Construction company fined for social facility breaches; union appeal against liability dismissed.

Yhtiö, joka oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen sosiaalitiloja koskevia määräyksiä tuomittu hyvityssakkoon. Työnantajaliittoa vastaan ajettu kanne sitä vastoin hylätty.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike T. Potinkara Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.5.1984 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

31 § Erinäiset Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan rasuojat kennustyön alkamisen kanssa järjestettävä alempana mainitut sosiaalitilat.

1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin +18 celsiusasteen lämpötila, - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti, - niiden korkeus on vähintään 220 cm. Milloin ruokailusuojana käytetään vaunuja tai tilaelementtejä tai muita siirrettäviä suojia, voidaan mainitusta korkeudesta vähäisessä määrin poiketa, - ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä niin, että ne on helppo puhdistaa.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tulee olla kooltaan noin 30 x 40 x 150 - 180 cm. Vastaavasti 01.10.1976 jälkeen tilatun kaapin on oltava kooltaan n. 30 x 50 x 150 180 cm.

3. Peseytymistilat

Ellei tämän 31 pykälän 7 kohdassa sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.

Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti) on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

KANNE

Kanteen perustelut

Aluejärjestön toimitsija oli 22.10.1984 suorittanut työmaalla uuden tarkastuksen ja lähettänyt sosiaalitiloissa olleista puutteellisuuksista 24.10.1984 kirjeen sekä työnantajaliitolle että sen piirijärjestölle. Kirjeen mukaan ruokalan seinät olivat edelleen osittain rikkonaisia ja maalaamattomia niin, että ruokala kokonaisuudessaan olisi pitänyt maalata. Sisäkaton laipiota oli yritetty paikkailla lastulevyn palasilla, mutta ne olivat osittain irtautuneet. Työnantaja oli ryhtynyt sen jälkeen poistamaan puutteita. Noin viikon kuluttua jälkimmäisestä tarkastuksesta sosiaalitilat olivat olleet suurin piirtein työehtosopimuksen edellyttämän vähimmäistason mukaisessa kunnossa.

Työnantajan rikkomukset olivat jatkuneet ennen tarkastuksia pitkän ajan. Työnantajaliitto ei ollut huomautuksista huolimatta ryhtynyt riittävän nopeasti vaadittuihin toimenpiteisiin työnantajan laiminlyöntien lopettamiseksi, vaan ne olivat jatkuneet vielä toisen tarkastuksen jälkeenkin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennusliike T. Potinkara Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työmaan ruokala oli ollut niin sanottu viipaleparakki. Kanteessa mainitut lastulevyn palaset olivat viipaleparakkiin kuuluvia liitoskohtien peitelevyjä. Liitoskohtien peittäminen joko puulevyillä tai peltisuikaleilla oli tavanomainen ja yleisesti hyväksytty työtapa. Ruokalan seinät eivät myöskään olleet olleet rikki. Se kävi ilmi korjauksen suorittaneen maalausliikkeen lausunnosta, jonka mukaan ruokalan seinäpinnat olivat kaikilta osin ehyet ja hyvässä kunnossa. Tästä huolimatta työnantaja oli vielä kerran maalauttanut ruokalan sisäpuolelta. Ruokalan seinäpinnassa oli tosin ollut eräässä liitoskohdassa vesivaurio. Senkin korjausmaalauksesta työnantaja oli sopinut maalausliikkeen kanssa 27.9.1984 ja siten siis jo ennen toimitsijan ensimmäistä tarkastusta. Maalausliikkeen kiireiden vuoksi työ oli saatu valmiiksi vasta 25.10.1984 mennessä.

Saatuaan aluejärjestön toimitsijan huomautuskirjeen Suomen Rakennusteollisuusliitto oli kummallakin kerralla lähettänyt välittömästi yhtiölle kirjeen, jossa se oli kehottanut rakennusliikettä heti ryhtymään toimenpiteisiin työmaan sosiaalitilojen saattamiseksi työehtosopimuksen määräykset täyttäviksi. Samalla kertaa työnantajaliitto oli lähettänyt asiaa koskevan kirjeen piirijärjestölle. Vastaava piiriasiamies oli kummallakin kertaa ottanut heti yhteyden työmaan johtoon ja vaatinut työntekijäliiton aluejärjestön toimitsijan luettelemien puutteiden välitöntä korjaamista. Piiriasiamiehen kehotus toisen tarkastuksen jälkeen oli tosin ollut tarpeeton, koska ruokailutilassa oli jo ehditty suorittaa toimitsijan vaatima maalaustyö.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusliike T. Potinkara Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että sosiaalitiloissa oli ollut puutteita jo ennen ensimmäisen huomautuksen antamista 15.10.1984. Työmaalta oli useaan otteeseen ennen ensimmäistä tarkastusta soitettu työntekijäliiton aluejärjestön toimitsijalle sosiaalitilojen puutteista. Työnantaja oli tiennyt sosiaalitilojen työehtosopimuksen vastaisesta kunnosta, koska maalausliikkeen kanssa oli sovittu sosiaalitilan maalaamisesta jo ennen ensimmäistä tarkastusta. 15.10.1984 suoritetussa sosiaalitilojen tarkastuksessa oli mukana ollut myös työsuojeluvaltuutettu ja työnantajan edustaja, joka ei kuitenkaan ollut suostunut allekirjoittamaan tarkastuspöytäkirjaa.

