Labor court applies collective agreement rules to sales employee, classifying them in Group II then Group I.

Kello- ja kultasepänliikkeessä työskentelevään työntekijään oli sovellettava myyjiä eikä myyjäharjottelijoita koskevia työehtosopimusmääräyksiä. Kysymys myös siitä, mihin myyjäryhmään työntekijä oli kuulunut.

Kuultavat Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Liiketyöntekijäin Liitto r,y. Suomen Liikeväen Liitto r.y. Handels- och industritjänstemannaförbundet r.f.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Toisaalta Kaupan Työnantajaliiton ja toisaalta Liiketyöntekijäin Liiton, Suomen Liikeväen Liiton ja Handels och industritjänstemannaförbundetin välillä 1.3.198028.2.1981 voimassa olleessa palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 § Myyjiä ja myymälätyöntekijöitä koskevia määräyksiä 1. Myyjäryhmä Myyjät on jaettu kahteen eri myyjäryhmään seuraavasti:

- ensimmäiseen myyjäryhmään kuuluvat elintarvikemyyjät, liha- ja leikkelemyyjiä lukuun ottamatta, sekatavaramyyjä, paperitarvikemyyjä ja myymälätyöntekijät, joiden tehtäviin ei kuulu asiakaspalvelu. - toiseen myyjäryhmään kuuluvat muut myyjät

Työntekijä kuuluu siihen myyjäryhmään, jonka mukaista työtä hän pääosan työajastaan suorittaa.

6 § Myyjäharjoittelijoita koskevia määräyksiä 1. Harjoitteluaika on kaksi vuotta.

Edellä mainittujen liittojen välisessä 1.3.1981-28.2.1983 voimassa olleessa palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

5 § Myyjiä ja myymälätyöntekijöitä koskevia määräyksiä 1. Myyjäryhmät Myyjät on jaettu kolmeen eri myyjäryhmään.

Ensimmäiseen myyjäryhmään kuuluvat elintarvikemyyjät, liha- ja leikkelemyyjiä lukuunottamatta, sekatavaramyyjä, paperitarvikemyyjä ja myymälätyöntekijät, joiden tehtäviin ei kuulu asiakaspalvelu.

Toiseen myyjäryhmään kuuluvat työntekijät, jotka eivät työtehtäviensä vuoksi kuulu ensimmäiseen tai kolmanteen myyjäryhmään.

Mikäli myyjän työ on erityisen vaativaa ja työtehtävien suorittaminen edellyttää erityistä koulutusta tai pitkäaikaisella työkokemuksella hankittua vaativaa ammattitaitoa, kuuluu työntekijä kolmanteen myyjäryhmään.

Soveltamisohje:

_______________

Kolmanteen myyjäryhmään kuuluvan työntekijän töitä ovat esimerkiksi lajitelmiltaan ja myynninmäärältään suurehkojen elintarvikemyymälöiden tai -osastojen lihamestarin työt sekä muissa myymäläyksiköissä vastaavaa vaatimustasoa olevat vaativat myyntitehtävät.

Jos myyntitehtävät edellyttävät työntekijältä taitoa suorittaa tuotekokonaisuuksien tarjontaa asiakkaiden esittämien valmiiden työsuunnitelmien perusteella, työntekijän voidaan katsoa kuuluvan kolmanteen myyjäryhmään.

Jotta työtehtävien voitaisiin katsoa edellyttävän kolmannen myyjäryhmän palkan maksamista, vaaditaan työntekijältä myyntiartikkeleiden tavanomaista perusteellisempaa erikoistuntemusta, kykyä suorittaa asiakasohjausta ja -neuvontaa tuotteiden toimintaperiaatteista.

Työntekijä kuuluu siihen myyjäryhmään, jonka mukaista työtä hän pääosan työajastaan suorittaa.

6 § Myyjäharjoittelijoita koskevia määräyksiä 1. Harjoitteluaika on kaksi vuotta.

Edellä mainittujen liittojen välisessä 15.3.1983-29.2.1984 voimassa olleessa palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa oli myyjäryhmittelyn ja harjoitteluajan osalta saman sisältöiset määräykset kuin edellisessä työehtosopimuksessa.

Edellä mainittujen liittojen välisessä 1.5.1984-31.3.1987 voimassa olevassa palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

5 § Myyjiä ja myymälätyöntekijöitä koskevia määräyksiä

1. Myyjäryhmät

Myyjät on jaettu kahteen eri myyjäryhmään.

Ensimmäiseen myyjäryhmään kuuluvat työntekijät, jotka eivät työtehtäviensä vuoksi kuulu toiseen myyjäryhmään.

Mikäli myyjän työ on erityisen vaativaa ja työtehtävien suorittaminen edellyttää erityistä koulutusta tai pitkäaikaisella työkokemuksella hankittua vaativaa ammattitaitoa, kuuluu työntekijä toiseen myyjäryhmään.

