Labor court dismisses union's strike claim for holding unauthorized meetings during work hours.

Kahden ammattiosaston koolle kutsumassa työaikana pidetyssä epävirallisessa kokouksessa oli käsitelty muun muassa kysymystä viikottaisen työajan lyhentämisestä kahdella tunnilla lopettamalla työt perjantaisin kello 14. Kun mainitun tilaisuuden jälkeen usean eri yrityksen työmailta oli poistunut runsaasti työntekijöitä neljänä peräkkäisenä perjantaina kaksi tuntia ennen työajan päättymistä, osoitti tämä, että työajan lyhentämiseen oli ryhdytty yhteistoiminnassa ja tarkoituksena painostaa työnantajapuolta työajan lyhentämistä koskevassa asiassa. Työaikana pidetty kokous ja työstä poistumiset olivat siten työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin.

Kokouksen koolle kutsuneet kaksi ammattiosastoa tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työntekijäliitto, jonka ei kokouksen siirtämistä koskevien kehotusten lisäksi ollut selvitetty ryhtyneen sanottaviin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon. (Ään.)

Kantaja Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Vastaaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Kuultavat Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1 r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 280 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 4.5.1984 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I. Yleiset määräykset

2 § Yleissopimuksen noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä toukokuun 15 päivänä 1946 allekirjoitettua yleissopimusta. (Yleissopimus on sivulla 82)

3 § Asiapuol-

Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy ten lain mukaan. vastuu

III. Työaikaa koskevat määräykset

5 §

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

6 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

7 §

1. Työ alkaa yksivuorotyössä kello 07.00 ja päättyy kello 16.00.

V. Työpalkkoja koskevat määräykset

16 § Urakkapalkat

1. Urakkapalkat määräytyvät eri kalleusluokissa tähän sopimukseen liittyvien hinnoittelujen perusteella. Kaikki hinnoiteltu työ suoritetaan etupäässä urakkatyönä. Sellaisesta työstä, jota ei ole hinnoiteltu tässä sopimuksessa, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia. Tavoiteansio urakkatyössä pyritään saamaan sellaiseksi, että se eri ammateissa muodostuu noin 50 % asianomaisen ammattiryhmän perustuntipalkkaa ammattitaitolisineen korkeammaksi.

Hinnoittelemattomat urakkatyöt pyritään hinnoittelemaan työehtosopimusosapuolten kesken tarvittaessa työntutkimuksen avulla niin, että tavoiteansioksi tulee 1 kohdan 1 kappaleessa mainittu palkkataso.

Työehtosopimuksen 2 §:ssä tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n ja Suomen Ammattijärjestö r.y:n välillä 11.9.1969 tehdyssä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

II. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva suositus

Edellä esitetyillä perusteilla allekirjoittaneet keskusliitot ovat sopineet, että ulkopuolisen työvoiman käyttö on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin:

1 §

Keskusliitot tulevat toimimaan siten, että niiden jäsenliitot, joiden toimialalla voi esiintyä ulkopuolista työvoiman käyttöä, ottavat työehtosopimuksiinsa tulevien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä seuraavat määräykset.

1. Yritysten on rajoitettava laina- eli komennustyöntekijäin käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena.

KANNE

Kanteen perustelut

Edellä mainittu 16.5.1985 työaikana pidetty kokous ja poistumiset työmaalta perjantaisin kaksi tuntia ennen työajan päättymistä olivat työtaistelutoimenpiteitä, jotka olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työaikaa, työnjohto-oikeutta, hinnoittelua ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin. Työtaistelutoimenpiteillä oli pyritty painostamaan niitä Suomen Rakennusteollisuusliiton jäsenyrityksiä, joilla oli rakennustöitä käynnissä Suur-Helsingin alueella. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1 ja liiton osasto n:o 280 olivat toimeenpanneet edellä mainitut työtaistelutoimenpiteet.

Toukokuun 16 päivänä 1985 pidetyn kokouksen ja seuraavana päivänä ennen työajan päättymistä tapahtuneiden työstäpoistumisten johdosta olivat Suomen Rakennusteollisuusliiton toimihenkilöt olleet useita kertoja yhteydessä Rakennustyöläisten Liiton keskustoimistoon sekä kirjeitse että puhelimitse. Rakennustyöläisten Liiton toimihenkilöitä oli kehotettu ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Samoin Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y. oli kirjeitse kehottanut Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1:tä ja osasto n:o 280:tä noudattamaan työehtosopimusta. Nämä työnantajapuolen kehotukset olivat kuitenkin olleet turhia.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 280:n tuomitsemista hyvityssakkoon niille työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työntekijöitä oli 16.5.1985 jälkeen ollut perjantaisin työstä pois kello 14 alkaen tai jo ennen sitä eri syistä. Työstä poissaolot sinänsä eivät rikkoneet työrauhavelvollisuutta. Työntekijät tai osastot eivät olleet esittäneet mitään vaatimuksia tai pyrkineet edes siihen, että työnantajapuoli alkaisi soveltaa työehtosopimuksen työaikamääräyksiä työehtosopimuksesta poikkeavasti. Työstä poissaoloihin ei näin ollen ollut liittynyt sellaista painostustarkoitusta, joka kiistatta ja vakiintuneesti oli työoikeudessa asetettu kielletyn työtaistelutoimenpiteen ratkaisevaksi edellytykseksi.

