Legislator Case Law & Legislation
TT:1985-93 AI generated

Labor court ruled that a collective agreement clause on workforce reduction does not grant damages for breach but allows fines.

Case Number TT:1985-93
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's request for damages based on a collective agreement clause regarding workforce reduction order. The union argued the employer violated the clause by prioritizing long-term employees with dependents over short-term ones, while the employer contended the clause was merely advisory. The court held that such clauses do not create a right to damages upon breach but only authorize the imposition of compensatory fines.

Legislator headnote

AI generated

11 § of the collective agreement on dismissal and layoff grounds; A clause stipulating principles for workforce reduction does not grant a right to damages for breach but permits the imposition of a compensatory fine.

Keywords

AI generated
workforce reduction order collective agreement breach compensatory fine dismissal procedure labor court jurisdiction employee dependents union damages claim

Cited Legislation

AI generated
11 § of the collective agreement on dismissal and layoff grounds dated 6.6.1978
Section 2 of the collective agreement on mechanical forestry industry dated 8.4.1983

Cited Case Law

AI generated
Case no. 35/1977
Case no. 29/1980
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva määräys ei ollut sellainen työehtosopimuksen määräys, jonka rikkomisesta seurasi työntekijälle oikeus vahingonkorvaukseen irtisanomissuojasopimuksen perusteella. Sen sijaan sopimusmääräyksen tieten rikkomisesta voitiin tuomita hyvityssakko.

Kuultavat Puutyöväen Liitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen Liiton kesken 8.4.1983 tehdyssä sekä Metallityöväen Liiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton samana päivänä allekirjoittamassa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

2 §

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

10. Liitteenä XXI olevaa 6.6.1978 allekirjoitettua yleissopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista, sekä 15.1.1981 allekirjoitettua ko. sopimuksen soveltamisohjeita.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 6.6.1978 on muun ohessa seuraava määräys:

11 §.

Työvoiman vähentämisjärjestys Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

KANNE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Puutyöväen Liitto on lausunut, että Rauma-Repola Oy:n Kauhajoen talotehdas oli lomauttanut työntekijöitä 1.10.1983 lukien. Työnantaja on kantajan mielestä menettelyllään rikkonut mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen liitteenä olevan irtisanomissuojasopimuksen 11 §:n määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä. Irtisanomissuojasopimuksen mukaan on irtisanomis- ja lomautusjärjestystä määrättäessä kiinnitettävä huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Rauma-Repola Oy:n lomauttamat työntekijät olivat olleet yhtiön palveluksessa pitkään ja lähes kaikki heistä olivat huoltovelvollisia. Yrityksen palvelukseen oli jäänyt edelleen työntekijöitä, joiden työsuhde oli huomattavasti lyhytaikaisempi kuin lomautettujen työntekijöiden ja joilla ei ollut huoltovelvollisuutta. Tämän vuoksi yhtiö oli velvollinen työsopimuslain nojalla korvaamaan työntekijöille työttömyydestä aiheutuneen vahingon.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut Rauma-Repola Oy:n velvoittamista suorittamaan oikeudelle esitetyn laskelman mukaan sille perittäväksi siirrettyjä työsuhteesta johtuvia saatavia työsopimuslain ja työehtosopimuksen nojalla yhteensä 147.828,16 markkaa 16 %:n korkoineen haasten tiedoksiantopäivästä 21.6.1984 lukien ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

VASTINE KIHLAKUNNANOIKEUDESSA

Rauma-Repola Oy on kiistänyt kanteen perusteeltaan ja määrältään.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kihlakunnanoikeus on katsonut tarpeelliseksi pyytää työtuomioistuimen lausunnon siitä onko mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen liitteenä olevan, 6.6.1978 allekirjoitetun irtisanomisen ja lomauttamisen perusteita koskevan yleissopimuksen 11 §:n sanamuotoa pidettävä velvoittavana vai ohjeellisena ja edelleen siitä, onko RaumaRepolan taholta tapahtunutta asiakirjoista havaittavaa irtisanomismenettelyä siten pidettävä työehtosopimuksen mukaisena menettelynä sekä vielä lopuksi kielteisessä tapauksessa siitä onko menettelyä pidettävä sellaisena, että siitä aiheutuisi vanhingonkorvausvelvollisuus.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Puutyöväen Liitto ja Metallityöväen Liitto ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet muun muassa seuraavaa:

