Labor court allows vacation pay for headteacher acting as main official despite irregular leave procedures.

Ammattioppilaitoksen johtajaopettajan (rehtorin) hoitaman viran palkkaus oli järjestetty kokonaispalkkana siten kuin kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteessä oli rehtorien ja apulaisrehtorien palkkauksesta sovittu. Koska rehtorin tehtävää hoitamaan määrätty viranhaltija oli pyrkinyt myös noudattamaan pääasiallisesti virastossa tai toimistossa toimivalle viranhaltijalle virkaehtosopimuksen mukaan kuuluvaa säännöllistä työaikaa, hän oli ammattikoulun rehtorina sellainen pääviran haltija, jolla oli oikeus kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa tarkoitettuun vuosilomaan ja lomakorvaukseen.

Kantaja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Vastaaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kuultava Kotkan kaupunki

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen muiden ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä 1.3.198128.2.1983 voimassa olleessa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa ja sen liitteessä n:o 17 on muun muassa seuraavat määräykset:

3. luku

VUOSILOMA

56 §

1 mom. Pääviranhaltijalla on oikeus saada kalenterivuosittain vuosilomaa kultakin sellaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jonka aikana hän on ollut oman kunnan tai kuntainliiton 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa palveluksissa.

62 §

Jos vuosilomaa tai sen osaa ei erityisestä syystä voida antaa pääviranhaltijalle lomavuotta lähinnä seuraavan huhtikuun loppuun mennessä, suoritetaan lomakorvaus noudattaen soveltuvin osin 63 §:n määräyksiä. Lomakorvaus maksetaan viimeistään mainitun kuukauden aikana.

63 §

1 mom. Virkasuhteen päättyessä suoritetaan pääviranhaltijalle, joka on ollut virantoimituksessa lomanmääräytymisvuoden jonkin kalenterikuukauden aikana vähintään 16 kalenteripäivää, vuosiloman sijasta lomapalkkaa vastaava lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut vuosilomaa tai korvausta, ei kuitenkaan 59 §:n 2 momentissa tarkoitetun eikä säteilyvahingollisen työn johdosta annettavan lomanpidennyksen osalta. Virkasuhteen päättyessä pääviranhaltijan kuoleman johdosta maksetaan lomakorvaus ja lomaraha kuolinpesälle.

2 mom. Mikäli viranhaltija niinä kalenterikuukausina, joina virkasuhde alkoi ja päättyi, on ollut virantoimituksessa yhteensä vähintään 16 kalenteripäivänä, eikä hän siltä ajalta ole saanut lomaa tai lomakorvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

3 mom. Vuosiloman korvauksen päiväpalkkaa laskettaessa käytetään varsinaisen kuukausipalkan jakajana lukua 25.

Liite n:o 17/

_____________

Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 1981

V OSA. AMMATTIOPPILAITOSTEN REHTORIT JA OPETTAJAT

1 § Tätä liiteosaa sovelletaan ammattioppilaitoksen rehtorin ja opettajan palvelussuhteen ehtoihin, joista noudatetaan niistä annettuja säännöksiä ja määräyksiä, jollei jäljempänä ole toisin määrätty tai kunnallisesta yleisestä virkaehtosopimuksesta muuta johdu.

Rehtorit ja apulaisrehtorit

20 § 1 mom. Rehtorin palkkaus ja viikottaisten opetustuntien määrä on seuraava:

