Labour court dismissed union claim that employer discriminated against union rep by assigning less contract work.

Kun otettiin huomioon yhtiön työkohteiden ja erityisesti urakkatöiden vähentyminen riidanalaisena ajankohtana sekä pääluottamusmiehen henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka olivat vaikeuttaneet hänen sijoittamistaan ainakin kaikkiin urakalla suoritettuihin töihin, työnantajan ei ollut näytetty menetelleen luottamusmiessopimuksen vastaisesti pääluottamusmiehen työhön sijoittamisessa kanteessa tarkoitettuna aikana. Se seikka, että pääluottamusmiehen keskituntiansio oli noussut eräänä ajanjaksona selvästi vähemmän kuin yhtiön kaikkien putkiasentajien keskituntiansio vastaavana aikana, ei myöskään riittänyt osoittamaan, että hän olisi työhön sijoittamisessa joutunut syrjinnän kohteeksi.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Savon Vesi ja Lämpö Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 10.5.1980 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 §

KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET JA NIIHIN PERUSTUVAT SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

STK:n ja SAK:n välisen 2.4.1969 solmitun luottamusmiessopimuksen perusteella allekirjoittajaliittojen kesken 22.5.1971 solmittu luottamusmiessopimus siihen 16.6.1973 ja 10.5.1974 tehtyine muutoksineen.

Työehtosopimukseen liittyvässä asianosaisliittojen välillä 22.5.1971 solmitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun muassa:

4 §

LUOTTAMUSMIEHEN TYÖSUHDE

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Asianosaisliittojen välillä luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan tulkintaa koskevassa 4.6.1975 laaditussa pöytäkirjassa sanotaan seuraavaa:

Otsikossa mainittu pykälä on ns. sortamispykälä. Sen tulkinnassa on otettava huomioon seuraavia seikkoja:

- Liikkeet on jaettava toimintansa mukaan eri ryhmiin seuraavasti:

1. Liikkeet, joissa on täysin erilliset uudisrakennus- sekä korjaus- ja huolto-osastot.

Luottamusmiehen sortaminen voi olla kyseessä silloin, kun uudispuolella työskennellyt luottamusmies siirretään korjauspuolelle, vaikka uudispuoli jatkaa toimintaansa ja siellä on töitä tarjolla.

2. Muut liikkeet

Töiden jaossa on noudatettava normaalia jakojärjestystä. Normaali jakojärjestys tarkoittaa sitä, että töiden jaossa otetaan huomioon asentajille asetettavat pätevyysvaatimukset alkavissa töissä ja että työt jaetaan siinä järjestyksessä kuin käynnissä olevat työt päättyvät ja niistä vapautuvat asentajat seuraavia töitä varten. Työt on pätevyysvaatimusten tultua huomioonotetuksi jaettava asentajille siinä järjestyksessä kuin he vapautuvat vanhoista töistä.

Yllä olevat periaatteet ovat voimassa silloin kun töitä on liikkeessä tarjolla. Ketään ei voida katsoa sorretuksi, jos hänelle ei anneta uudistyötä silloin kun liikkeellä ei ole tarjota. Lisäksi jakojärjestykseen vaikuttavat ilman muuta sairaslomat, vuosilomat ja erilaiset kurssit, joille luottamusmies osallistuu.

- Ansion menetyksen korvaaminen sortamistapauksessa korvataan KTA:n mukaan.

Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty sisältyvät asianosaisliittojen välillä 24.3.1981 allekirjoitettuun työehtosopimukseen sekä 21.4.1983 allekirjoitettuun työehtosopimukseen ja sen liitteenä olevaan luottamusmiessopimukseen.