ILP 11 §:n määräys on työnantajaa velvoittava. Tämä käy riittävästi ilmi myös sanamuodosta, jonka mukaan "...lomauttamisen yhteydessä on...noudatettava sääntöä, jonka mukaan ...". Tätä on noudatettava "mahdollisuuksien mukaan". Ei ole esitetty mitään tosiasiaa, joka olisi tehnyt työnantajalle mahdottomaksi sopimuksen noudattamisen, joten määräys on sitova kaikessa laajuudessaan. Todistustaakka tässä suhteessa kuuluu työnantajalle. Kun saman virkkeen loppulauseessa velvoitetaan työnantaja "kiinnittämään huomiota" työsuhteen kestoon ja huoltovelvollisuuden määrään, niin alussa oleva velvoittava osa ulottuu myös tähän huomion kiinittämiseen. Velvoittavuus on todettu yksimielisesti ainakin Puutyöväen Liiton ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton väli

sissä neuvotteluissa ja asiasta on myös lukuisia työtuomioistuimen tuomioita.

Kun työnantaja velvoitetaan kiinnittämään huomiota johonkin seikkaan, niin sopimustekstinä se tarkoittaa työnantajan velvollisuutta myös toimia huomioonotettavan seikan edellyttämällä tavalla. Työehtosopimuksen tarkoitus ei voi olla, että työnantaja olisi täyttänyt velvollisuutensa vain toteamalla työsuhteiden kestot ja huoltovelvollisuuksien määrät. On epäjohdonmukaista olettaa, että työnantaja saisi tämän pykälän nojalla ensin todeta mainitut seikat ja sitten lomauttaa työntekijöitä mielivaltaisesti ja välittämättä siitä, onko lomautettava työntekijä ollut kauemmin työsuhteessa kuin taloon jäävät tai onko hänellä huollettavia enemmän. ILP 11 § on siis velvoittava eikä ohjeellinen. Työnantajana Rauma-Repola Oy on tietensä rikkonut työehtosopimuksen velvoittavaa määräystä.

Työsuhteen ehtoina työnantajan on noudatettava mm. alan työehtosopimuksen määräyksiä, jotka tulevat työsopimuksen ehdoiksi. Kun työnantaja on rikkonut työsopimusta sekä työsuhteessa TEhtoL 4 §:n nojalla noudatettavia ehtoja, sen on korvattava TSL 51 §:n nojalla täysi vahinko. Tapaukseen on sovellettava TSL:n korvaussäännöstä, koska työehtosopimuksessa ei ole ollenkaan tällaista tilannetta koskevaa korvausmääräystä. Asia on siis jätetty yleisen lain varaan.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut muun muassa seuraavaa:

1. Onko irtisanomissuojasopimuksen sanamuoto velvoittava vai ohjeellinen

2. Rauma-Repola Oy:n irtisanomismenettelyn työehtosopimuksen mukaisuus

Mielestämme Rauma-Repola Oy:n menettely on ollut irtisanomissuojasopimuksen 11 §:n vastainen teko, jollei se pysty esittämään objektiivisia perusteita, miksei työntekijöitä lomautettaessa ole kiinnitetty huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Toisinsanoen RaumaRepola Oy on rikkonut työehtosopimusta työvoimaa lomauttaessaan.

