Labor court orders unions to pay damages for strike actions targeting collective bargaining wage clauses.

Ylityöstä kieltäytymiset ja lakot olivat kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Ammattiosaston edustajat olivat osallistuneet työtaisteluun eikä osaston ollut edes väitetty pyrkineen estämään sitä.

Ottaen huomioon työtaistelun jatkumisen vielä jutun pääkäsittelypäivänä ei työntekijäliiton toimenpiteitä työrauhan säilyttämiseksi voitu pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Kantaja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Vastaaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y. Kuultava Nokian Elintarviketyöläisten Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 2.5.1984 allekirjoitetussa elintarvikealojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

II SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS

4 §

Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

IV TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

8 §

Työpalkat

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneissä eri paikkakuntakalleusluokissa ja palkkaryhmissä seuraavat:

10 §

Suorituspalkkatyö

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 §

Palkankorotukset

B. 1.3.1985

Voimassa olevia palkkoja korotetaan lähinnä 1.3.1985 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 75 penniä kuitenkin vähintään 3 % tunnilta.

Ohjetuntipalkkoja nostetaan 1. palkkaryhmässä 90 penniä, 2. palkkaryhmässä 95 penniä, 3. palkkaryhmässä 95 penniä sekä 4. palkkaryhmässä 100 penniä.

Elintarvikealojen työehtosopimusten (ns. peruselintarviketeollisuus, tupakkatehtaat sekä panimot ja virvoitusjuomatehtaat) ohjepalkkojen erilaisuudesta johtuen ao. alojen ohjepalkkoja lähennetään toisiinsa toisen sopimusvuoden alusta siten, että ohjepalkkojen eroja kavennetaan puolella.

C. Ohjetuntipalkkojen ylimääräinen korottaminen ei sellaisenaan aiheuta korotusta käytännön ansioissa yli sovittujen yleiskorotusten edellyttäen, että palkat uusista ohjetuntipalkoista laskettuina täyttävät kussakin palkkamuodossa työehtosopimuksen mukaiset vähimmäisvaatimukset.

KANNE

Kanteen perustelut

25.7.1985 työnjohtaja oli pyytänyt makaronitehtaan vastaanottotehtävissä toimivia työntekijöitä jäämään ylityöhön, jotta tuotantolinjoja olisi voitu käyttää yli viikonvaihteen. Asianomaiset neljä työntekijää olivat kieltäytyneet ilmoittaen, etteivät ylityöt tulleet kysymykseen niin kauan kun palkka-asia oli ratkaisematta. Nämä työntekijät toimivat pakkaustöissä silloin kun vastaanottotyötä ei ollut.

Vuosilomien jälkeen palkkauserimielisyyksiä koskeva seuraava neuvottelu oli käyty 29.7.1985. Tuolloin pääluottamusmies oli esittänyt työnantajalle neuvotteluja myös Neuvostoliittoon toimitettavan makaronin pakkaustyön urakoimiseksi. Työnantaja oli tehnyt tältä osin esityksen, joka vastasi ansiotasoltaan voimassa olevien muiden pakkausurakoiden tasoa. Kahta päivää myöhemmin työntekijäpuoli oli hylännyt tarjouksen tehden samalla oman esityksen. Työnantaja ei ollut voinut hyväksyä esitystä, joka suoritemäärältään oli ollut selvästi alle muiden pakkausurakoiden tason ansiotason noustessa muihin urakoihin verrattuna yli neljä markkaa tunnilta. 6.8.1985 paikallisten osapuolten välisessä neuvottelussa oli todettu, että Neuvostoliiton toimituksen pakkaaminen oli aloitettu aikatyönä. Työntekijäpuoli oli kiistänyt jarrutuksen. 7.8.1985 kello 8.35 oli valmistuslinja jouduttu pysäyttämään, koska välivarastona toimineet säiliöt olivat täyttyneet pakkaustoiminnan hidastumisen vuoksi.

9.8.1985 työnantaja oli esittänyt urakkakiistaan ratkaisua, joka olisi merkinnyt työntekijöiden esittämällä suoritustasolla samaa ansiotasoa kuin muissakin urakoissa. Kaksi pakkaamon työntekijää oli poistunut luvatta työpaikalta puoli tuntia ennen työvuoron päättymistä. He olivat kuitenkin täyttäneet tuntilappunsa ikään kuin olisivat olleet työssä täydet kahdeksan tuntia. 12.8.1985 pääluottamusmies oli ilmoittanut, ettei työnantajan tarjousta hyväksytty esittäen hinnoittelua, joka 570 laatikon hinnoittelupisteessä antaisi 29,37 markan ansiotason.

