Labour court allows union secretary's strike action fine but denies standing to the general employer group.

Rautatehtaan sataman työntekijöiden lakkojen tarkoituksena oli ollut tukea työntekijöiden vaatimusta ahtaajien siirtämisestä neljännestä palkkaryhmästä viidenteen palkkaryhmään. Lakot olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Lakkoon osallistuneen ammattiosaston sihteerin ei ollut näytetty olleen sellaisessa asemassa, että ammattiosasto vastaisi hänen toiminnastaan ammattiosaston edustajana.

Kysymys myös siitä, kummalla kahdesta työnantajaliitosta oli kannevalta asiassa.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultava Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välillä 30.4.1984 tehdyssä metallurgisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Työrauhavelvoite

________________

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet

_______________

Ohjetuntipalkat

18 Mom.1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden

______

vuotta työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat penneinä: täyttäneet työntekijät Sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 16.3.1984:

Paikkakuntakalleusluokka I II Palkkaryhmä 1 1852 1809

" 2 1900 1856

" 3 1996 1949

" 4 2116 2065

" 5 2258 2203

Sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on 1.3.1985 tai lähinnä sen jälkeen:

Paikkakuntakalleusluokka I II

Palkkaryhmä 1 1934 1889

" 2 1984 1938

" 3 2084 2036

" 4 2209 2157

" 5 2358 2301

Palk- Mom. 2. Työntekijät jaetaan palkkaryhmiin teke

________

ka- miensä töiden vaativuuden perusteella työehtosopiryhmä- muksen liitteestä 1 ilmenevällä tavalla seuraavia määri- perusnäkökohtia noudattaen: telmät

Palkkaryhmä 4. Ammattityöt, joiden tekijältä vaa

______________

ditaan yli kolmen vuoden työskentelyä ammatissa. Tällöin oppilasaika tai muu koulutusaika lasketaan ammatissaoloajaksi siten, kuin jäljempänä olevista täydentävistä määräyksistä käy ilmi.

Lisäksi tähän palkkaryhmään kuuluvat ne työt, jotka vaativat tunnetusti suurempaa taitavuutta, tarkkuutta tai kokemusta kuin palkkaryhmään 3 kuuluvat työt. Nämä työt eivät kuitenkaan ole edellisessä kappaleessa mainittua ammattityötä, eivätkä oikeuta määräajan jälkeen palkkaryhmään 5.

Palkkaryhmä 5. Vaativat ammattityöt, jotka edel

_______________

lyttävät työskentelyä kyseisen ammatin ammattimiestehtävässä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi luettavan ajan kanssa tekee 5 vuotta.

Koke- Palkkaryhmiin 4 ja 5 sijoittamista koskevat täyden

____________________

mus- tävät määräykset: ja koulutusaika A. Pääsy palkkaryhmään 4 ________________________

Kaikissa jäljempänä mainituissa tapauksissa on 4. palkkaryhmään siirtämiselle edellytyksenä, että asianomainen työskentelee ammattitehtävässä ja on kehittynyt siten, että pystyy tätä hoitamaan itsenäisesti.

T a p a u s 1 (ei ammattikoulutusta):

Pääsy edellyttää 3 vuoden työskentelyä kyseessä olevaan ammattiin jatkuvasti ja monipuolisesti kehittävissä töissä. Lähiammatissa työskentely otetaan huomioon siltä osin, kuin se on kehittävää tarkoitettuun ammattiin oppimisessa.

T a p a u s 2 (lyhyen kurssin suorittanut):

Samoin kuin tapauksessa 1 poikkeuksena se, että kurssi lyhentää vaadittavaa kokemusaikaa siltä osin, kuin se laatunsa, pituutensa ym. seikat huomioonottaen on tarkoitettuun ammattiin kehittävää.

T a p a u s 3 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikoulu):

Opetusohjelman mukaan loppuunsuoritetusta koulusta lasketaan puolet ammatissaoloaikaa korvaavaksi ajaksi.

T a p a u s 4 (ammattikoulutuksena 4-vuotinen teollisuuden ammattikoulu):

Opetusohjelman mukaan loppuunsuoritettu koulu lasketaan työssäoloajaksi.

T a p a u s 5 (ammattikoulutuksena 2- tai 3-vuotinen yleinen ammattikoulu + 2-vuotinen teollisuuden ammattikoulu):

Kouluaika otetaan huomioon ammatissaoloaikaa laskettaessa siten kuin tapauksien 3 ja 4 kohdalla on sanottu.

