Labor court dismissed union claim that overtime rest days must align with weekly rest days under collective agreement.

Erimielisyys koski viikoittaisesta ylityöstä kertyneen ylityövapaan antamista. Työehtosopimuksesta ei katsottu johtuvan, että ylityövapaat olisi sijoitettava aina päällekkäin työtuntijärjestelmää noudatettaessa sen mukaisen vapaapäivän kanssa. Yhtiö ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti antaessaan allasmoottorissa työskennelleelle laivanpäällikölle kertyneen ylityövapaan työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä siltä osin kuin niitä ei ollut sovittu rahana korvattaviksi.

Kantaja Suomen Merimies-Unioni r.y. Vastaajat Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto r.y Joutseno Pulp Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 1.3.1983 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

7 § Työaika ja syntyvä ylityö

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan lakia työajasta kotimaanliikenteen aluksissa (248/82) jäljempänä mainituin lisäyksin ja poikkeuksin (liite).

Säännöllinen työaika

2. Laivaväen säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Viikoittainen ylityö/ rinnastaminen

3. Viikoittaista ylityötä laskettaessa rinnastetaan säännölliseen työaikaan:

3.1. Ylityövapaat (KoTaL 13 ja 14 §), jollei ylityön korvaamisesta rahana ole sovittu. Ylityövapaat rinnastetaan säännölliseen työaikaan myös silloin, kun ne sijoittuvat päällekkäin viikkolevon kanssa.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet toteavat, että KoTaL:n 12 §:n 2. momentin tarkoittama viikkolepo liittyy saman lain 19 §:n tarkoittamaan työtuntijärjestelmään. (Ei koske vuorottelujärjestelmää).

3.9 Kun KoTaL:n soveltamisalaan kuuluvissa työsuhteissa sovelletaan säännöllisen työajan järjestelyyn ja sijoitteluun KoTaL:n 6 §:n 1. momentin mukaista järjestelyä, lasketaan myös viikoittainen ylityö tämän työehtosopimuksen mukaisella tavalla.

Viikoittainen ylityö/muodostuminen

4. Viikoittainen ylityö määräytyy KoTaL:n mukaan kuitenkin siten, että viikoittaista ylityötä lasketaan syntyvän siitä alkaen, kun säännöllisen työajan ja siihen rinnastettavien aikojen määrä viikossa on ylittänyt 39 tuntia. Kaikki näin saadut viikoittaisen ylityön tunnit korvataan KoTaL 14-16 §:ien mukaan ja ottaen huomioon, mitä pyhätyön osalta on KoTaL 17 §:ssä säädetty (1/86). Lisäksi viikkoylityötä syntyy enintään 8 tuntia arkipäiviin sijoittuvilta juhla- ja pyhäpäiviltä.

8 § Ylityön käyttö

3. Kun tämän sopimuksen 7 §:n ja KoTaL:n 13-14 §:ien mukaisilla kertoimilla muunnettua ylityöaikaa käytetään vapaa-aikana, voidaan arkipäivästä (ma-pe) vähentää enintään 8 muunnettua tuntia paitsi loppiaisen, pitkäperjantain, vapun, Kristuksen taivaaseenastumispäivän, pyhäinpäivän, helluntain valmistuspäivän ja itsenäisyyspäivän aattoina, jolloin 3 muunnettua tuntia oikeuttaa yhteen vapaapäivään. Ylityövapaaksi ei lueta joulun, uudenvuoden tai juhannusaattoa eikä lauantai- ja pyhäpäiviä.

Samojen asianosaisten kesken 2.4.1984 tehdyssä alan työehtosopimuksessa ovat edellä olevat kohdat ennallaan.

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotuspöytäkirjassa työriidassa, jossa riitapuolina ovat olleet työnantajapuolella Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto ja työntekijäpuolella muun muassa Suomen Merimies-Unioni, sanotaan seuraavaa:

Toisaalta Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA r.y:n ja toisaalta Suomen Merimies-Unioni r.y:n sekä Suomen Laivanpäällystöliitto r.y:n välillä 23.5.1983 alkaneen lakon lopettamiseksi teen jäljellä olevista erimielisyyksistä seuraavan

SOVINTOEHDOTUKSEN.

1. Viikoittaista ylityötä laskettaessa rinnastetaan säännölliseen työaikaan ylityövapaat, ( KoTaL 13 ja 14 § ), jollei ylityön korvaamisesta rahana ole sovittu. Ylityövapaat rinnastetaan säännölliseen työaikaan myös silloin, kun ne sijoittuvat päällekkäin viikkolevon kanssa.