Koska Rakennustyöläisten Liitto oli pyrkinyt estämään kokouksen pitämisen työaikana 16.5.1985 ja koska liitto tilaisuuden jälkeen oli pyrkinyt varmistumaan siitä, että työrauhavelvollisuutta ei rikottu, ei liitto ollut asiassa syyllistynyt valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen. Myöskään Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1 ja osasto n:o 280 eivät olleet rikkoneet asian yhteydessä työrauhavelvollisuutta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennustyöläisten Liiton edustajat ovat ennen toukokuun 16 päiväksi 1985 koolle kutsuttua tiedotustilaisuutta kehottaneet Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1:n ja liiton osasto n:o 280:n puheenjohtajia siirtämään kokouksen pitämisen työajan ulkopuolelle. Kehotuksista huolimatta eivät ammattiosaston edustajat ole ryhtyneet toimenpiteisiin tilaisuuden siirtämiseksi. Ammattiosastojen ei muutoinkaan ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä luopumaan työtaistelutoimenpiteistä, minkä lisäksi ammattiosastot vastaavat puheenjohtajiensa osallistumisesta edellä mainittuun työtaistelutoimenpiteeksi katsottuun tiedotustilaisuudeksi nimettyyn epäviralliseen kokoukseen. Myöskään Rakennustyöläisten Liiton ei edellä mainittujen kokouksen siirtämistä koskevien kehotusten lisäksi ole selvitetty työtaistelutoimenpiteiden uusiutumisesta huolimatta ryhtyneen sanottaviin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Liitto vastaa tästä laiminlyönnistä.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 280:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Suomen Rakennusteollisuusliitolle ensiksi mainitun 17 000 markkaa ja jälkimmäisen 10 000 markkaa sekä Rakennustyöläisten Liiton maksamaan hyvityssakkoa Suomen Rakennusteollisuusliitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 10 000 markkaa.

Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1 ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 280 sekä Rakennustyöläisten Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Rakennusteollisuusliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Kanne enemmälti hylätään.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Nordberg, Heiniö, Saastamoinen, P. Virtanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Saastamoisen lausunto, johon jäsen Heiniö yhtyi:

Yhdyn työtuomioistuimen tuomioon muutoin, mutta harkitsen oikeaksi tuomita Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 280:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Rakennusteollisuusliitolle ensiksi mainitun 30 000 markkaa ja jälkimmäisen 15 000 markkaa.

Jäsen P. Virtasen lausunto:

Yhdyn työtuomioistuimen tuomioon muilta osin, mutta katson näyttämättä jääneen, että Rakennustyöläisten Liitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, minkä vuoksi harkitsen oikeaksi hylätä Rakennustyöläisten Liittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen ja velvoittaa Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 280:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Rakennusteollisuusliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Jäsen Sulkusen lausunto:

Katson työtuomioistuimessa jääneen näyttämättä, että Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 1:n ja osasto n:o 280:n toukokuun 16 päiväksi 1985 koolle kutsumassa tilaisuudessa olisi tehty päätöksiä, joiden tarkoituksena olisi ollut painostaa työnantajapuolta kanteessa mainitussa viikottaisen työajan lyhentämistä koskevassa asiassa, josta tosin esitetyn selvityksen mukaan on käytetty useitakin puheenvuoroja. Ammattiosastot samoin kuin Rakennustyöläisten Liitto eivät ole velvollisia työehtosopimuksen noudattamista valvoessaan reagoimaan ulkopuoliseen lehtikirjoitteluun, joka nyt puheena olevassa tapauksessa on tosin perustunut sanottuun tilaisuuteen, mutta joka ei kuitenkaan esitetyn selvityksen mukaan ole kaikilta osin ollut yhtäpitävä tilaisuuden kulun kanssa.

Tilaisuuden järjestäminen työaikana on sinänsä tapahtunut työehtosopimuksen vastaisesti, mutta sillä ei edellä sanotuin ja muutoin työtuomioistuimen enemmistön perusteilla ole katsottava olleen tarkoitusta painostaa työnantajapuolta suostumaan työehtosopimuksen vastaisiin vaatimuksiin. Näin ollen hylkään kanteen.