Legislator Case Law & Legislation
TT:1985-7 AI generated

Finnish Labour Court dismisses claims for salary and leave pay during illegal strikes by public officials.

Case Number TT:1985-7
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court dismissed the union's claims regarding salary and leave entitlements for public officials during an illegal strike. The court held that because the strike was organized by the officials' own union, it could not constitute a valid reason for absence under the collective agreement. Consequently, the court ruled that the officials were not entitled to paid sick leave or annual leave compensation while participating in the strike.

Legislator headnote

AI generated

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 54 § 1 mom.; 26 § 1 mom.; 27 §: Viranhaltijalla ei ole oikeutta palkalliseen sairaus- tai lomaan, jos poissaolo johtuu viranhaltijajärjestön toimeenpanemasta laillisesta lakkoon, sillä poissaolon syytä ei voida pitää pätevänä virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Keywords

AI generated
public official strike illegal strike absence sick leave entitlement annual leave pay collective agreement labour court Finland union organized strike

Cited Legislation

AI generated
Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 54 § 1 mom.
Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 26 § 1 mom.
Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 27 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys sopimuksettoman tilan aikana suojelutyötä tehneen viranhaltijan palkan määräytymisestä ja oikeudesta virkaehtosopimuksen mukaisiin vapaapäiviin ja sairauslomaan.

Kysymys myös viranhaltijan oikeudesta synnytysloman ja sairausajan palkkaan samaan ajankohtaan sattuvan sopimuksettoman tilan aikana toimeenpannun lakon ajalta.

Kysymys lisäksi oikeudesta lomakorvaukseen sellaisessa tapauksessa, jossa viranhaltija vuosilomansa päätyttyä on jäänyt viranhaltijajärjestön toimeenpanemaan lailliseen lakkoon tai on osallistunut tällaiseen lakkoon ennen vuosilomansa alkamista. (Ään.)

Kantaja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Vastaaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kuultavat Joensuun kaupunki Kuopion yliopistollinen keskussairaala Rauman aluesairaalan kuntainliitto Vammalan seudun kansanterveystyön kuntainliitto

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä 1.3.198128.2.1983 voimassa olleessa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II SOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET YKSITYISKOHDITTAIN

1. luku

TYÖAIKA

26 § 1 mom. Viranhaltijalle on annettava sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo, mistä on tehtävä merkintä työvuoroluetteloon.

Pöytäkirjamerkintä: ___________________

Jollei merkintää ole tehty, viikkolepopäiväksi katsotaan kunkin viikon ensimmäinen yhdenjaksoinen 30 tuntia kestävä vapaa-aika. Viranhaltijaa ei saa vastoin suostumustaan

velvoittaa olemaan viikkolevon aikana varalla.

27 § Jollei kunnallisten toimintojen erikoisluonne tai julkisen hallinnon tehokas toteuttaminen muuta vaadi, viikon aikana annetaan keskeytymätöntä kolmivuorotyötä lukuun ottamatta viikkolepopäivän lisäksi toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika, joka sijoitetaan, mikäli mahdollista, kiinteästi varsinaisen viikkolevon yhteyteen ja on lähinnä lauantai.

Pöytäkirjamerkintä: ___________________

Viikkolevon lisäksi annettavan toisen vapaapäivän tulee pääsääntöisesti käsittää kokonainen kalenterivuorokausi. Tarpeellisen joustavuuden aikaansaamiseksi saadaan kysymyksessä oleva vapaa-aika poikkeustapauksessa järjestää myös siten, että vapaapäivän kuluessa aikaisintaan kello 20.00 alkaa yötyövuoro, jota edeltää 26 tunnin pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika. Viranhaltijaa ei saa vastoin suostumustaan tai ilman välttämätöntä syytä velvoittaa olemaan vapaapäivänään varalla.

2. luku

PALKKAUS

54 § 1 mom. Viranhaltijalla on, sitten kun hänet on otettu kunnan tai kuntainliiton palvelukseen, oikeus saada palkka siitä päivästä alkaen, jona hän on ryhtynyt virantoimitukseen.

Pöytäkirjamerkintä: ___________________

Viranhaltijan katsotaan olleen virantoimituksessa siitä lukien, kun hän virkasuhteen alettua oli ensi kerran ryhtynyt virkaansa hoitamaan, kaikkina kalenterivuorokausina virkasuhteen lakkaamiseen saakka, lukuun ottamatta niitä aikoja, joina hän on ollut vuosilomalla, virkavapaana tai virantoimituksesta pidätettynä taikka joina hänen virantoimituksensa muutoin on päätöksen mukaan todettavissa keskeytyneeksi.