2. Kun tämän työehtosopimuksen piirissä ympärivuotisessa työsuhteessa tai muutoin vakituisessa työsuhteessa oleva palaa tai siirtyy laivatyöhön saman työnantajan palveluksessa keskellä kalenteriviikkoa, menetellään hänen työaikaansa laskettaessa siten kuin hän olisi ollut laivatyössä saman viikon alusta alkaen.

3. Kun KoTaL:n soveltamisalaan kuuluvissa työsuhteissa sovelletaan säännöllisen työajan järjestelyyn ja sijoitteluun KoTaL 6 § 1 momentin mukaista järjestelyä, lasketaan myös viikoittainen ylityö tämän työehtosopimuksen mukaisella tavalla.

4. Kun matkustaja-aluksessa uusi työntekijä aloittaa työsuhteensa keskellä viikkoa, lasketaan hänen aloitusviikon lauantaina, säännöllisenä työaikana tekemänsä työaika kuukausipalkkaan sisältyväksi työajaksi. Tämä määräys sisällytetään matkustaja-alusten risteilyliikenteestä tehdyn erillisen pöytäkirjan uusimiseen.

5. Viikoittainen ylityö määräytyy KoTaL:n mukaan kuitenkin siten, että viikoittaista ylityötä lasketaan syntyvän siitä alkaen, kun säännöllisen työajan ja siihen rinnastettavien aikojen määrä viikossa on ylittänyt 39 tuntia. Kaikki näin saadut viikoittaisen ylityön tunnit korvataan KoTaL 14-16 §:ien mukaan ja ottaen huomioon, mitä pyhätyön osalta on KoTaL 17 §:ssä säädetty.

6. Lauantaina kello 06.00-24.00 välillä tehdyltä säännölliseltä työajalta maksetaan lisää, jonka suuruus on puolet pyhätyökorvauksesta. Tätä lisää maksetaan kuitenkin enintään 8 tunnilta.

7. Palkkaratkaisun muutos: Yleiskorotukset Palkkoja korotetaan 1.6.1983 2,6 %, kuitenkin vähintään 100 markkaa ja 1.8.1983 2,0 %, kuitenkin vähintään 85 markkaa kuukaudessa.

Tämä sovintoehdotus on kokonaisuus, joka tulee sellaisenaan joko hyväksyä tai hylätä. Kirjalliset vastaukset pyydän toimittamaan minulle valtakunnansovittelijain toimistossa 13.6.1983 kello 15.

Työriidan osapuolet ovat eräin tarkistuksin hyväksyneet sovintoehdotuksen.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Merimies-Unioni on lausunut, että Joutseno Pulp Oy oli syyskuussa 1983 muuttanut työaikalaskentaa siten, että työehtosopimuksessa tarkoitetussa keskeytymättömässä kaksivuorotyössä vapaapäiviä ei enää rinnastettu sopimuksen 7 §:n 3.1 kohdan mukaisesti säännölliseen työaikaan. Toisaalta näiltä vapaapäiviltä, jotka sijoittuivat maanantain ja perjantain väliseen aikaan, ei vähennetty työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaisesti aiemmin syntynyttä ylityövapaata. Käytäntö oli johtanut siihen, että työntekijälle ei syntynyt työehtosopimuksen 7 §:n ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 14 §:n tarkoittamaa viikoittaista ylityötä juuri lainkaan.