T a p a u s 6 (ammattikoulutuksena oppisopimus työpaikalla; 3- tai 4-vuotinen):

Suunnitelman mukaisesti ja hyväksytysti suoritettu oppisopimusaika lasketaan työssäoloajaksi.

Siirto 4. palkkaryhmään edellyttää kypsyyskokeen hyväksyttyä suoritusta.

H u o m. Tapauksissa 2 - 6 mainituista kouluajoista

________

ei kuitenkaan lasketa ammatissaoloajaksi yhteensä enempää kuin 4 vuotta. Ammatissaoloajaksi ei myöskään lasketa keskeneräiseksi jääneen koulun tai oppisopimuksen aikaa.

B. Pääsy palkkaryhmään 5

________________________

Kaikissa tapauksissa on 5. palkkaryhmään siirtämiselle edellytyksenä, että asianomainen työskentelee 5. palkkaryhmän mukaisessa vaativassa ammattityössä ja pystyy hoitamaan sitä itsenäisesti.

Eri tapauksissa edellytetään seuraavaa:

T a p a u k s i s s a 1 - 2 (ei ammattikoulun suoritusta tai pelkkä kurssi):

Vaativat ammattityöt edellyttävät kahden vuoden työskentelyä kyseiseen ammattiin kuuluvassa tehtävässä 4. palkkaryhmään pääsyn jälkeen.

T a p a u k s i s s a 3 - 6 (ammattikoulun suoritus tai täydellinen oppisopimuskoulutuksen suoritus):

Vaativat ammattityöt edellyttävät työskentelyä kyseiseen ammattiin kuuluvassa tehtävässä ajan, joka yhdessä hyväksytysti suoritetun 2- tai 3-vuotisen yleisen ammattikoulun tai teollisuuden ammattikoulun tai oppisopimuskoulutuksen virallisesti hyväksyttyjen kestoaikojen kanssa on 5 vuotta. Kuitenkin 4. palkkaryhmässä työskentelyä tulee olla vähintään 1 vuosi.

Pöytäkirjamerkintöjä: 1. Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että em. esimerkit eivät peitä kaikkia ammatissa etenemisen ja ammattikoulutuksen yhdistelmiä, mutta ne antavat ohjeen myös käsiteltyjen esimerkkien ulkopuolella oleville tapauksille.

2. Mikäli työehtosopimuksen voimassaoloaikana otetaan käytäntöön uusia töitä taikka töiden järjestelyn, koneistuksen muutoksen tai muun siihen verrattavan syyn takia työehtosopimuksen liitteessä 1 mainittujen töiden vaikeusaste olennaisesti muuttuu nykyisestään, sopivat sopijapuolet siitä, miten tällaisten uusien töiden tai muutosten vaikutus töiden ryhmittelyssä otetaan huomioon.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

32 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

______________________________________

Neu- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton, Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välillä 17.12.1984 tehdyssä sopimuksessa, joka koskee eräiden metalliteollisuusyritysten Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliittoon liittymisen aiheuttamia järjestelyjä, sanotaan muun muassa:

Sen johdosta, että eräät metalliteollisuusyritykset oltuaan niitä nyt sitovien työehtosopimusten voimaan tullessa Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäseniä, ovat siirtyneet tai tulevat näiden työehtosopimusten voimassa ollessa siirtymään Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäseniksi, ovat allekirjoittaneet yhdistykset sopineet seuraavaa:

1 Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimuslain ja työehtosopimusten mukaiset työnantajaliiton oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kunkin 1 kappaleessa tarkoitetun yrityksen osalta erikseen Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle samalla kuin yrityksen jäsenyys Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitossa tulee voimaan. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton liittohallituksen hyväksyttyä yrityksen liiton jäseneksi ilmoitus jäsenyyden alkamisesta saatetaan työehtosopimusosapuolten tietoon viipymättä.

2 Allekirjoittaneet yhdistykset toteavat, että edellä 1 kohdassa todettu ei aiheuta kesken työehtosopimuskauden työehtosopimusten vaihtumista.

