Labor court dismisses union's strike claim against employer but orders fines for union's duties.

Työnantaja oli yksipuolisesti ottanut käyttöön uuden palkkausjärjestelmän. Se oli johtanut kaikissa sen kohteena olevissa työntekijäryhmissä ainakin yhtä hyvään lopputulokseen kuin työn jatkaminen entisin, ylimenokaudeksi sovituin perustein. Painostaakseen työnantajaa luopumaan uuden palkkausjärjestelmän soveltamisesta työntekijät olivat ryhtyneet työtaisteluun. Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten ja toimihenkilöidensä osallistumisesta siihen. Työntekijäliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Työnantaja ei ollut ottamalla yksipuolisesti käytöön uuden palkkausjärjestelmän tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä tai menettelyllään syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen. Työnantajan jossakin määrin varomaton menettely otettu huomioon hyvityssakkoa tuomittaessa sen määrää alentavana seikkana. Työnantajaliittoon kohdistettu vaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hylätty. (Ään.)

Kantajat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Oy Gyproc Ab Kuultava Rakennustyöläisten Liiton ammattiosasto n:o 232 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa kalkki ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Tähän työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat lisäksi velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaisina olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtais

telutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

9 § Työpalkat

10 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 9 §:n 2 tai 5 kohtien mukaisiin ohjetuntipalkkoihin (työkohtaisiin tuntipalkkoihin).

Suora Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, urakka että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli ohjetuntipalkkaa suuremmaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Osa- Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan urakka kiinteänä ja osa työsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia, ansio nousee 20 % hinnoitteluperustetta korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palk- Palkkiopalkkausta voidaan käyttää niissä töissä, kio- joissa työtulos (esim. tuotannon määrä, tuotteen palk- laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus) riippuu kaus työntekijän työtaidosta, tarkkaavaisuudesta tai muusta sellaisesta tekijästä.

Palkkiopalkkatyön hinnoittelussa noudatetaan soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

2. Mikäli tehdään satunnaisia urakkatöitä, sovitaan urakkahinnasta edellä 1. kohdassa minitun periaatteen pohjalta ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kanssa, ja on näissä töissä tuntipalkka taattu.

3. Töissä, joissa suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkamuotojen käytöstä paikallisesti työnantajan ja työntekijän paikallisen ammattiosaston edustajien kesken.

4. Milloin samanlaatuista urakka- tai muuta suorituspalkkatyötä tehdään kappale- tai jotakin muuta yksikköhintaa käyttäen, on valmistettava erityiset hinnoittelua ja palkkaryhmittelyä käsittävät listat, joista yksi kappale luovutetaan työehtosopimuksen tarkoittamalle pääluottamusmiehelle.

Työ- 5. Milloin työ- tai tuotantomenetelmissä tai muissa tai työn suoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekituo- jöissä tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat työtutanto- loksen huomattavan muuttumisen ja jotka katsotaan mene- pysyväisluontoisiksi, voidaan tämän työehtosopimuktelmien sen perusteella eri teollisuuslaitoksissa laaditut muutos hinnoittelulistat tarkistaa.

Tarkistuksesta on neuvoteltava työntekijän, pääluottamusmiehen tai vastaavan henkilön kanssa. Elleivät asianomaiset pääse yksimielisyyteen uudesta urakka- tai muusta suorituspalkkahinnoittelusta, jatkuu työ entisin perustein ja asia siirretään viipymättä liittojen käsiteltäväksi.

SUOMEN TYÖNANTAJAIN YLEISEN RYHMÄN KANNE

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton ja Rakennustyöläisten Liiton ammattiosasto n:o 232:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta.