3 mom. Jos viranhaltijan palkka on laskettava kalenterikuukauden osalta, lasketaan jokaista kalenterilenteripäivää kohden niin mones osa kalenterikuukaudelta tulevasta varsinaisesta palkasta kuin siinä kuukaudessa on kalenteripäiviä. Muusta kuin varsinaisesta palkasta suoritetaan ansaittu määrä.

Pöytäkirjamerkintä: ___________________

Milloin viranhaltijan virantoimitusajalta maksettava palkka on jäljempänä mainituissa tapauksissa laskettava 12 päivää tai sitä lyhyemmältä ajalta, lasketaan palkka tuntipalkan mukaan jakamalla viranhaltijan varsinainen palkka kuukauden aikana säännölliseen työhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla luvulla käyttäen 23 §:n 1 momentissa mainittuja jakajalukuja:

1) Kun kysymyksessä on enintään 12 päivää kestänyt virkasuhde.

2) Kun kysymyksessä on 12 päivää pitempi virkasuhde, jossa varsinainen palkka muuttuu virkasuhteen kestäessä siten, että eri palkkausperusteen mukaan määräytyvät peräkkäiset virkasuhteen osat ovat enintään 12 päivän pituisia.

3) Kun kysymyksessä on palkan laskeminen 12 päivää tai sitä lyhyemmältä kuukauden osalta silloin, kun palkanmaksu on keskeytynyt tai se keskeytymisen jälkeen alkaa uudelleen viranhaltijasta riippumattomasta syystä johtuvasta palkattomasta lomasta.

3. luku

VUOSILOMA

61 §

1 mom. Viranhaltijalle suoritetaan lomarahana kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitulta lomapäivältä 50 % viranhaltijan lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipalkasta jaettuna luvulla 25 tai jos viranhaltijalle ei ole heinäkuun ajalta suoritettu varsinaista kuukausipalkkaa, siitä varsinaisesta kuukausipalkasta, jonka hän olisi koko heinäkuun virantoimituksessa ollessaan ansainnut. Lomarahaa ei suoriteta ns. talviloman pidennyksen eikä säteilyvahingollisen työn johdosta tai muulla perusteella annetun lomanpidennyksen osalta.

5 mom. Lomarahaa ei suoriteta viranhaltijalle, joka on välittömästi ennen loman alkamista tai välittömästi sen päätyttyä ollut virantoimituksesta poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä tai jättää irtisanomisajan noudattamatta.

4. luku

VIRKAVAPAUS

66 §

1 mom. Viranhaltijalla on oikeus saada virkavapautta (sairauslomaa), jos hän sairauden, vian tai vamman vuoksi on estynyt hoitamasta virkaansa ja esittää tästä työkyvyttömyydestään lääkärintodistuksen tai muutoin riittävän selvityksen.

Huomautus: __________

Selvityksestä ja virkavapauden anomisesta määrätään virkasäännössä.

2 mom. Päävirassa olevalla vakinaisella viranhaltijalla on jäljempänä mainituin poikkeuksin oikeus saada, jos hänelle on myönnetty virkavapautta (sairauslomaa) eikä sairaus tai tapaturma ole sattunut oloissa, jotka työsopimuslain 28 §:n 1 momentin mukaan ovat palkan saamisen esteenä, saman kalenterivuoden aikana varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta, ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta. Kunnan tai kuntainliiton asianomaisen viranomaisen harkinnasta riippuu, onko ja mikä palkka viranhaltijalle sen jälkeen maksettava, jolloin palkkaa ei kuitenkaan voida määrätä maksettavaksi enempää kuin kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta saman kalenterivuoden kuluessa.

69 §

1 mom. Päävirassa olevalla vakinaisella viranhaltijalla, jonka raskaus on kestänyt 180 kalenteripäivää, on oikeus saada raskauden ja synnytyksen vuoksi virkavapautta (äitiyslomaa) ajaksi, johon sisältyy 72 arkipäivää ja josta kolmannes kohdistuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltäneeseen ja kaksi kolmannesta sitä välittömästi seuraavaan aikaan, ja tältä ajalta varsinainen palkkansa sekä siihen säännöllisestä sunnuntaityöstä suoritettavaa rahakorvausta vastaava lisäys, joka lasketaan siten kuin 60 §:n 3 momentissa on määrätty.