KANNE

Kanteen perustelut

Ammattiosasto oli 27.3.1985 jakanut tehtaalla tiedotetta, jonka mukaan luottamusmiehet olivat edellisenä päivänä pitämässään kokouksessa käsitelleet satamassa pitkään jatkunutta ahtaajien työn arvostuksesta ja palkkaryhmittelystä syntynyttä kiistaa, minkä seurauksena sataman työntekijät olivat jääneet lakkoon 25.3.1985. Tiedotteessa oli todettu, että luottamusmiehet olivat täysin yksimielisiä siitä, että ahtaajan työ oli viidennen palkkaryhmän työtä. Tämän vuoksi tiedote ei ollut ollut omiaan poistamaan lakkohalukkuutta. Tiedotteessa ei ollut ollut kehotusta lakon lopettamisesta, eikä siinä myöskään ollut mainittu lakon laittomuudesta.

Edellä selostetut työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto oli omalta osaltaan aiheuttanut tilanteen kärjistymisen työpaikalla. Se ei työnantajan toistuvista kehotuksista huolimatta ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelujen estämiseksi ja niiden lopettamiseksi. Ammattiosaston edustajat olivat vaatimuksia esittämällä, työtaisteluun osallistumalla ja toiminnallaan muutoinkin asettuneet tukemaan lain ja työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. Ammattiosasto vastasi erityisesti luottamusmiehensä ja ammattiosaston sihteerin osallistumisesta työtaisteluun.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ovat vaatineet Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on vastineessaan, johon Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, lausunut, että Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaan työntekijöiden ja työnantajan välillä oli jo usean vuoden ajan ollut erimielisyyttä muun muassa olosuhdelisän korotuksesta, ahtaajien palkkaryhmäluokittelusta, lämpöhaalarien ja turvakenkien hinnoista sekä merkkimiesten palkkauksesta. Kanteessa mainitut työnseisaukset olivat johtuneet ainoastaan ahtaajien palkkaryhmäneuvotteluiden kariutumisesta. Ahtaajien työn vaativuus oli sataman alkuvuosiin verrattuna kasvanut voimakkaasti. Sen sijaan työn arvostus ei ollut noussut vastaavasti, mikä näkyi ahtaajien palkkaryhmittelyssä. Ahtaajat olivat ainoa sataman ammattiryhmä, johon kuuluvat yleensä jäivät viidennen palkkaryhmän ulkopuolelle terveydellisistä syistä. Viidenteen palkkaryhmään pääsyyn vaadittiin muun muassa erittäin hyvää näkökykyä ja kuuloa, joita ahtaajilla ei yleensä ollut. Ahtaajia oli työssä Rautaruukki Oy:n rautatehtaan satamassa noin 30.

Työntekijät olivat aloittaneet työnseisauksen 25.3.1985 kello 14. Työntekijät olisivat kuitenkin halunneet edelleen neuvotella selvittelyajan lyhentämisestä, mutta työnantaja ei ollut tähän suostunut. Luottamusmies oli ollut paikalla koko viikon ajan, vaikka hänen vuosilomansa oli alkanut 26.3.1985. Muun muassa luottamusmies oli kehottanut työntekijöitä palaamaan töihin, mutta työntekijät olivat luvanneet tulla töihin vasta sitten, kun neuvotteluyhteys olisi saavutettu. Maaliskuun 27 päivänä 1985 noin kello 16 oli saatu tieto siitä, että liittojen edustajat olivat luvanneet tulla työpaikalle. Tämän jälkeen muun muassa satamaosaston luottamusmies oli soittanut työntekijöille ja kehottanut heitä palaamaan töihin. Ammattiosaston edustajat olivat myös hakeneet työntekijöitä töihin ja työt olivatkin alkaneet 27.3.1985 kello 22. Koko työtaistelun ajan luottamusmies oli vaatinut neuvotteluyhteyden palauttamista, jotta työt satamassa olisi saatu jatkumaan.

Satamaosastolla 23.5.1985 pidetyssä neuvottelussa työnantajan edustaja oli ilmoittanut, että työnantaja oli tutkinut työryhmän työn ja todennut, että sen perusteella ahtaajia ei voitu siirtää viidenteen palkkaryhmään. Sen sijaan työnantaja oli esittänyt, että kustakin vuorosta kaksi ahtaajaa eli yhteensä kahdeksan ahtaajaa, siirrettäisiin viidenteen palkkaryhmään sillä edellytyksellä, että heillä voitaisiin teettää muita työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla osoittamia töitä. Tämä olisi merkinnyt sitä, että ahtaajat olisivat omien töidensä lisäksi joutuneet tekemään vielä lähes kaikkia muitakin satamatöitä.