Soveltamisohje:

_______________

Toiseen myyjäryhmään kuuluvan työntekijän töitä ovat esimerkiksi lajitelmiltaan ja myynninmäärältään suurehkojen elintarvikemyymälöiden tai -osastojen lihamestarin työt sekä muissa myymäläyksiköissä vastaavaa vaatimustasoa olevat vaativat myyntitehtävät.

Tällaisia vaativia myyntitehtäviä ovat esimerkiksi rakennus- ja LVI-tarvikkeiden myyntitehtävät silloin, kun myyjä asiakkaan esittämien piirustusten tai ohjeiden perusteella laatii kustannuslaskelmiin perustuvia kokonaisuuksien myyntitarjouksia.

Jos myyntitehtävät edellyttävät työntekijältä taitoa suorittaa tuotekokonaisuuksien tarjontaa asiakkaiden esittämien valmiiden työsuunnitelmien perusteella, työntekijän voidaan katsoa kuuluvan toiseen myyjäryhmään.

Jotta työtehtävien voitaisiin katsoa edellyttävän toisen myyjäryhmän palkan maksamista, vaaditaan työntekijältä myyntiartikkeleiden tavanomaista perusteellisempaa erikoistuntemusta, kykyä suorittaa asiakasohjausta ja -neuvontaa tuotteiden toiminta periaatteista.

Työntekijä kuuluu siihen myyjäryhmään, jonka mukaista työtä hän pääosan työajastaan suorittaa.

6 § Myyjäharjoittelijat ja ammattikoulutuksen huomioon ottaminen

1. Harjoitteluaika Harjoitteluaika on yksi vuosi.

KANNE RAASTUVANOIKEUDESSA

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Virtanen on vaatinut, että kommandiittiyhtiö velvoitettaisiin suorittamaan hänelle oikeudelle esittämiensä laskelmien mukaisesti palkkaa 16.9.1980-21.6.1984 väliseltä ajalta yhteensä 7 900 markkaa korkoineen ja odotusajan palkkaa kuudelta päivältä yhteensä 999,40 markkaa korkoineen. Lisäksi Virtanen on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

VASTINE RAASTUVANOIKEUDESSA

Vastineen perustelut

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kommandiittiyhtiö on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

NÄYTTÖ

Asianosaiset ovat esittäneet oikeudelle Suomen Kelloseppäliiton toimitusjohtajan 21.8.1984 laatiman Virtasen palkkausta koskevan kirjelmän. Siinä todetaan, että Virtasen palkka oli määräytynyt työehtosopimuksen 3 §:n 3 momentin mukaan, koska kello- ja kultasepänliikkeissä ei ollut I myyjäryhmään rinnastettavia myyjiä 5 §:n 2 momentin mukaan. Kello- ja kultaseppäalan myyjät tarvitsivat tietoja kultasepän toimialasta, jalokiviopista ja kello-opista, joten kommandiittiyhtiö oli menetellyt vallitsevan käytännön ja työehtosopimuksen 5 §:n 2 momentin mukaisesti siirtäessään Sirpa Virtasen II myyjäryhmään työsopimuksen alkaessa ja maksaessaan hänelle, kuten sopimus edellytti, lähinnä korkeampaa 6. vuoden myyjän taulukkopalkkaa hänen aikaisempaan myyjäryhmäänsä verrattuna.

Virtanen puolestaan on antanut oikeudelle kaksi työtodistusta. Toisesta käy ilmi, että hän on ollut Tuote-Valinta Oy:n palveluksessa 29.10.1973-21.3.1979 ja siirtynyt pääkassan tehtävistä myymälänhoitajaksi. Toisen työtodistuksen mukaan hän on ollut 7.5.1979-15.9.1980 valintamyymälässä kassanhoitajana.

Virtanen ja kommandiittiyhtiö ovat kuulustuttaneet raastuvanoikeudessa kahta todistajaa. Kommandiittiyhtiön kuulustuttamana todistajana liikkeen myyjä on kertonut, että Virtanen oli pääasiassa siivonnut liiketiloja siten, että hänen työssään suurin osa päivästä oli kulunut siivoamiseen. Virtanen oli aina korostanut, että hänelle kuuluivat pääasiassa siivoustyöt. Virtasen tilalle tulleen työntekijän nykyinen työaika oli melkein pelkästään siivoamista. Myös muut liikkeen myyjät olivat osallistuneet siivoustyöhön, mikäli myyntityöltään olivat ehtineet. Tarpeen vaatiessa Virtanen oli osallistunut myyntityöhön.

Liikeliiton paikallinen toimitsija on Virtasen kuulustuttamana kertonut, että hän oli ennen Virtasen irtisanoutumista neuvotellut palkkaerimielisyydestä asianosaisten kanssa, mutta yhtiön toimitusjohtaja ei ollut missään vaiheessa ilmoittanut Virtasen toimineen liikkeessä siivoojana. Todistaja ja toimitusjohtaja olivat olleet yksimieliset siitä, että kelloseppäalan myyjät kuuluivat II myyjäryhmään. Virtasen aikaisempi palvelus olisi edellyttänyt I myyjäryhmää, koska "palveluvuodet eivät antaneet alallaolovuosien täyttä määrää." Työntekijällä ei voinut olla kuin yksi harjoitteluaika. Virtaselle maksettu palkka olisi täyttänyt työehtosopimuksen edellyttämän harjoittelijan palkan ja suurin piirtein myös siivoojan palkankin. Työpaikoissa, joissa ei ollut erikseen siivoojia, siivoaminen kuului myyjän työhön. Harjoittelijoilla oli oma palkkaluokituksensa. Virtanen oli järjestäytynyt työntekijä.