Huomautus: __________

Äitiysloman anomisesta määrätään virkasäännössä.

KANNE

Kanteen perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n käsityksen mukaan viranhaltijalla oli myös oikeus virkaehtosopimuksen mukaiseen äitiysloma-ajan palkkaan myönnetyltä äitiysloma-ajalta samaan ajankohtaan sattuvasta lakosta huolimatta. Lisäksi viranhaltijalla oli oikeus virkaehtosopimuksen mukaiseen sairausajan palkkaan siinä tapauksessa, että viranhaltijalle sairauden vuoksi myönnetty virkavapaus oli alkanut ennen lakon alkamista ja päättynyt lakon aikana. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n käsityksen mukaan viranhaltijalla oli oikeus myös kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 61 §:n mukaiseen lomarahaan niissäkin tapauksissa, joissa viranhaltija oli vuosilomansa päätyttyä jäänyt järjestönsä toimeenpanemaan lailliseen lakkoon tai oli osallistunut tällaiseen lakkoon ennen vuosilomansa alkamista.

Marraskuun 23 päivänä 1983 käydyissä keskusneuvotteluissa oli käsitelty muun muassa edellä mainituista tulkintakysymyksistä Joensuun kaupungissa, Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa, Rauman aluesairaalassa ja Vammalan seudun kansanterveystyön kuntainliitossa syntyneitä erimielisyyksiä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on sittemmin luopunut haastehakemuksessa esitetystä vaatimuksesta, jonka mukaan työtuomioistuimen tulisi vahvistaa vastaavien periaatteiden soveltuvuus edellä mainittujen kysymysten osalta myös kuukausipalkkaisiin työntekijöihin.

VASTAAJAN VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että kunnallisen virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan vain sellainen lakko oli sallittu, jossa keskeytettiin viranhaltijan kaikkien virkatehtävien suorittaminen. Poikkeuksen laissa tarkoitetusta totaalisesta lakosta muodosti kuitenkin se, että lakossa oleva viranhaltija voi tarvittaessa halutessaan ja työnantajan suostumuksella tehdä suojelutyötä. Suojelutyötä koskevat säännökset sisältyivät kunnallisen virkaehtosopimuslain 12 §:ään. Kunnallisen virkaehtosopimuslain 25 §:n mukaan työtaistelun piiriin kuuluvalle viranhaltijalle ei suoritettu palkkausta eikä muita taloudellisia etuja siltä ajalta, minkä työnteko oli estynyt kuntaan tai kuntainliittoon kohdistetun työtaistelutoimenpiteen vuoksi.

Virkaehtosopimuksessa ei ollut määräyksiä suojelutyöstä, suojelutyöajan palkasta, suojelutyötä tekevän viranhaltijan oikeudesta palkallisiin vapaapäiviin tai palkalliseen sairauslomaan eikä lakkoajan lukemisesta virantoimitusajaksi. Koska virkaehtosopimuksessa ei ollut määräyksiä suojelutyötä suorittavan viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, asiasta päättäminen kuului kunnallisen virkaehtosopimuslain 2 §:n 4 momentin mukaan asianomaiselle kunnalle tai kuntainliitolle. Korkein hallinto-oikeus oli 22.9.1980 antamassaan tuomiossa (KHO II 26) todennut, että suojelutyönä pidettävien tehtävien korvaamista koskevien säännösten ja määräysten puuttuessa viranhaltijalla oli oikeus saada kohtuullinen korvaus sanottujen tehtävien hoitamisesta.