KANNE

Kanteen perustelut

Lomanmääräytymisvuoden 1.4.1981-31.3.1982 aikana Kosonen oli tehnyt yhteensä 1 672 työtuntia. Siitä oli urakkatyötä ollut 820 tuntia. Urakkatyötä Kosonen oli tehnyt pääasiallisesti lomanmääräytymisvuoden alkupuolella. Seuraavana lomanmääräytymisvuotena Kososen työtuntien määrä oli ollut 1 614, joista 1 392 tuntia Kosonen oli tehnyt aikatyötä. Koska ansiotaso aikapalkalla työskenneltäessä oli huonompi kuin urakkatyössä, oli Kososeen kohdistunut syrjintä alentanut hänen palkkaustaan. Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.198131.3.1982 Kosonen oli kärsinyt vahinkoa yhteensä 4 054,69 markkaa ja sen jälkeiseltä ajalta yhteensä 6 903,28 markkaa. Luottamusmiessopimuksen vastaisesta syrjinnästä Kososelle oli aiheutunut vahinkoa kaikkiaan 10 957,97 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Savon Vesi ja Lämpö Oy:n menetelleen Kososta syrjiessään luottamusmiessopimuksen vastaisesti 1.2.1981-24.4.1983 välisenä aikana ja velvoittaisi yhtiön maksamaan Kososelle edellä mainitulta syrjintäajalta korvausta yhteensä 10 957,97 markkaa ja korkoa 4 054,69 markalle kuusi prosenttia 1.8.1982 lukien ja 6 903,28 markalle korkoa 16 prosenttia 1.8.1983 lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Savon Vesi ja Lämpö Oy on velvollinen ottamaan tuomittavan korvauksen huomioon lomapalkkasopimuksessa tarkoitettua palkkaa laskettaessa. Liitto on vielä vaatinut, että Savon Vesi ja Lämpö Oy tuomittaisiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Keskusjärjestöjen välillä tehdyn luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeissa oli todettu muun muassa seuraavaa:

Luottamusmiehen palkka ei siirron takia saa alentua valituksi tulemisen ajankohtana vallinnutta palkkaa pienemmäksi.

Tämän kohdan antama suoja palkan osalta koskee ainoastaan siirtotapauksia. Jos luottamusmies sitä vastoin pysyy entisessä työssään, saattaa palkka muuttua esim. urakkasaavutusten tai urakkavolyymin muuttumisen takia, artikkelien vaihtumisesta riippuen tai urakkahinnoittelun tarkistamisen yhteydessä. Jos luottamusmiehen tulee työehtosopimuksen ja työsopimuksensa mukaan suorittaa eripalkkaisia töitä, ei tästä aiheutuvaa ansion vaihtelua voida pitää luottamusmiessopimuksen vastaisena.

Luottamusmiehen palkka voi nousta ja laskea myös hänen henkilöstään ja työpanoksestaan riippuvista syistä.

Keskusjärjestöjen välillä tehty luottamusmiessopimus oli luottamusmiehen siirtoa koskevalta osalta samansisältöinen kuin vastaava määräys putkijohtoalan työehtosopimuksessa.