Laivanpäällikkö Tapio Majuri, jolla oli elokuun lopussa 1983 ollut aiemmin muodostunutta ylityövapaata 63,5 tuntia, oli ollut oikeutettu häneen sovelletussa keskeytymättömässä kaksivuorotyössä säännöllistä työaikaa laskettaessa rinnastamaan maanantain ja perjantain välisinä vapaapäivinään pitämänsä ylityövapaat, jotka sijoittuivat viikkolevon kanssa päällekkäin, säännölliseen työaikaan. Häneltä olisi tullut vähentää näiltä päiviltä työehtosopimuksen 8 §:n 3 kohdan mukaisesti aiemmin syntynyttä ylityövapaata. Hänelle oli muodostunut viikkoylityötä säännöllisen viikottaisen työajan ja siihen rinnastettavien aikojen ylitettyä 39 tuntia viikossa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Joutseno Pulp Oy on ollut velvollinen työehtosopimuksen ja lakonlopettamissopimuksen mukaan noudattamaan laivanpäällikkönä toimineen Majurin osalta, jolla on ollut aikaisemmin kertynyttä ylityövapaata, sellaista työaikajärjestelyä, että maanantain ja perjantain väliseen aikaan sijoittuva viikkolepo on pidettävä päällekkäin ylityövapaan kanssa, jolloin viikkolepopäivistä on vähennettävä aiemmin syntynyttä ylityövapaata ja rinnastettava se säännölliseen työaikaan viikkoylityötä laskettaessa. Edelleen Suomen Merimies-Unioni on vaatinut, että kun yhtiö on kanteessa kerrotuin tavoin toimiessaan menetellyt tietensä työehtosopimuksen vastaisesti ja työnantajaliitto laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa yhtiön toimia, Joutseno Pulp Oy tuomittaisiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Jutussa toimitetussa esivalmistelussa, jossa kannetta on kehitetty, Suomen Merimies-Unioni on luopunut vaatimasta yhtiön velvoittamisesta suorittamaan Majurille korvausta saamatta jääneestä viikoittaisesta ylityöstä syyskuun 1983 ja elokuun 1984 väliseltä ajalta muodostuneiden 220 ylityötunnin osalta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Yhtiö oli noudattanut mainitunlaista työaikalaskentaa työajasta kotimaanliikenteen aluksilla annetun lain vuonna 1982 tapahtuneen muutoksen voimaantulosta asti. Muutosvaiheessa siihen mennessä kertyneet ylityövapaat oli vähennetty uuden työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jolloin työntekijä oli siis ollut ylityövapaalla. Myös uuden työtuntijärjestelmän aikana tehty viikoittainen ylityö oli muunnettuna annettu vapaana työntekijän työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä eikä viikkolepopäivinä. Joutseno Pulp Oy:n noudattamaa työaikalaskentaa olivat noudattaneet myös Ahlström Oy Varkaudessa, Enso-Gutzeit Oy Kaukopään ja Tainionkosken tehtailla sekä Kaukas Oy Lappeenrannassa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto ja Joutseno Pulp Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Selvityksen mukaan Joutseno Pulp Oy:ssä on työt kanteessa mainituilla allasmoottoreilla järjestetty tapahtuvaksi kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Työntekijöiden säännöllinen työaika on ollut enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Asianosaiset ovat olleet jutussa yhtä mieltä siitä, että kysymys on työtuntijärjestelmän mukaan tapahtuvasta työstä. Allasmoottereilla työskentelevien työntekijöiden työ ja työajat ovat liittyneet Joutseno Pulp Oy:n tehtaiden muiden työntekijöiden työhön. Tästä ja eräistä muista seikoista johtuen heidän työaikansa on voitu järjestää työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan yhdenmukaisesti teollisuuslaitosten muiden työntekijöiden kanssa. Työehtosopimuksen 7 §:n 3.9 kohta osoittaa, että noudatettaessa tällaista säännöllisen työajan järjestelyä lasketaan viikoittainen ylityö työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Työehtosopimuksen mukainen viikoittainen ylityö määräytyy edellä mainitun lain mukaan kuitenkin siten, että viikoittaista ylityötä lasketaan syntyvän siitä alkaen, kun säännöllisen työajan ja siihen rinnastettavien aikojen määrä viikossa on ylittänyt 39 tuntia. Työehtosopimuksessa on lisäksi eräitä viikoittaisen ylityön kertymistä täydentäviä määräyksiä. Lain mukaan säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi tehty työ korvataan vapaa-aikana siten, että jokaista ylityötuntia kohti annetaan 1,5 tuntia vapaa-aikaa. Työehtosopimuksen 7 §:n 3.1 kohdasta käy ilmi, että tuollaisen ylityön korvaamisesta rahana voidaan sopia.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin todeten, ettei ylityövapaan antamisen ajankohdan määräytyminen yksittäistapauksissa ole ollut riidan kohteena, katsoo jääneen näyttämättä, että Joutseno Pulp Oy olisi menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti antaessaan sen palveluksessa laivanpäällikkönä allasmoottorissa työskennelleelle Tapio Majurille syyskuun 1983-elokuun 1984 välisenä aikana aikaisemmin ja tuona ajanjaksona kertynyttä ylityövapaata työ

tuntijärjestelmän mukaisina työpäivistä siltä osin kuin sitä ei ole sovittu rahana korvattaviksi.

Joutseno Pulp Oy ei siten ole rikkonut työehtosopimusta eikä Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin ei anna lausuntoa kanteesta luovutuilta osin.

Kanne hylätään muutoin.

Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto ja Joutseno Pulp Oy saavat kuitenkin asian laatu huomioon ottaen pitää jutusta koituneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Silenti, Vihma, Heiniö, Leivo ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.