Tiistaina, 13.8.1985 työnantaja oli pyytänyt molempien työvuorojen työntekijöitä, yhteensä kuutta pakkaajaa, seuranneeksi lauantaiksi ylitöihin, jotta Neuvostoliiton toimitus olisi saatu ajoissa valmiiksi. Kaikki he olivat kuitenkin kieltäytyneet ylityöstä. Paikalliset neuvottelut olivat jatkuneet 14.8.1985 ilman, että urakan hinnoittelusta olisi päästy yhteisymmärrykseen.

Työnantajalle oli lisäksi kello 9.30 esitetty jauhomyllyn pakkaajia koskenut työehtosopimukseen perustumaton 1,50 markan suuruinen palkankorotusvaatimus tuntipalkkoihin.

Varastotyöntekijät olivat jatkaneet lakkoaan entisessä laajuudessaan. 1.9.1985 makaronitehtaan koneenhoitaja oli jäänyt saapumatta töihin yövuoroon kello 22.00. 2.9.1985 makaronilinja oli käynnistynyt vasta iltapäivällä. Varaston lakko oli jatkunut muuttumattomana. 3.9.1985 olivat neuvottelut makaronitehtaan palkka- asiasta jatkuneet. Kun niissä ei ollut päästy työntekijöitä tyydyttävään tulokseen, oli lakko makaronin valmistuslinjan osalta alkanut jälleen kello 16.00. Makaronin valmistus tapahtui keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Varastotyöntekijöiden lakko jatkui entiseen tapaan.

Suullisessa esivalmistelussa Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on edelleen lausunut, että makaronin valmistuksen alasajo oli jatkunut kello 23 saakka 3.9.1985. Yövuoron tekijä oli tullut töihin suorittaen kolme tuntia puhdistustyötä. Siitä ei ollut selvyyttä, mitä hän oli tehnyt tämän jälkeen. 4.9.1985 varastotyöntekijöiden lakko oli jatkunut kuten ennen. Makaronin valmistusta koskeva lakko oli myös jatkunut aamuvuoron työntekijän jäädessä saapumatta työpaikalle.

Jutun pääkäsittelyssä kantajayhdistys on lausunut, että makaronin valmistuksen työhäiriöt olivat päättyneet esivalmistelun jälkeen. Varaston työtaistelu jatkui työntekijöiden ollessa edelleen lakossa. Kantaja ei esittänyt hidastuksen perusteella vaatimuksia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ja Nokian Elintarviketyöläisten Ammattiosasto tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kanteeseen vastatessaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on lausunut, että makaronitehtaan pakkausosaston työntekijät olivat esittäneet palkkojen tarkistusta vain Neuvostoliiton toimitusten osalta. Vaatimus oli perustunut siihen, että kyseisen tuotteen pakkaaminen oli työmenetelmältään raskaampaa kotimaan markkinoille menevään tuotteeseen nähden. Makaronin pakkaus oli pitkälti käsityötä. Työnantajan esittämää urakkatarjousta työntekijät eivät olleet voineet hyväksyä, koska se olisi saattanut jopa pudottaa ansiotasoa. Työntekijät kiistivät jarruttaneensa työvauhtia.

Varastotyöntekijöiden palkankorotusvaatimus oli perustunut ansioiden jälkeenjääneisyyteen. Työnantajan esitys ansiotason nostamisesta tuottavuutta lisäämällä olisi merkinnyt urakkatyöryhmän supistamista, mitä työntekijät eivät olleet voineet hyväksyä.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto oli saanut tietää työntekijöiden toimenpiteistä ensimmäistä kertaa vasta 22.8.1985. Tämän jälkeen liitto oli tehnyt lukuisin puhelinsoitoin ja keskusteluin kaiken voitavansa työrauhan säilyttämiseksi siinä kuitenkaan onnistumatta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelu on vastaajan myöntämin tavoin toimeenpantu työnantajan painostamiseksi esitetyssä palkankorotus- asiassa. Se on näin ollen kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Nokian Elintarviketyöläisten Ammattiosaston edustajat ovat palkankorotusvaatimukset esitettyään ottaneet osaa työtaisteluun. Ammattiosaston ei ole edes väitetty pyrkineen estämään työtaistelua.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on saanut tiedon työhäiriöistä ensimmäisen kerran 22.8.1985. Liitto on ilmoittanut tehneensä kaiken voitavansa työrauhan turvaamiseksi työpaikalla puhelinsoitoin ja keskusteluin siinä kuitenkaan onnistumatta. Ottaen huomioon työtaistelun jatkumisen vielä jutun pääkäsittelypäivänä, ei liiton toimenpiteitä työrauhan säilyttämiseksi voida kuitenkaan pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Nokian Elintarviketyöläisten Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 19 000 markkaa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 19 000 markkaa ja molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Iirola, Tiitola, Sariola, Kuivanen ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.