Työntekijät olivat 27.5.1985 pitämässään kokouksessa katsoneet, että he eivät voineet hyväksyä työnantajan mahdottomiksi luokiteltavia esityksiä. Välittömästi työtaistelupäätöksen tekemisen jälkeen luottamusmies oli muistuttanut työntekijöitä työrauhavelvollisuudesta. Lisäksi luottamusmies oli mainittuna päivänä kello 22 tullut työpaikalle vaatiakseen työrauhan palauttamista, mutta tuolloin alkaneeseen työvuoroon ei ollut tullut yhtään työntekijää. Kanteessa mainitut huoltomiehet olivat niin sanottuja katastrofimiehiä, joista oli ollut erityismainintoja aikaisemmissa työehtosopimuksissa. Voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan he eivät enää olleet erikoisasemassa, vaan he olivat tavallisia työntekijöitä. Työntekijät olivat kuitenkin ennen työtaisteluun ryhtymistä tarkastaneet sen, että laivoille ei tarvittu erityistä miehitystä. Mikäli asian laita olisi ollut toisin, olisi huoltomiehet jääneet töihin. Työtaistelusta ei ollut aiheutunut laivoille mitään vaaraa. Työtaistelu oli päättynyt 30.5.1985 kello 6.

Työtaistelun alkaessa satamassa oli ollut kaksi laivaa lastattavana ja kaksi laivaa purettavana. Lastattavista laivoista toinen oli 28.5. lähtenyt hakemaan lastia Porista, joten sille ei ollut tullut lisäseisonta-aikaa lainkaan. Rautaruukki Oy:n rautatehtaan satamassa oli viisi nosturia. Näitä voitiin käyttää siten, että ainoastaan yhtä laivaa kerrallaan voitiin lastata. Muut lastattavat laivat seisoivat yhtä alusta lastattaessa. Purkamiseen voitiin käyttää kahta nosturia yhtä laivaa kohden. Nostureista kolme oli purkunostureita, joten purkamisen maksimi oli 1,5 laivaa. Kuljettimet eivät myöskään soveltuneet kaikenlaiselle tavaralle, mikä rajoitti nostureiden käyttöä. Rautaruukin satamassa lisäseisonta-aikoja oli aiheutunut myös tilausten myöhästymisistä. Työntekijöiden mielestä työtaisteluista ei ollut aiheutunut kanteessa esitettyä vahinkoa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeus omissa nimissään ajaa työtuomioistuimessa nyt käsiteltävänä asiassa vireille pantua kannetta on ratkaistava sen perusteella, onko liitto kanteessa mainitulla sen, Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välillä 17.12.1984 tehdyllä sopimuksella yhtynyt työehtosopimuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyllä tavalla metallurgisen teollisuuden työehtosopimukseen. Metallityöväen Liitto on sopimuksessa suostunut siihen, että Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä saa asettaa tilalleen sopimuspuolena Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton sen jäsenyyteen hyväksyttyjen työnantajien osalta. Tällä on katsottava olevan sama vaikutus kuin työehtosopimukseen yhtymisellä. Näin ollen ja kun liittojen välinen sopimus on tehty kirjallisesti, Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolla on kanneoikeus asiassa.

Siitä huolimatta, että Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n mukaan oikeutettu ajamaan työrauhakannetta niiden puolesta, jotka sen tekemän työehtosopimuksen johdosta ovat tai ovat olleet siihen sidottuja, ja Rautaruukki Oy on sen jäsenenä tullut sidotuksi metallurgisen teollisuuden työehtosopimukseen, Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän on katsottava liittojen välisellä sopimuksella siirtäessään työehtosopimuksesta johtuvat oikeutensa Rautaruukki Oy:tä koskevilta osin Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle samalla sitoutuneen luopumasta kannevallastaan. Tähän nähden ja kun kantajaliitot ovat tarkoittaneet Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteen tässä asiassa toissijaiseksi, työtuomioistuin on tutkinut asian Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton ajaman kanteen perusteella.

Ammattiosaston ja sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen sanottaviin toimenpiteisiin työtaistelujen pikaiseksi lopettamiseksi ja niiden uusiutumisen estämiseksi. Ammattiosasto vastaa myös edellä mainitun luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun. Näyttämättä on sen sijaan jäänyt, että ammattiosaston sihteeri olisi sellaisessa asemassa, että ammattiosasto vastaisi hänen toiminnastaan ammattiosaston edustajana.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, jolle sitä on ensisijaisesti vaadittu suoritettavaksi, 15 000 markkaa ja korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Sariola, Kuikko, P. Virtanen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.