Kanteessa oli lähdetty virheellisesti siitä ajatuksesta, että luottamusmiestä olisi tullut pitää keskeytyksittä urakkatyössä, vaikka muille asentajille ei samaan aikaan olisi ollut lainkaan työtä tarjolla. Siihen, että Kososen ansioiden kehittyminen 1.4.1982-31.3.1983 oli ollut jossain määrin hitaampaa kuin keskimäärin muilla asentajilla, olivat vaikuttaneet muun muassa edellä esitetyt hänestä itsestään johtuneet syyt.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Putkijohtotyönantajainliitto ja Savon Vesi ja Lämpö Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Vastineessa esitetyt luvut Kososen ja kaikkien putkiasentajien keskituntiansioiden kehittymisestä vuosina 1980-1984 osoittivat, että Kososen keskituntiansio oli vuodesta 1980 vuoteen 1983 kohonnut 23 %. Kaikkien putkiasentajien keskituntiansioiden keskiarvo oli vastaavana aikana noussut 33 %. Ennen syrjinnän päättymistä vuonna 1983 Kososen keskituntiansio oli ollut 5,6 markkaa putkiasentajien keskituntiansioiden keskiarvoa pienempi. Syrjinnän päättymisen jälkeen Kososen keskituntiansio oli kohonnut siten, että se oli ollut enää l,34 markkaa alhaisempi kuin kaikkien putkiasentajien keskituntiansion keskiarvo. Vertailut osoittivat kiistattomasti, että Kosonen oli kärsinyt vahinkoa häneen kohdistetun syrjinnän vuoksi.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Savon Vesi ja Lämpö Oy:n palveluksessa 15.5.1980 alkaen ollut putkiasentaja Aimo Kosonen on 16.1.1981 valittu työntekijöiden pääluottamusmieheksi. Kosonen on toiminut pääluottamusmiehen tehtävässä 15.2.1985 saakka, jolloin hänen työsuhteensa on purettu. Rakennustyöläisten Liitto on katsonut, että heti luottamusmieheksi valitsemisen jälkeen työnantaja on kohdistanut Kososeen luottamusmiessopimuksen vastaista syrjintää osoittamalla hänelle vähemmän urakkatöitä kuin muille putkiasentajille. Työnantajan Kososta syrjivä menettely on jatkunut huhtikuun 24 päivään 1983. Kanteen mukaan Kososen olisi tullut koko siinä tarkoitetun 1.2.1981 ja 24.4.1983 välisen ajan tullut saada olla urakkatyössä.

Työnantajan mukaan Kososen sijoittamista tarjolla olleisiin urakkatyökohteisiin on vaikeuttanut hänen soveltumattomuutensa ilman työnjohdon välitöntä valvontaa suoritettaviin asennustöihin. Tämän selityksen tueksi on esitetty muun muassa, että Kososelle on kanteessa tarkoitettuna aikana annettu kirjallisia varoituksia työajan noudattamisen laiminlyönnin johdosta. Lisäksi hänelle on vuonna 1982 annettu kirjallinen varoitus sen johdosta, että hän on esiintynyt alkoholin vaikutuksen alaisena työmaalla. Todistajana kuulusteltujen yhtiön asennuspäällikön ja työnjohtajan lausumien mukaan eräät yhtiön asiakkaat eivät Kososen työskentelytapojen vuoksi ole hyväksyneet hänen sijoittamistaan työkohteisiinsa.

Esitetty selvitys osoittaa, että Kososen keskituntiansio lomanmääräytymisvuosittain laskettuna on ollut hänen työsuhteensa alusta alkaen ainakin 31.3.1984 saakka yhtiön putkiasentajien keskituntiansioiden keskiarvoa alhaisempi. Näin on siten siis ollut laita jo ennen hänen pääluottamusmieheksi valitsemistaan ja myös sen jälkeen kun häneen kohdistunut syrjintä kanteen mukaan on päättynyt. Kososen keskituntiansiopalkka on vuosittain noussut. Tosin 1.4.1982 - 31.3.1983 välisenä ajanjaksona hänen keskituntiansionsa on noussut selvästi vähemmän kuin liikkeen putkiasentajien keskituntiansioiden perusteella laskettu keskiarvo. Työtuomioistuimen mielestä ei tämän seikan yksistään voida katsoa osoittavan näissä oloissa Kososen joutuneen pääluottamusmiehenä työhön sijoittelussa syrjinnän alaiseksi.

Työntekijäliitto ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä sellaisista urakkatyökohteista, joihin Kosonen olisi pitänyt tai joihin hänet olisi voitu osoittaa aikatöiden asemesta. Kun otetaan huomioon yhtiön työkohteiden ja erityisesti urakkatöiden vähentyminen riidanalaisena ajankohtana ja myös ne edellä selostetut seikat, jotka ovat haitanneet Kososen sijoittamista ainakin kaikkiin urakalla suoritettuihin töihin, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiö olisi menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti Kososen työhön sijoittamisessa kanteessa tarkoitettuna aikana.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen.

Jutun laatuun katsoen saavat Putkijohtotyönantajainliitto ja Savon Vesi ja Lämpö Oy kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Airaksinen, M. Virtanen, P. Virtanen ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.