Kunnallisen virkaehtosopimuslain edellä mainituista säännöksistä kävi ilmi, että lakossa olevan viranhaltijan tekemä suojelutyö muodosti poikkeuksen totaalisesta lakosta ja että lakon piiriin kuuluva viranhaltija oli lakossa ennen suojelutyön tekemistä ja jatkoi lakossa olemistaan poistuttuaan suojelutyöstä. Selvää oli, että lakko keskeytti virantoimituksen eikä lakossaoloaikaa voitu lukea virantoimitukseksi, vaikka henkilö olisi lakon aikana tehnyt suojelutyötä. Suojelutyön tekoaika sen sijaan oli luettava virantoimitusajaksi. Virantoimituksen käsite oli määritelty kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 54 §:n 1 momentin pöytäkirjamerkinnässä. Selvää myös oli, että suojelutyössä ei ansaittu vapaapäiviä eikä viranhaltija voinut suojelutyön jälkeiseltä lakkoajalta saada palkkaa. Jos suojelutyötä suorittava jäi pois työstä vaikkapa sairauden vuoksi, ei hänelle maksettu palkkaa työstä poisjäännin jälkeiseltä lakkoajalta.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli antanut kunnille ja kuntainliitoille ohjeen, jonka mukaan lakon piiriin kuuluvalle viranhaltijalle maksettiin suojelutyönä tehdyltä työtunneilta tuntipalkka, joka saatiin siten, että varsinainen kuukausipalkka jaettiin 170:llä. Niin sanottuna epämukavana työaikana tehdyiltä tunneilta maksettiin lisäksi virkaehtosopimuksen mukaiset epämukavan työajan korvaukset. Palkkaan oikeuttavaksi oli katsottu suojelutyön tekemiseen käytetty työaika työpaikalla. Edellä mainitulla tavalla maksettu palkka oli katsottava vähintään kohtuulliseksi korvaukseksi suojelutyön tekemisestä. Käytännössä se oli sisältänyt myös korvauksen vapaapäivistä ja useissa tapauksissa määrällisesti ylittänyt TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n vaatiman päiväpalkan.

Sillä seikalla, oliko suojelutyön tekeminen perustunut etukäteen laadittuun työvuorotaulukkoon vai ei, ei ollut palvelussuhteen ehtojen kannalta merkitystä. Jos suojelutyötä tehneet viranhaltijat olisi alunperin jätetty lakon ulkopuolelle, tilanne olisi toinen. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja kunnalliset työnantajat olisivatkin halunneet, että välttämätön henkilökunta olisi jätetty lakon ulkopuolelle, mutta lakkojärjestö oli kieltäytynyt tästä, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi oli jäänyt suojelutyön tekeminen. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja kuultavina olevat kuntatyönantajat eivät olleet toimineet vastoin virkaehtosopimuksen määräyksiä. Kantaja ei ollut edes väittänyt, että kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja puheena olevat työnantajat olisivat toimineet vastoin kunnallisen virkaehtosopimuslain säännöksiä. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n suojelutyötä tehneiden viranhaltijoiden palvelussuhteen ehtoja koskevat vaatimukset eivät perustuneet virkaehtosopimukseen.

Kanteessa esitetyn lomarahan maksamista koskevan vaatimuksen osalta kunnallinen sopimusvaltuuskunta on todennut, että Korkein oikeus oli 8.9.1981 antamassaan tuomiossa (tiedonantoja n:o 113), katsonut, että työaikalain 17 §:n 4 momentissa mainittu "hyväksyttävä syy" ei tarkoittanut lakkoa. Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 momentissa tarkoitettu "pätevä syy" tarkoitti käytännössä samaa kuin "hyväksyttävä syy". Näin ollen lakkoa ei voitu katsoa virkaehtosopimuksessa tarkoitetuksi päteväksi syyksi. Jos ennen lakkoa alkanut vuosiloma tai sen osa päättyi lakon aikana ja viranhaltija jäi lakkoon, ei hänellä ollut oikeutta lomarahaan miltään osin. Mahdollinen suojelutyön tekeminen esimerkiksi välittömästi loman jälkeen ei vaikuttanut asiaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Jos viranhaltija oli ollut äitiyslomalla lakon alkaessa, ei hänen työntekonsa ollut estynyt työtaistelutoimenpiteen vaan raskauden ja synnytyksen vuoksi. Samanlainen tilanne oli ennen työtaistelua alkaneen sairausloman osalta. Näiden viranhaltijoiden osallistumista työtaisteluun ei työtaistelun alkaessa edes olisi voitu todeta.