3. Vahingonkorvausvelvollisuus

Olemme käsittäneet irtisanomissuojasopimuksen siten, että vähentämisjärjestyksen rikkomisesta ei ole määrätty irtisanomissuojasopimuksessa vahingonkorvausseuraamusta, vaan vahingonkorvausseuraamus on mahdollinen vain silloin, jos irtisanominen tai lomauttaminen toteutetaan ilman, että asiallinen peruste olisi olemassa. Irtisanomissuojasopimuksen mukaan voidaan vähentämisjärjestystä rikkonut työnantaja tuomita vain työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta. Eri asia on se, voidaanko työnantaja tuomita vahingonkorvaukseen työsopimuslain perusteella eli lähinnä työsopimuslain 51 §:n perusteella. Tällaisessa tapauksessahan työnantajalla on olemassa perusteet lomautukseen, muttei sen henkilön kohdalta, kehenkä väärin suoritettu lomautus kohdistuu. Mielestämme irtisanomissuojasopimuksessa olisi pitänyt määrätä vahingonkorvaus lomautus- ja irtisanomisjärjestysmääräyksen rikkomisesta, mikäli se olisi haluttu saada irtisanomissuojasopimuksen vahingonkorvauksen piiriin.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut muun muassa seuraavaa:

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Puutyöväen Liiton välisessä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on sovittu noudatettavaksi keskusjärjestöjen (SAK-STK) välillä 6.6.1978 allekirjoitettua irtisanomisen ja lomauttamisen perusteita koskevaa yleissopimusta. Toisaalta mainittujen liittojen välillä ei ole sovittu mistään poikkeuksista tai lisäyksistä kyseiseen keskusjärjestöjen sopimukseen.

Mainitun yleissopimuksen 11 §:ssä on sovittu työvoiman vähentämisjärjestystä koskevasta säännöstä, jota on mahdollisuuksien mukaan noudatettava. Viimeksi mainittu sanonta käsityksemme mukaan mahdollistaa ko. säännöstä poikkeamisen, mikäli siihen on perusteltu ja tärkeä syy. Milloin tällaisesta syystä on kysymys, on ratkaistava yksityistapauksittain. Yleissopimuksen 11 §:ssä on todettu, että pykälässä mainitun säännön lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Kun viimeksi mainitut tekijät on irroitettu varsinaisesta säännöstä, on ne tarkoitettu lähinnä ohjeellisiksi työvoiman vähentämisjärjestystä ratkaistaessa.

Kihlakunnanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa myös siltä osin onko kyseessä olevaa Rauma-Repola Oy:n suorittamaa irtisanomismenettelyä pidettävä työehtosopimuksen mukaisena. Katsomme, että työtuomioistuin ei voi antaa asiakirjojen perusteella tästä lausuntoa, vaan kihlakunnanoikeuden tulee ratkaista asia. Mikäli kihlakunnanoikeus päätyy sellaiseen ratkaisuun että Rauma-Repola Oy on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti kyseisessä irtisanomistapauksessa, ei työehtosopimuksen perusteella voida tuomita vahingonkorvausta irtisanotulle. Tämä on todettu useissa työtuomioistuimen tuomioissa mm. n:o 35/1977 ja 29/1980.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan lausuntopyynnössä tarkoitetun yleissopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 11 §:n sanamuoto ei sisällä yksiselitteisesti noudatettavaa tarkkaa ohjetta, vaan vain eräitä irtisanomisjärjestyksen muodostamisessa noudatettavia periaatteita. Silti tuota sanamuotoa ei ole pidettävä pelkästään ohjeellisena. Työtuomioistuimen vakiintuneen kannan mukaan kysymyksessä oleva vähentämisjärjestystä koskevien määräysten tieten rikkomisesta on tuomittu hyvityssakko.

Kysymykseen siitä, onko työnantajan taholta tapahtunutta asiakirjoista havaittavaa irtisanomismenettelyä pidettävä työehtosopimuksen mukaisena menettelynä vai ei, työtuomioistuin ei voi antaa vastausta jo pelkästään sen vuoksi, että asiasta ei ole esitetty asiakirjojen mukaan vielä mitään varsinaista näyttöä. Näytön harkinta ei sitä paitsi työtuomioistuimessa noudatetun vakiintuneen käytännön mukaan ole sellainen kysymys, joka edellyttäisi erityistä työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimusolojen tuntemusta ja kuuluisi lausuntomenettelyn piiriin.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Mörä, Sariola, Saastamoinen, Vertanen ja Olin.

Lausunto oli yksimielinen.