RAKENNUSTYÖLÄISTEN LIITON VASTINE

Vastineessa esitetty vaatimus

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

RAKENNUSTYÖLÄISTEN LIITON VASTAKANNE

Rakennustyöläisten Liitto on vastakanteessaan lausunut, että Oy Gyproc Ab:n tuotantolaitoksella oli 16.1.1984 otettu käyttöön uusi levylinja. Tammikuussa ennen linjan käyttöönottoa oli sovittu määräaikaisesta tuotantopalkkiojärjestelmästä, joka päättyisi 28.2.1985. Joulukuusta 1984 lähtien oli neuvoteltu uudesta palkkausjärjestelmästä, joka olisi tullut voimaan määräaikaisen palkkausjärjestelmän päätyttyä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan ollut päästy yksimielisyyteen, jolloin työnantaja oli ilmoittanut ottavansa yksipuolisesti ilman sopimusta käyttöön oman esityksensä mukaisen tuotantopalkkiojärjestelmän. Neuvotteluissa ei ollut sovittu noudatettavaksi tuotantopalkkiopalkkausta palkkausjärjestelmänä, vaan oli pidetty mahdollisena siirtymistä aikapalkkaukseen tai joiltakin osin osaurakka- tai urakkapalkkaukseen. Näistä tuotantopalkkiopalkkaukselle vaihtoehtoisista palkkausjärjestelmistä työnantaja ei ollut edes suostunut neuvottelemaan.

Vastakanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että Oy Gyproc Ab tuomittaisiin työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen 10 §:n tieten rikkomisesta ja työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

SUOMEN TYÖNANTAJAIN YLEISEN RYHMÄN JA OY GYPROC AB:n VASTINE

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Gyproc Ab ovat vastineenaan lausuneet, että neuvotteluissa ei ollut käsitelty sen enempää aikapalkkaukseen kuin osaurakka- tai urakkapalkkaukseen siirtymistä. Neuvottelujen aikana ei työntekijä- eikä työnantajapuoleltakaan ollut tehty ratkaisuesitystä, mikä olisi perustunut mainittuihin palkkausmuotoihin. Itse palkkausjärjestelmästä ei ollut ollut erimielisyyttä. Pääluottamusmiehelle oli ennen uuteen palkkausjärjestelmään siirtymistä kerrottu, että jos palkkausjärjestelmässä oli perusteista johtuvia laskentavirheitä, palkkausjärjestelmää korjattiin sen mukaisesti. Kun tällaisia perusteista johtuvia laskentavirheitä myöhemmin oli palkkausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen ilmennyt, oli palkanlaskentaperusteita muutettu tältä osin. Järjestelmä oli nostanut työntekijöiden palkkoja aikaisemmalla tuotantonopeudella kaksi prosenttia nopeuden noususta aiheutuneen palkkakehityksen oltua kaksinkertainen edelliseen palkkioon verrattuna.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Gyproc Ab ovat vaatineet niitä vastaan ajetun kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Gyproc Ab:n tuotantolaitoksen levylinjalla oli ennen myöhemmin suoritettuja muutostöitä valmistettu kipsilevyä 25-27 metrin tuotantonopeudella minuutissa. Keväällä 1983 tuotantolaitoksella aloitettujen laajennustöiden aikana tuotantolinjalla oli suoritettu muutoksia 1.1.1984-15.2.1984 välisen seisokin aikana. Muutostöiden jälkeen 16.1.1984 käyttöön otetulla uusitulla levylinjalla voitiin ajaa kipsilevyä keskimäärin 43 metriä minuutissa. Muutos aiheutti tämän vuoksi hinnoittelun tarkistuksen tarpeen.

Painostaakseen työnantajaa luopumaan uuden yksipuolisesti käyttöönottamansa palkkausjärjestelmän soveltamisesta työntekijät ovat ryhtyneet työtaisteluun ollen 28.2.1985-26.4.1985 välisenä aikana kanteessa kerrotuin tavoin ajoittain lakossa, johon ovat osallistuneet myös eräät ammattiosastoon kuuluvat työpaikalla luottamusmiehen asemassa olleet henkilöt ja lisäksi jotkut ammattiosaston toimihenkilöt. Ammattiosaston puheenjohtaja on 11.4.1985 päivätyllä osaston jäsenistölle tarkoitetulla tiedonannolla kehottanut työntekijäpuolta pyrkimään sopimukseen ilman työrauhavelvoitteen vastaisia toimenpiteitä. Vaikka tämä kehotus onkin osaltaan saattanut saada aikaan lakon loppumisen, ammattiosasto vastaa kuitenkin edellä mainittujen luottamusmiesten ja toimihenkilöidensä osallistumisesta työtaisteluun. Ammattiosaston ei myöskään ole näytetty riittävän aikaisessa vaiheessa ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai sen lopettamiseksi.