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaan lomarahan maksaminen ei edellyttänyt lomalta palaamista. Virkaehtosopimuksen mukaan lomaraha maksettiin myös palvelussuhteen päättyessä lomakorvaukseen ja se oli samoin kuin lomakorvaus ansaintaperusteinen. Virkaehtosopimuksessa tarkoitetuksi luvattomaksi poissaoloksi tai poissaoloksi ilman pätevää syytä ei voitu katsoa osallistumista lailliseen viranhaltijajärjestön toimeenpanemaan työtaisteluun.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on sittemmin täsmentänyt kannetta siten, että se koski vain niitä viranhaltijoita, jotka olivat lakon aikana tehneet 40 tunnin viikkotyöaikaa tai muuta virkaehtosopimuksen mukaista täyttä viikkotyöaikaa.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että kunnallisen virkaehtosopimuslain 7 §:n perusteella kanteen tutkiminen kuului työtuomioistuimen toimivaltaan. Lakon aikana suojelutyötä tehneet viranhaltijat olivat tehneet työtä työnantajan suostumuksella mutta ilman työnantajan määräystä. Lakkotilanteessa eivät tulleet sovellettaviksi esimerkiksi samat työaikaa koskevat määräykset ja säännökset kuin normaalitilanteessa. Työaikalaki tuli sovellettavaksi silloin, kun viranhaltija teki työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Kanteessa tarkoitetuissa tapauksissa oli työnantajan johto ja valvonta kokonaan puuttunut. Viranhaltijan suostumuksesta oli riippunut, oliko hän tehnyt suojelutyötä vai ei. Viranhaltija oli myös saattanut pitää vapaapäivänsä haluamanaan aikana.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V sekä kunnallinen sopimusvaltuuskunta, Rauman aluesairaalan kuntainliitto ja Vammalan seudun kansanterveystyön kuntainliitto ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

annettava virkaehtosopimuksen 26 §:ssä tarkoitettu viikkolepo ja virkaehtosopimuksen 27 §:ssä tarkoitettu vapaapäivä.

Viranhaltijan poissaolo työstä työvuorotaulukon mukaisina virkaehtosopimuksen edellyttäminä vapaapäivinä sekä edellä tarkoitettujen viikkolevon ja sen lisäksi annettavan toisen vapaa-ajan aikana perustuu etupäässä velvollisuuteen noudattaa työaikalain säännöksiä ja virkaehtosopimuksen määräyksiä. Työtuomioistuimen mielestä ei olekaan esitetty perustetta sille, että kanteessa tarkoitetulla tavalla suojelutyötä tehtäessä työvuorotaulukkoon merkittyjä virkaehtosopimuksen mukaisia vapaapäiviä, sanottua viikkolepoa tai mainittua sen lisäksi annettavaa vapaa-aikaa ei olisi pidettävä virantoimituspäivinä. Kun viranhaltijan työn tekeminen ei tällaisina virkaehtosopimuksen mukaisina vapaapäivinä tai vapaa-aikoina ole siten myöskään estynyt kuntaan tai kuntainliittoon kohdistetun työtaistelutoimenpiteen vuoksi, on viranhaltijalla oikeus virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaukseen tällaisilta vapaapäiviltä ja vapaa-ajoilta.

Virkaehtosopimuksen 66 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijalla on oikeus saada virkavapautta, jos hän sairauden, vian tai vamman vuoksi on estynyt hoitamasta virkaansa ja esittää mainitussa virkaehtosopimuskohdassa tarkoitetun selvityksen työkyvyttömyydestä. Jos viranhaltija joutuu tällaisen sairauden vuoksi olemaan poissa työstä sinä aikana, jolloin hänen työvuorotaulukon mukaisesti olisi tullut olla suojelutyössä, ei työnteon esteenä tuolloinkaan ole ollut työtaisteluun osallistuminen vaan viranhaltijan sairaus.

Mitä sitten tulee viranhaltijan oikeuteen virkaehtosopimuksen 69 §:n mukaiseen äitiysloma-ajan palkkaan ennen työtaistelun alkamista myönnetyltä äitiysloma-ajalta samaan ajankohtaan sattuneesta terveydenhuoltoalan lakosta huolimatta, työtuomioistuin toteaa, että käytännössä palkallinen äitiysloma on saattanut alkaa ennen lakon alkamista tai se on saattanut alkaa lakon alkamisen jälkeen viranhaltijan osallistuttua ennen sen alkamista lakkoon. Jos viranhaltijalle on myönnetty virkaehtosopimuksen 69 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syystä johtuva virkavapaus ennen lakon alkamista, ei viranhaltijan työtuomioistuimen mielestä voida lakon aikana katsoa olleen estynyt työnteosta työtaistelun johdosta, joten hänellä on oikeus virkaehtosopimuksen 69 §:n 1 momentissa tarkoitettuun palkkaan. Edellä sanottu koskee vastaavasti tilannetta, jossa viranhaltijalle sairauden vuoksi on myönnetty palkallista virkavapautta ennen lakon alkamista ja tämä virkavapaus on alkanutkin ennen lakon alkamista, mutta päättyy lakon aikana.