Vaatekaappien osalta ei kaksivuorotyössä yksi vaatekaappi riittänyt kahdelle työntekijälle. Ensimmäisessä tarkastuksessa todetut kaksi peseytymislaitetta eivät riittäneet 30 työntekijälle. Naisille tarkoitetun erillisen käymälän osalta oli annettu ymmärtää, ettei työntekijöillä ollut asiaa teollisuuslaitoksen tiloihin. Vesivahinkoja kärsinyt ruokalan katto ja seinäpinnat eivät täyttäneet työehtosopimuksen määräyksiä. Viipaleparakkien liitoskohdat voitiin peittää peltisuikaleilla, mutta tässä tapauksessa liitoskohdat oli peitetty lastulevyn palasilla ja jätetty liitoksiin aukkokohtia.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

kohti. Sopimuksessa on myös määräyksiä ruokailusuojan ja käymälätilojen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä.

Toisen tarkastuksen aikana työntekijöitä on ollut yhteensä 50. Heistä on naisia ollut kolme. Vaatesuojassa olevien kaappien lukumääräksi on tarkastuksen aikana todettu 50. Niitä on ollut siten riittävästi. Samoin ovat peseytymistiloihin sijoitetut seitsemän peseytymislaitetta määrältään riittäneet. Naisille on järjestetty toiseen tarkastukseen mennessä erikseen käymälä. Sellainen on työnantajan ilmoituksen mukaan ollut jo aikaisemminkin yhtiön tehtaan tiloissa, mutta näyttämättä on jäänyt, että sen sijainnista olisi asianmukaisesti ilmoitettu naistyöntekijöille.

Työntekijäliiton aluejärjestön toimitsija on tarkastusten jälkeen 16. ja 24.10.1984 lähettämillään kirjeillä ilmoittanut Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Itä-Suomen piiritoimistolle mainituista työehtosopimuksen määräysten rikkomisista. Yhtiön rakennustyömaan työsuojelupäällikkö on ollut saapuvilla ensimmäisen tarkastuksen loppuvaiheessa ja työmaan vastaava rakennusmestari taas toisessa tarkastuksessa. Puutteellisuudet on siten saatettu heti yhtiön tietoon. Suomen Rakennusteollisuusliitto on myöntänyt, että sosiaalitilojen kunnossa on ollut ensiksi suoritetun tarkastuksen tapahtuessa jossain määrin puutteita. Yhtiö ei ole ryhtynyt vielä toiseen tarkastukseen mennessäkään riittäviin toimenpiteisiin ruokailutilan sisäkaton maalauksen korjaamiseksi. Yhtiö työnantajana on laiminlyönnillään rikkonut tietensä työehtosopimuksen sosiaalitiloja koskevia määräyksiä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto on välittömästi tiedon saatuaan kirjeissä kehottanut yhtiötä saattamaan sosiaalitilat työehtosopimuksen mukaiseen kuntoon. Työnantajaliiton piiriasiamies on molempien tarkastusten jälkeen heti puhelimitse kehottanut yhtiötä korjaamaan puutteellisuudet. Yhtiö on puolestaan ilmoittanut hänelle vaaditut korjaukset tehdyiksi. Tähän nähden ja kun tarkastuksissa laadittuihin pöytäkirjoihin merkityt epäkohdat on työnantajaliiton yhtiölle antamien kehotusten johdosta saatu melko nopeasti korjatuksi, työnantajaliiton ei ole näytetty näissä oloissa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 7 §:n nojalla oikeaksi tuomita Rakennusliike T. Potinkara Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Rakennustyöläisten Liitolle 700 markkaa. Rakennusliike T. Potinkara Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Muilta osin jutussa esitetyt vaatimukset hylätään.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, M. Virtanen, Saastamoinen, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.