Työnantajaliitto on saatuaan työtaistelusta ensi kerran tiedon 27.3.1985 samana päivänä puhelimitse ja kirjeitse kehottanut työpaikan pääluottamusmiestä ja ammattiosaston puheenjohtajaa heti ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Lakon jatkuessa edelleen työnantajapuoli on ilmoittanut työtaistelusta liitolle useita kertoja. Työntekijäliitto on 11.4.1985 toistanut edellä ilmenevin tavoin kehotuksensa ryhtymisestä toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Huomioon ottaen kuitenkin työtaistelun pitkähkön kestoajan työntekijäliiton toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ei voida pitää riittävinä liiton valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Vaikka työnantaja ja työnantajaliitto työnantajan kantaa tukiessaan ovatkin menetelleet arveluttavasti siinä, että työntekijäpuolen esitystä ylimenokaudeksi sovitun palkkausjärjestelmän voimassa olon jatkamisesta neuvottelujen ajan ei ole hyväksytty, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantaja olisi tässä tapauksessa ainakaan tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä tai että se olisi menettelyllään syyllistynyt työtaistelutoimenpiteeseen. Sen sijaan työnantajan työtuomioistuimen mielestä jossakin määrin varomaton menettely on ollut osasyynä työtaistelun syntymiseen ja sen jatkumiseen. Tämän seikan työtuomioistuin ottaa huomioon hyvityssakkoa tuomittaessa sen määrää alentavana seikkana.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennustyöläisten Liiton Ammattiosasto n:o 232 r.y:n ja Rakennustyöläisten Liiton maksamaan hyvityssakkona, ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8 000 markkaa ja työntekijäliiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 10 000 markkaa.

Oy Gyproc Ab:hen ja Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kohdistetut vaatimukset hylätään.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Gyproc Ab saavat kuitenkin asian laatu huomioon ottaen pitää niille koituneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Mörä, Sariola, M. Virtanen, P. Virtanen ja Hietikko.

Eri mieltä olevan jäsen Hietikon lausunto, johon jäsen P. Virtanen yhtyi:

Yhdyn työtuomioistuimen enemmistön päätökseksi tulleeseen mielipiteeseen Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteen osalta.

Rakennustyöläisten Liiton vastakanteen osalta katson, että työnantaja on yksipuolisesti ottanut käyttöön oman tuotantopalkkiojärjestelmän, vaikka työehtosopimuksen 10 §:n 3 kohdan sanamuodon mukainen tulkinta edellyttää nyt esillä olevan kaltaisessa tilanteessa nimenomaista sopimista suorituspalkkajärjestelmän käyttöönotosta. Työnantaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, että sanamuodon mukaisesta tulkinnasta olisi poikettava. Työehtosopimuksen 10 §:n 3 kohdassa ei ole kysymys ansiotason määrittelystä, vaan säännöksestä, joka velvoittaa osapuolet sopimaan muun kuin suoran tai osaurakan käytöstä. Näin ollen ei asiassa tule antaa merkitystä ylimenokauden palkkiojärjestelmän ja työnantajan yksipuolisesti käyttöönottaman palkkiojärjestelmän vertailulle. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella katson, että työnantaja on rikkonut tietensä työehtosopimuksen 10 §:n 3 kohtaa ja että työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa tukiessaan työnantajan menettelyä.

Tämän vuoksi harkitsen oikeaksi vastakanteen enemmälti hyläten tuomita Oy Gyproc Ab:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta 8 000 markkaa, sekä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkona valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 4 000 markkaa. Asian laatuun nähden saavat osapuolet kärsiä jutusta mahdollisesti aiheutuneet kulut omana vahinkonaan.