Mitä lopuksi tulee viranhaltijan oikeuteen kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 61 §:n mukaiseen lomarahaan niissä tapauksissa, joissa viranhaltija on vuosilomansa päätyttyä jäänyt järjestönsä toimeenpanemaan lailliseen lakkoon tai on osallistunut mainittuun lakkoon ennen vuosilomansa alkamista, niin voidaan todeta, että virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 momentin mukaan lomarahaa ei suoriteta viranhaltijalle, joka on välittömästi ennen loman alkamista tai välittömästi sen päätyttyä ollut virantoimituksesta poissa luvattomasti tai ilman pätevää syytä. Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä pätevällä syyllä virkaehtosopimuksesta sovittaessa on mahdollisesti tarkoitettu. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, ettei kysymyksessä olevassa virkaehtosopimuskohdassa tarkoitettuna pätevänä syynä voida pitää kysymyksessä olevaa laillistakaan lakkoa, koska sen toimeenpanosta viranhaltijat itse tai heidän edustajansa viime kädessä ovat päättäneet.

Tuomiolauselma

Enemmälti kanne hylätään.

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Jutun laatuun katsoen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V saa kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Iirola, Uski, Metsäpelto, Sulkunen ja Koivistoinen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Uski, jonka lausuntoon jäsen Metsäpelto yhtyi, lausui:

Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun muilta osin, mutta siltä osin kuin tuomiossa on kysymys viranhaltijan oikeudesta sairaus- ja äitiysloma-ajan palkkaan lakon aikaan sattuvalta sairaus- tai äitiysloma-ajalta katson, että lakon aikana sattuvan sairaus- ja äitiysloman suhteen työtuomioistuimen käytäntö on työehtosopimusasioissa vakiintunut ja edellyttää myös, että työntekijä palaa töihin välittömästi sairauden tai äitiysloman päätyttyä. Käytäntö virastoissa ja muuallakin työmarkkinoilla on myös vakiintunut sen mukaiseksi. Tällä perusteella katson, että viranhaltijalla ei ole oikeutta palkalliseen sairaus- eikä äitiyslomaan, mikäli sairaus- tai äitiysloma alkaa lakon alkamisen jälkeen, eikä myöskään sairaus- tai äitiysloman alettua ennen lakon alkamista, mikäli viranhaltija ei sairauden tai äitiysloman päätyttyä lakon aikana heti palaa työhön. Näin ollen hylkään kanteen näiltä osin.

Jäsen Koivistoinen, jonka lausuntoon jäsen Sulkunen yhtyi, lausui:

Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun muilta osin, mutta lomarahan maksamisvelvollisuutta koskevalta osalta katson muun selvityksen puuttuessa, että pätevää syytä on kunnallisen virkaehtosopimuksen 61 §:n 5 momentissa tarkasteltava sen yleisesti hyväksytyssä merkityksessä, jolloin sillä tarkoitetaan lakia ja yleistä oikeuskäsitystä vastavaa, yleisesti oikeaksi tunnustettua syytä. Viranhaltijajärjestön päättämä laillinen lakko on tällainen yleisesti oikeaksi tunnustettu syy olla poissa virantoimituksesta. Katson lisäksi, että viranhaltija voi vain rajoitetusti päättää lakon alkamisesta, mikä rajoittuneisuus korostuu julkisen sektorin keskitetyssä virkaehtosopimusjärjestelmässä, jossa virkaehtosopimuksen allekirjoittavat ao. keskusjärjestöt. Yhdistyksen päätettyä lakon alkamisesta ei yksittäisellä viranhaltijalla ole mahdollisuutta palata virantoimitukseen lakon aikana toimimatta vastoin yhdistyksen päätöstä.

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaan työnantaja päättää vuosiloman ajankohdasta ja tietyin edellytyksin työnantaja voi peruuttaakin vuosiloman. Kun lomaraha kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaan lisäksi rakentuu ansaitsemisperiaatteelle eikä siihen työnantajan ohjeidenkaan mukaan liity työhönpaluuvelvoitetta, katson, että viranhaltijalla on oikeus lomarahaan jäädessään vuosilomansa päätyttyä järjestönsä toimenpanemaan lailliseen lakkoon.