Labor court dismisses union claim that employer violated layoff order by firing senior worker before junior ones.

Yhtiö oli työn vähyyden vuoksi lomauttanut palveluksessaan olleista seitsemästä putkiasentajasta neljä, joista yhden työsuhde oli seuraavana vuonna irtisanottu. Työnantajan palvelukseen jääneistä asentajista kaksi oli tullut yhtiön palvelukseen myöhemmin kuin irtisanottu työntekijä. Toinen heistä oli sellainen yrityksen toiminnalle tärkeä ammattityöntekijä, jonka irtisanomista irtisanottua asentajaa ennen ei ollut voitu pitää perusteltuna. Toiseen työntekijään nähden taas otettu huomioon, että irtisanottu työntekijä oli irtisanottaessa ollut toisen työnantajan palveluksessa. Irtisanominen ei ollut tapahtunut työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevia määräyksiä rikkoen. Työnantajaliitto ei myöskään ollut syyllistynyt valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Keskusosuusliike Hankkija

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 21.4.1983 tehdyssä putkijohtoalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

4 §

Työsuhdetta koskevat määräykset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Putkijohtotyönantajainliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 9. päivänä helmikuuta 1979 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun ohessa seuraava määräys:

17 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

KANNE

Kanteen perustelut

Yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä vastaan irtisanoessaan Ristiojan ennen Peuraa ja Kuuretta. Lomautusjärjestyksen rikkomisesta ei jutussa ollut kysymys.

Asianosaisliittojen välisissä muistioneuvotteluissa 31.10.1984 työnantajaliiton edustajat olivat ilmoittaneet katsovansa, että Ristiojan irtisanominen oli toimitettu irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti, ja ettei työnantaja ollut rikkonut irtisanomisjärjestystä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Keskusosuusliike Hankkija on rikkonut irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaista irtisanomisjärjestystä irtisanoessaan Ristiojan ennen Peuraa ja Kuuretta, sekä tuomitsemaan yhtiön hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Lomautetuista kahden työsuhde oli päättynyt ennen Ristiojaa. Peura ja Sarre olivat edelleen Hankkijan palveluksessa. Kuure oli asettunut järjestyksessä Ristiojan jälkeen. Vähennettäessä lomautettuja työntekijöitä keväällä 1984 yhtiö oli tiennyt, että Ristioja oli lähes välittömästi lomautuksen alettua siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ja oli siinä edelleen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaan työvoiman vähentämisjärjestyksestä on määrätty, että irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan mm. yrityksen toiminnalle tärkeitä työntekijöitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Keskusosuusliike Hankkijan Rovaniemen piirikonttori on joutunut työn vähyyden vuoksi lomauttamaan elokuussa 1983 palveluksessaan olleesta seitsemästä putkiasentajasta neljä, muun muassa Pauli Ristiojan. Tällöin työhön oli jäänyt kolme putkiasentajaa, joista Pertti Kuure ja Jouni Peura olivat tulleet työnantajan palvelukseen myöhemmin kuin Ristioja. Ristiojan työsuhde oli alkanut 1.8.1966, kun Kuuren työsuhde oli alkanut 2.9.1974 ja Peuran 10.7.1978. Kuure oli lomautusten alkaessa työskennellyt pitkäaikaisella Lihakunnan työmaalla etumiehenä; ja kun etumiestä ei ollut tapana lomauttaa kesken urakan, Kuuretta ei ollut tämän vuoksi lomautettu Ristiojan sijasta. Peura taas oli nimenomaan luokkahitsaajaksi otettu asentaja, jolla oli työssä ollessaan koko ajan voimassa oleva luokkahitsaustodistus. Ristiojakin osasi sinänsä hitsaustaidon ja hän olisi ilmeisesti kyennyt saamaan itselleen luokkahitsaustodistuksen. Työnantaja ei kuitenkaan tarvinnut palvelukseensa kahta luokkahitsaajaa.

Lomautusten jatkuttua vuoden 1984 puolelle Ristiojan työsuhde oli irtisanottu 5.1.1984 päättymään 5.3.1984. Kuuren työsuhde oli Kuuren oman irtisanomisen vuoksi päättynyt 15.5.1984. Peura oli vielä tuolloin jäänyt työnantajan palvelukseen.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan Peuraa on pidettävä sellaisena yrityksen toiminnalle tärkeänä ammattityöntekijänä, jonka irtisanomista Ristiojaa ennen ei olisi voitu pitää perusteltuna. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, ettei työnantaja irtisanoessaan Ristiojan ja jättäessään Peuran työsuhteen jatkumaan ole menetellyt irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti.

Kuure puolestaan on työskennellyt mainitulla Lihakunnan työmaalla etumiehenä aina työmaan päättymiseen asti joulukuuhun 1983. Ristiojan työsopimus oli siis sanottu irti Kuuren tämän tehtävän päätyttyä, yli kaksi kuukautta ennen kuin Kuuren työsopimus oli päättynyt, joten Kuure, joka ei ollut yrityksen toiminnalle tärkeä ammattityöntekijä, oli saanut olla työssä yli kaksi kuukautta kauemmin kuin Ristioja. Kuure ei myöskään tänä yli kahden kuukauden aikana ollut lomautettuna. Irtisanottaessa Ristioja on kuitenkin ollut elokuusta 1983 lähtien toisen työnantajan palveluksessa. Tämä työsuhde on tosin ollut tilapäinen ja se on päättynyt 23.1.1984, jonka jälkeen Ristioja on ollut työttömänä marraskuuhun 1984 saakka.

Huomioon ottaen Ristiojan työssäolo irtisanomisen tapahtuessa Ristiojan irtisanomisen ennen Kuuretta ei ole näytetty tapahtuneen työehtosopimuksen määräyksiä rikkoen, eikä myöskään työnantajaliiton voida katsoa syyllistyneen asiassa valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatu huomioon ottaen yhtiö ja työnantajaliitto saavat pitää jutusta koituneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Mörä, Rautiainen, Äimälä, P. Virtanen ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.