KANTAJAN VASTASELITYS RAASTUVANOIKEUDESSA

RAASTUVANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Raastuvanoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko Virtasen työsuhteeseen sovellettava Kaupan Työnantajaliiton ja Liiketyöntekijäin Liiton välisen palkkoja koskevan työehtosopimuksen myyjäharjoittelijoita tai myyjiä ja myymälätyöntekijöitä koskevia määräyksiä sekä jälkimmäisessä tapauksessa, mihin myyjäryhmään Virtasen on katsottava kuuluvan.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Kaupan Työnantajaliitto, Liiketyöntekijäin Liitto, Suomen Liikeväen Liitto ja Handels- och industritjänstemannaförbundet ovat yhteisesti lausuneet muun muassa seuraavaa:

Myyjäharjoittelijoita koskevia määräyksiä sovelletaan vain silloin, kun työntekijä ensimmäisen kerran tulee kaupan palvelukseen myyntitehtäviin. Sillä seikalla, minkä alan myyntitehtävistä on kysymys, ei ole merkitystä. Myyjällä on vain yksi harjoitteluaika, joten siirtyminen esimerkiksi elintarvikemyyjän tehtävistä tekstiili- tai kellomyyjäksi ei vaikuta asiaan. Kun Virtasella oli Kelloliike Salosen palvelukseen mennessään jo harjoitteluajan ylittävä kokemus myyntitehtävistä, ei häneen voida soveltaa myyjäharjoittelijoita koskevia sopimusmääräyksiä.

Palkkoja koskevien työehtosopimusten sisältämät ns. palvelusvuosilisät taas määräytyvät sen mukaan, kuinka monen harjoitteluajan jälkeisen vuoden kokemus asianomaisella myyjällä on siinä myyjäryhmässä, jonka mukaista työtä hän tekee. Jos myyjällä on saman myyjäryhmän kokemusta, ei merkitystä ole sillä, mitä artikkeleita hän on myynyt, vaan aikaisemmat palvelusvuodet otetaan täysimääräisinä huomioon.

Virtasen nyt puheena olevan työsuhteen alussa voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan myyjät oli jaettu kahteen myyjäryhmään. Tuolloin I myyjäryhmään kuuluvat myyjät oli nimenomaisesti lueteltu, ja kaikki muut myyjät kuuluivat II myyjäryhmään. Virtanen oli aikaisemmin toiminut mm. myymäläkassana eli II myyjäryhmän mukaisissa tehtävissä. Myös kello- ja kultasepänliikkeessä tehtävä työ, ainakin Virtasen toimenkuvan osalta kuului tuolloisen II myyjäryhmän piiriin. 1.3.1981 voimaan tulleen myyjäryhmittelyn mukaan myyjät jaettiin kolmeen myyjäryhmään. Ryhmittelyn tarkoituksena oli perustaa uusi myyjäryhmä erityisen suurta ammattitaitoa vaativille erikoismyyjille. Virtasen toimenkuvan mukaiset tehtävät jäivät edelleen II myyjäryhmän piiriin kuuluviksi.

Myyjäryhmittelyä muutettiin seuraavan kerran 1.5.1984 lukien siten, että myyjät jaettiin jälleen kahteen palkkaryhmään. Entiset I ja II myyjäryhmästä muodostui I myyjäryhmä ja III myyjäryhmästä uusi II myyjäryhmä. Virtanen kuului siten 1.5.1984 lukien I myyjäryhmään.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin viittaa puheena olevan työehtosopimuksen osallisliittojen antamaan yhteiseen lausuntoon, jossa esitetystä yksimielisestä tulkinnasta työtuomioistuimella ei ole perustetta poiketa. Työtuomioistuin katsoo näin ollen lausuntonaan, että Sirpa Sinikka Virtasen työsuhteeseen on sovellettava toisaalta Kaupan Työnantajaliiton ja toisaalta Liiketyöntekijäin Liiton, Suomen Liikeväen Liiton ja Handels- och industritjänstemannaförbundetin välillä 1.3.1980 alkaen voimassa olleiden palkkoja koskevien työehtosopimusten mukaan myyjiä koskevia määräyksiä ja että Virtanen on kuulunut edellä mainittujen liittojen välillä 1.3.1980-28.2.1981, 1.3.1981-28.2.1983 ja 15.3.1983-29.2.1984 voimassa olleiden palkkoja koskevien työehtosopimusten mukaan II myyjäryhmän ja 1.5.1984-31.3.1987 voimassa olevan palkkoja koskevan työehtosopimuksen mukaan I myyjäryhmän piiriin.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Heiniö, Leivo ja Kenraali.

Lausunto oli yksimielinen.