan ulkopuolella rakennuksen perusmuurista mitattuna, korotetaan tästä aiheutuvan kuljetuksen vuoksi urakkasummaa 1,5 %:lla varastointipaikan ollessa 30-70 metrin alueella ja 3 %:lla varastointipaikan ollessa 70-110 metrin alueella perusmuurista mitattuna. Mikäli varastointipaikka on tätäkin kauempana, korotetaan urakkasummaa 1,5 %:lla kutakin alkavaa 40 metriä kohti. Mikäli putket, osat ja laitteet on varastoitu eri pisteisiin, määritellään kussakin pisteessä olevien tarvikkeiden a-hintojen korotus erikseen.

Edellistä vastaavat määräykset sisältyvät asianosaisten väliseen ajan 10.5.1980-28.2.1981 voimassa olleeseen putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimukseen.

KANNE

Kanteen perustelut

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Keskusosuusliike Hankkija olisi ollut velvollinen korottamaan kahdeksalle työntekijälle sikateurastamon osalta maksettuja urakkasummia 1,5 %:lla myös 18.1.1980 jälkeiseltä ajalta rakennuksen valmistumiseen saakka ja että työnantaja kieltäytyessään lisää maksamasta oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Keskusosuusliike Hankkijan tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Keskusosuusliike Hankkija on saatuaan yhteisen rakennusluvan sikalan ja sikateurastamon sekä eri paikassa olleen niihin kuuluvan energiakeskuksen rakentamiseen suorituttanut sikalan ja sikateurastamon rakennustyöt 31.8.1979-21.11.1980. Sikala ja sikateurastamo oli rakennettu niiden yhteisen käyttösuunnitelman mukaan kiinni toisiinsa siten, että niitä oli erottanut yhteinen, lämpöeristystä vailla oleva väliseinä, jossa oli ollut oviaukkoja. Eräs aukko oli tarkoitettu sikojen kuljetusta varten sikalasta sikateurastamoon. Sikalalla ja sikateurastamolla oli yhteinen, vain yhden piirin muodostanut perusmuuri. Sikateurastamoa samoin kuin sen perustuksena ollutta perusmuurin osaa oli kuitenkin aloitettu rakentaa ensin. Sikalan perustuksena ollutta perusmuurin osaa oli alettu rakentaa 18.1.1980 alkaen ja siis joitakin kuukausia sikateurastamon rakentamisen aloittamisen jälkeen.

Työnantaja on pitänyt koko rakennustyön ajan sikateurastamoa ja sikalaa yhtenä ainoana rakennuksena, jolla on ollut yhteinen perusmuuri. Tällä perusteella, kun perusmuurin sikalan perustuksena oleva osa oli alle 30 metrin päässä varastointipaikasta, työnantaja on kieltäytynyt suorittamasta työntekijöille kanteessa tarkoitettua 1,5 %:n suuruista kuljetuslisää. Liittojen välisissä neuvotteluissa on kuitenkin päädytty sellaiseen yhteiseen ratkaisuun, jonka mukaan tuo kuljetuslisä suoritettiin työntekijöille sikalan rakennustöiden aloittamiseen eli 18.1.1980 saakka. Sen sijaan tuosta päivästä lähtien kuljetuslisää ei ole suoritettu. Todistajana kuullun, sopimusneuvotteluissa mukana olleen työnantajaliiton edustajan kertoman mukaan tämä neuvottelutulos oli perustunut haluun sovitteluratkaisun kautta saattaa riitakysymys pois päiväjärjestyksestä. Työnantajaliiton kannan ei olekaan näytetty perustuneen siihen, että liitto olisi katsonut työnantajan suoritusvelvollisuuden perustuvan työehtosopimukseen.

Työehtosopimuksen sanamuoto ja osaltaan vallitsevasta käytännöstä esitetty selvityskin osoittavat työtuomioistuimen mielestä selvästi, että kuljetuslisän maksamisen edellytykset ratkaistaan yksinomaan rakennuksen perusmuurin ja tarvikkeiden varastointipaikan välisen etäisyyden perusteella. Tosiasiallisen kuljetusmatkan vaikutus kuljetuslisän maksamiseen on ilmennyt ainoastaan paikallisesti tehdyissä sopimuksissa, joissa tosiasiallinen kuljetusmatka on yksittäistapauksissa voitu ottaa huomioon. Nyt riidanalaiseksi jääneen kysymyksen ratkaisu riippuu tässä tapauksessa siis yksinomaan siitä, onko sikalaa ja sikateurastamoa pidettävä eri rakennuksina vai muodostavatko ne yhden rakennuksen, jolla on ainoastaan yksi perusmuuri.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan sikalan ja sikateurastamon yhteinen suunnittelu, niiden yhteinen käyttötarkoitus ja niiden osittain yhteinen samanaikainen rakennusaika sekä se seikka, että niin sikalalla kuin sikateurastamollakin on ainoastaan yksi yhteinen yhden piirin muodostanut perusmuuri, osoittavat, että sikalaa ja sikateurastamoa on työehtosopimuksen urakkahinnoittelun kiistanalaisen sopimuskohdan mukaan pidettävä yhtenä ainoana rakennuksena, jonka perusmuurin etäisyys tarvikkeiden varastointipaikasta ratkaisee kuljetuslisän maksamisen edellytykset. Kun varastointipaikan etäisyyden on nyt todettava olevan tästä perusmuurista alle 30 metrin etäisyydellä, ei työnantaja ole ollut velvollinen kuljetuslisän suorittamiseen kanteessa edellytetyin tavoin.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatu huomioon ottaen työnantajaliitto ja Keskusosuusliike Hankkija saavat pitää jutusta koituneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Airaksinen, Porttila ja Pohja.

Tuomio oli yksimielinen.