Labor court dismisses claim for height premium as work was done on temporary scaffolding, not the building floor.

Urakkahinnoittelun mukaan korkeuslisää määrättäessä korkeus tuli laskea siitä asennusaikaisesta suoran pinnasta, jolta työ tosiasiallisesti tehtiin. Putkiasennustyö oli katsottu tosiasiallisesti tehdyksi tehdashalliin rakennetulle alaslasketulle katolle ja LVI-konehuoneen lattialle asetetuilta telineiltä eikä tehdashallin lattialta. Kun alaslasketulta katolta ja konehuoneen lattialta laskettu asennuskorkeus ei ollut ollut urakkahinnoittelussa edellytettyä kuutta metriä, ei työntekijöillä ollut oikeutta korkeuslisään.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Vesijohtoliike LVI-Marjamaa Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rakennustyöläisten Liiton ja Putkijohtotyönantajainliiton välillä ajaksi 10.5.198028.2.1981 tehdyn putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraava määräys:

10 §

NS. ERIKOISTALOT

Rakennuskohteen haittatekijöistä on neuvoteltava ennen työn aloittamista, ja mikäli näitä ilmenee työn aikana, on niistä neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan välittömästi.

Edellä mainitun työehtosopimuksen liitteenä olleessa urakkahinnoittelussa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §. YHTEISET MÄÄRÄYKSET

Momentti 2.

PUTKIASENNUSTA, PUTKIJOHTOJA SEKÄ ASENNUSLAITTEITA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

K o h t a 5 . Korkeat rakennukset ___________________

Työstä, joka suoritetaan korkeissa rakennuksissa noudatetaan seuraavia määräyksiä:

a) Kaikesta työstä, joka suoritetaan rakennuksessa 31,5 m yläpuolella alimmasta kellaritasosta mitattuna, kerrotaan yksikköarvot 1,10:llä.

b) Kaikesta työstä, joka suoritetaan rakennuksessa 40 m yläpuolella alimmasta kellaritasosta mitattuna, kerrotaan yksikköarvot 1,20:llä.

Työstä joka suoritetaan kerroksessa, joka leikkaa 31,5 m ja vast. 40 m rajan, maksetaan tämä lisäys vain siinä tapauksessa, että kerroksen lattiataso on enintään 5 m mainittujen rajojen alapuolella.

K o h t a 6 . Erikoisen korkealle asennettavat putkijohdot ___________

Kaikesta työstä, joka suoritetaan yli 6 metrin korkeudella lattiasta tai maasta tai kannakkeiden kiinnitys yli 7,5 metrin korkeudelle kerrotaan vastaavien yksikköarvojen yksikköhinnat 1,25:llä, yli 9 metrin korkeudelle 1,35:llä, yli 12 metrin korkeudelle 1,45:llä ja tätä noudatetaan aina kolmen metrin välein, kolmea metriä kohti korotetaan 0,10.

Korkeus mitataan paikalleen asennetun putken keskiviivasta ja siitä asennusaikaisesta lattian tai suoran pinnasta, jolta työ tosiasiallisesti tehdään.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Vesijohtoliike LVI-Marjamaa Oy:n palveluksessa ollut putkiasentaja Pentti Hast oli työskennellyt työkunnan etumiehenä kesällä 1980 yhtiön urakoimalla Oy Salco-Pharma Ltd:n Kemijärven tehtaalla. Työkunta oli tehnyt putkiasentajan töitä yhtiön uudessa tehdashallissa. Suorittaessaan putkiasennuksia LVI-konehuoneessa Hast työtovereineen oli työskennellyt yli kuuden metrin korkeudella hallin lattiasta mitattuna. Työtä oli suoritettu telineeltä. Se oli tuettu tasoon, joka oli rakennettu noin kuusi metriä korkeiden pilareiden varaan. Korkeus hallin lattiasta työntekijöiden asennuspaikalle oli ollut yli kuusi metriä. Pilareiden päälle rakennettua laattaa oli käytetty asennustarpeiden ja työvälineiden sijoituspaikkana työn aikana. Tasoa ei ollut tarkoitettu pysyväksi kulkutieksi ja käynti sille oli tapahtunut tikkaita myöten. Asennuspaikalta oli ollut suora yhteys maahan.

Hast työtovereineen oli samalla työmaalla joutunut asentamaan putkia myös niin sanotun alaslasketun katon päältä. Alaslaskettu katto oli rakennettu siten, että rakennuksen kattotuoleista oli riippunut terästankojen varassa palkkeja, joiden väliin oli asennettu noin kaksi metriä leveä profiilipelti. Katto ei ollut ollut yhtenäinen, vaan peltien välissä oli ollut noin 60 senttimetrin levyiset raot. Profiilipelleille oli asennettu pukkitelineet putkiasennustöitä varten. Katon rakenteen takia se oli liikkunut erittäin herkästi, kun siellä oli työskennelty.