Luokkien Opetustuntien Luokkien Palkkaluokka lukumäärä lukumäärä lukumäärä

1 - 6 14 1 - 6 C 58 7 - 12 12 7 - 35 C 60 13 - 17 10 36 - C 61

18 - 23 8

24 - 29 6

30 - 0

KANNE

Kanteen perustelut

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on lausunut, että Kotkan vaatturiammattikouluun oli perustettu johtajaopettajan (rehtorin) virka 1.5.1953. Koulun johtokunta oli 2.3.1953 valinnut rehtoriksi perustettuun virkaan Veijo Hohenthalin. Kotkan kaupunginhallitus oli 10.11.1975 pitämässään kokouksessa käsitellessään eräiden viranhaltijoiden palkkojen tarkistusten täytäntöönpanoa pöytäkirjan mukaan pitänyt Hohenthalia rehtorin viran haltijana. Hohenthal oli saanut palkkauksensa virkaehtosopimuksen liitteen n:o 17 V osan 20 §:n mukaan. Rehtorin vuosilomasta ei virkaehtosopimuksen liitteessä ollut erikseen määräyksiä, joten virkaehtosopimuksen yleisen osan vuosilomamääräykset koskivat myös rehtoreita.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimisto oli 8.5.1975 Kotkan kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossa todennut kunnallisten ammattioppilaitosten rehtoreiden siirtyneen elokuusta 1973 lukien kokonaispalkkaukseen ja kokonaistyöaikaan. Lausunnon mukaan rehtori ei ollut sen vuoksi oikeutettu ylituntikorvauksiin tai muihin lisäpalkkioihin. Menettelyä oli sovellettu myös Kotkan vaatetusalan ammattikoulun rehtoriin. Nyt käsiteltävänä olevan erimielisyyden johdosta Kotkan kaupunginkanslialle 1.9.1982 antamassaan lausunnossa sopimusvaltuuskunnan toimisto oli selittänyt Kotkan vaatetusalan ammattikoulun rehtorilla olevan oikeuden lomakorvaukseen edellyttäen, että hän oli ollut kokonaispalkkauksessa ja noudattanut virkaehtosopimuksen 1 luvun 2 §:n mukaista työaikajärjestelmää.

Ammattikoulujen rehtoreiden siirryttyä kokonaispalkkaukseen vuonna 1973 heidät oli samanaikaisesti siirretty myös kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 1 luvun 2 §:n mukaiseen työaikajärjestelmään. Näin oli käynyt myös Hohenthalin kohdalla. Sellaista päätöstä, jonka perusteella Hohenthalin olisi tullut noudattaa jotakin muuta työaikajärjestelmää, ei ollut tehty. Vaikka Hohenthalin virka katsottaisiin opettajan viraksi, hänet oli määrätty toimimaan rehtorina yhteensä noin 30 vuoden ajan. Määräysten voimassa ollessa hän oli ollut kaikkien rehtorin palvelussuhdetta koskevien virkaehtosopimuksen määräysten alainen. Mahdollista ei ollut, että Hohenthalia pidettäisiin rehtorina silloin, kun oli kysymys ylituntikorvauksesta, mutta opettajana silloin, kun oli kysymys pitämättä jääneen vuosiloman korvaamisesta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Hohenthalilla Kotkan vaatetusalan ammattikoulun rehtorina on ollut oikeus kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 62 §:n mukaiseen lomakorvaukseen lomanmääräytymisvuodelta 1980-1981 pitämättä jääneen 20 lomapäivän osalta ja virkaehtosopimuksen 63 §:n mukaiseen lomakorvaukseen lomanmääräytymisvuodelta 1981-1982 yhteensä 36 lomapäivän ja lomanmääräytymiskaudelta 1.4.-30.6.1982 yhteensä 9 lomapäivän osalta.

VASTAAJAN VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että Kotkan kaupunginvaltuusto oli 23.11.1961 vahvistanut Kotkan vaatetusalan ammattikoululle ohjesäännön, jonka mukaan kaupunginhallituksen asiana oli valita hankittuaan asiasta johtokunnan ja opettajakunnan lausunnot koulun rehtoriksi neljäksi vuodeksi kerrallaan yhden opettajista koulun opettajien keskuudesta. Kaupunginhallitus myös vapautti opettajan rehtorin tehtävistä. Asiaa koskevassa kaupunginkanslian 25.9.1961 päivätyssä lausunnossa oli todettu, että mikäli Kotkan vaatetusalan ammattikouluun ei haluttu perustaa erityistä rehtorin virkaa, koulua varten voitaisiin vahvistaa erityinen ohjesääntö.

Hohenthal oli ohjesäännön mukaisesti opettajan virassaan valittu aina neljäksi vuodeksi kerrallaan hoitamaan koulun rehtorin tehtäviä. Kun Hohenthal oli keväällä 1982 luopunut koulun rehtorin tehtävistä, hän ei samanaikaisesti ollut eronnut opettajan virasta. Opettajan virasta eroaminen oli tapahtunut vasta 1.7.1982. Tämä ei olisi ollut mahdollista, jos kysymyksessä olisi ollut rehtorin virka.