Työnantaja oli edellä mainituista töistä maksanut jonkin aikaa korkeuslisää mutta lopettanut sen maksamisen asennusten ollessa kesken. Putkialan urakkahinnoittelun määräysten mukaan oli kaikesta työstä, joka suoritettiin yli kuuden metrin korkeudella lattiasta tai maasta, suoritettava korkeuslisää. Edellä mainituissa tapauksissa korkeus olisi tullut mitata hallin lattiapinnasta. Työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä 29.8.1980 ja 10.12.1981 käydyissä neuvotteluissa ei ollut päästy yksimielisyyteen korkeuslisän maksamisesta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Vesijohtoliike LVI-Marjamaa Oy on velvollinen suorittamaan putkialan urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 6. kohdan tarkoittaman korkeuslisän työkunnalle, jonka etumiehenä Hast on ollut, Oy Salco-Pharma Ltd:n Kemijärven tehdashallin niistä putkiasennustöistä, jotka on tehty yli kuuden metrin korkeudessa mitattuna hallin lattiasta halliin noin kuuden metrin korkeuteen rakennettuun tasoon tuetuilta telineiltä, sekä myös niistä asennustöistä, jotka on tehty samassa hallissa alasrakennetun kattorakenteen päältä. Rakennustyöläisten Liitto on lisäksi vaatinut, että Vesijohtoliike LVI-Marjamaa Oy tuomittaisiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Putkijohtotyönantajainliitto ja Vesijohtoliike LVI-Marjamaa Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että kaikki kanteessa tarkoitetuissa töissä tarvittavat tarvikkeet, työvälineet ja työpöytä olivat sijainneet hallin asennusaikaisella lattiapinnalla. Asentajien oli täytynyt haalata tarvikkeet ja työvälineet tikapuita pitkin tasolla olleelle asennustelineelle, jolta asennustyöt oli suoritettu. Asennustyön kannalta taso oli ollut telineeseen verrattava. Asennustyöt oli tosiasiassa suoritettu maan pinnan tasolta. Olennaista eroa asennustyön kannalta ei olisi ollut sillä, vaikka työ olisi suoritettu tavanomaiselta maapinnalle rakennetulta telineeltä sen sijaan, että työ oli tehty puheena olevalla tasolla sijainneilta telineiltä.

Korkeuslisän tarkoituksena oli korvata putkistojen asentamisesta korkealle johtuvaa haittaa. Tällaisia haittatekijöitä olivat muun muassa työn hidastuminen ja työn vaativuus. Kanteessa tarkoitetussa tapauksessa asennustyö oli ollut normaalia vaikeampaa, koska telinettä ei ollut voitu sijoittaa asennettavien putkistojen alle. Asentaja oli joutunut kurottelemaan telineeltä, jolta oli ollut välitön yhteys maahan. Konehuonetta ei myöskään voitu pitää huoneena, koska siinä ei asennusvaiheessa ollut ollut seiniä. Alaslasketun katon päällä tehdyn asennustyön osalta oli lisäksi huomattavaa, että työ oli ollut vaikeampaa kuin tavallisilta asennustelineiltä tehtävä työ, koska alaslaskettu katto oli heilunut erittäin herkästi.

VASTAAJIEN VASTASELITYS

Putkijohtotyönantajainliitto ja Vesijohtoliike LVI-Marjamaa Oy ovat vielä lausuneet, että tarvikkeiden ja työvälineiden tosiasialliselle työskentelytasolle kuljettamisesta aiheutunutta haittaa ei korvattu korkeuslisällä. Kaikissa useampikerroksisissa ja vähänkin korkeammissa rakennuksissa esiintyi mainitunlaista työtä. Tämän työn korvaamiseksi oli muun muassa työehtosopimuksen urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 5. kohdassa sovittu maksettavaksi tietty lisä kaikesta työstä korkeissa rakennuksissa. Tarvikkeiden kuljettamisesta aiheutunut haitta voitaisiin ehkä katsoa myös niin sanotuissa erikoistaloissa esiintyväksi haittatekijäksi. Vuonna 1980 voimassa olleen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 10 §:n mukaan tällaisista haittatekijöistä olisi tullut neuvotella erikseen.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Rakennustyöläisten Liitto on asian esivalmisteluistunnossa luopunut haastehakemuksessa esittämästään oikeudenkäyntikuluille maksettavaa korkoa koskevasta vaatimuksestaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asianosaisten välillä on erimielisyyttä siitä, onko putkialan urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 6. kohdassa tarkoitettuna asennusaikaisena lattiana tai suorana pintana, jolta työ tosiasiallisesti tehdään, kanteessa mainitulla rakennustyömaalla pidettävä kysymyksessä olevan tehdashallin lattiaa vai halliin rakennetun LVI-konehuoneen lattiaa ja hallin kattoon kiinnitettyä alaslaskettua kattoa. Konehuoneen lattialla ja alaslasketulla katolla ovat sijainneet ne liikuteltavat telineet, joilta varsinainen asennustyö on tehty. Tehdashallin lattialle on taas sijoitettu työpöytä, jolla tarpeelliset esivalmistelutyöt on tehty.

Vuoden 1984 urakkahinnoitteluun liittyvän tulkintapiirroksen perusteella on selvää, että korkeuslisää laskettaessa lähtötasona kerrostalossa suoritettavissa asennustöissä on kunkin kerroksen lattia tai muu vastaava rakennuksen kiinteä rakennelma. Myöskään katolla suoritettavasta putkityöstä tulkintapiirroksen mukaan ei tarvitse maksaa korkeuslisää, vaikka sen korkeus maasta tai rakennuksen lattiasta asennettavien putkien sijoituskohtaan olisi yli kuusi metriä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen.

Jutun laatuun katsoen saavat Putkijohtotyönantajainliitto ja Vesijohtoliike LVI-Marjamaa Oy kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Lausunnon antaminen korkovaatimuksesta raukeaa, koska siitä on luovuttu.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, M. Virtanen, Airaksinen, Hölttä ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.