Kotkan kaupunki on jutussa kuultavana yhtynyt sopimusvaltuuskunnan lausumaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vielä lausunut, että Kotkan kaupunginvaltuuston vuonna 1961 vahvistama ja vuonna 1978 muuttama ammattikoulun ohjesääntö ei voinut tehdä mitättömäksi valtuuston päätöstä johtajaopettajan (rehtorin) viran perustamisesta. Ohjesäännön ja viran perustamispäätöksen välillä oli jonkinlainen ristiriita. Käytännössä Hohenthal oli toiminut laitoksen rehtorina virkaan valitsemisestaan eläkkeelle jäämiseensä saakka. Hohenthalia ei olisi tarvinnut valita joka neljäs vuosi uudelleen, sillä hänet oli valittu alunpitäen virkaansa toistaiseksi.

Pienessä koulussa sellaisetkin tehtävät jäivät rehtorille, jotka suuremmissa kouluissa kuuluivat muulle hallinnolliselle henkilökunnalle. Rehtorille aiheuttivat kesäaikana työtä muun muassa oppilasvalinnat, korjaustyöt, koneiden ja laitteiden huollattaminen ja kunnostaminen, talousarvio, laitehankinnat, opettajien hankkiminen seuraavaksi lukuvuodeksi sekä lukujärjestyksen laatiminen ja muu suunnittelu. Vaatetusalan ammattikoulun opetustyössä oli käytetty paljon tuntiopettajia ja heidän hankkimisensa oli rehtorin vastuulla. Kesällä 1981 oli ammattikoulussa ollut erittäin vaikeat opettajavalinnat, jotka olivat aiheuttaneet rehtorille kirjelmien laatimista ja neuvotteluja. Sen vuoksi oli pidetty johtokunnan kokouksia 17.6., 21. ja 23.7 sekä 25.8.1981. Edellä mainitut tehtävät olivat aiheuttaneet sen, että Hohenthal oli voinut pitää lomastaan lomakaudella ainoastaan osan.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kotkan kaupunginvaltuusto on perustanut Kotkan vaatturiammattikouluun, jonka nimi on myöhemmin muutettu Kotkan vaatetusalan ammattikouluksi, 1.5.1953 lukien johtajaopettajan (rehtorin) viran. Koulun johtokunta on 2.3.1953 tekemällään päätöksellä valinnut virkaan Veijo Hohenthalin.

Kunnallisten ammattioppilaitosten rehtorien palkkaus on 1.8.1973 lukien kunnallisella yleisellä virkaehtosopimuksella muutettu kokonaispalkkaukseksi. Se on merkinnyt muun muassa sitä, että rehtorilla ei enää ole ollut oikeutta ylitunneista maksettaviin korvauksiin eikä muihin vastaaviin palkanlisiin tai lisäpalkkioihin. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston Kotkan kaupunginhallitukselle 8.5.1975 lähettämässä kirjeessä, jossa on selostettu palkkaustavan muutosten vaikutuksia, on myös sanottu, että rehtorit on samalla siirretty työajan alaisiksi. Selvityksen mukaan Hohenthalin palkkaus on järjestetty 1.1.1974 alkaen kokonaispalkkana C-palkkataulukkoon sijoitetun palkkaluokan mukaan. Samalla on häneltä poistettu erillinen korvaus rehtorin tehtävien hoitamisesta. Työtuomioistuimen mielestä on riidatonta, että Hohenthalin hoitaman viran palkkaus on järjestetty siten kuin kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen liitteen n:o 17 V osan 20 §:ssä on rehtorien ja apulaisrehtorien palkkauksesta sovittu.

Sopimusvaltuuskunnan toimisto on Kotkan kaupunginkanslian tiedusteluun, joka on koskenut Hohenthalin oikeutta lomakorvaukseen, 1.9.1982 päivätyssä vastauksessa käsityksenään selittänyt, että hänellä Kotkan vaatetusalan ammattikoulun rehtorina on ollut oikeus vuosilomaan ja lomakorvaukseen edellyttäen, että häneen nähden on noudatettu kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen I luvun 2 §:ssä tarkoitettua työaikajärjestelmää. Sen sijaan siinä tapauksessa, että häneen on sovellettu opettajia koskevaa työaikaa, tuollaisia oikeuksia ei hänellä olisi. Sopimusvaltuuskunta on kanteeseen vastatessaan ollut sitä mieltä, että riidanalainen tulkintaerimielisyys olisi, jollei muista asiaan vaikuttavista seikoista selvästi muuta johdu, ensisijaisesti ratkaistava sen perusteella, minkälainen työaikajärjestely on liittynyt Hohenthalin virkaan.

Jutussa ei ole esitetty selvitystä, että kysymyksessä olevan viran hoitamisen osalta olisi annettu mitään nimenomaisia työaikaa koskevia määräyksiä tai ohjeita. Todistajana jutussa kuulusteltu ammattikoulun johtokunnan puheenjohtaja on kertonut Hohenthalin ainakin vuosina 1977-81, jona ajanjaksona todistaja on myös toiminut puheenjohtajan tehtävässä, noudattaneen virastojen työaikaa. Käsityksensä todistaja on muodostanut seuraamalla Hohenthalin työtä ammattikoululla. Hohenthal on vuoteen 1979 asti huolehtinut rehtorin opetusvelvollisuuteen kuuluvista 18 viikottaisten oppituntien pitämisestä ja jatkanut tällä tavoin järjestettyä opettamista, vaikka rehtorin opetusvelvollisuutta on sen jälkeen vähennetty. Hän on muutoinkin huolehtinut rehtorille tavanomaisesti kuuluvista tehtävistä.

Kaupunginhallitus on Hohenthalin pyynnöstä todennut hänen olleen 1.4.1982 lukien estyneenä hoitamasta rehtorin tehtäviä ja määrännyt hänelle sijaisen. Hänelle on myönnetty ero virastaan 1.7.1982 lukien. Esitetyn selvityksen mukaan hän on keväästä 1982 alkaen ollut sairaslomalla.

Edellä mainitun johtokunnan puheenjohtajan todistajana antaman lausuman mukaan Hohenthal on ennen vuotta 1981 pitänyt vuosilomansa kokonaisuudessa kesäaikana. Vuosiloma-ajoistaan Hohenthal on ilmoittanut johtokunnan puheenjohtajalle, mutta niitä ei ole erityisesti vahvistettu. Kesällä 1981 Hohenthal on ilmoituksensa mukaan ollut estynyt virkatehtäviensä vuoksi pitämästä vuosilomaansa täysimääräisenä. Ammattikoulun johtokunta on 18.11.1981 pitämässään kokouksessa todennut hänellä olevan pitämättä vuosilomaa 23 päivää, joista Hohenthal on vuoden 1981 loppuun mennessä pitänyt kolme päivää. Hohenthalin lomaoikeudesta aiheutuneiden erimielisyyksien johdosta hän ei ole ollut jäljelle jääneellä lomalla ennen huhtikuun loppua 1982. Sen jälkeen hän ei ole ollut muullakaan vuosilomalla.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että vaikka Hohenthalille lomanmääräytymisvuosilta 1980-1981 kuuluvan vuosiloman vahvistamisessa ja sen siirtämisessä ei ole kaikilta kohdin menetelty virkaehtosopimuksen edellyttämällä tavalla, hänellä on oikeus vaadittuihin lomakorvauksiin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Veijo Hohenthalilla Kotkan ammattikoulun rehtorina on oikeus kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 62 §:n mukaiseen lomakorvaukseen lomanmääräytymisvuoden 1.4.1980-31.3.1981 pitämättä jääneen yhteensä 20 lomapäivän osalta ja virkaehtosopimuksen 63 §:n mukaiseen lomakorvaukseen lomanmääräytymisvuodelta 1.4.1981-31.3.1982 yhteensä 36 lomapäivän osalta ja sen jälkeiseltä lomanmääräytymisvuodelta 9 lomapäivän osalta.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V saa pitää asian laatu huomioon ottaen jutusta koituneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Heiniö, Metsäpelto, P. Virtanen ja Schrey.

Tuomio oli yksimielinen.