Court rules no extra pay required for snow-induced walking delivery routes under collective agreement.

Työehtosopimuksen määräyksistä ei voitu johtaa työnantajalle velvollisuutta suorittaa sanomalehdenkantajalle lisäpalkkaa tai korvausta hänelle työehtosopimuksen mukaisesti maksettavan kuukausipalkan lisäksi silloin, kun hän oli runsaasta lumentulosta johtuen joutunut suorittamaan ajoneuvolla suoritettavaksi mitoitetun kantomatkan jalkaisin.

Työtuomioistuimen asiana ei ollut antaa lausuntoa siitä työehtosopimuksen tai lain tulkintakysymyksestä, voitiinko velvollisuus vaaditun korvauksen maksamiseen perustaa työsopimukseen, työsopimuslakiin taikka muuhun työsuhdetta koskevaan lainsäädäntöön.

Kuultavat Posti- ja telehallitus Postiliitto r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Posti ja telelaitoksen sanomalehdenkantajia koskevassa Posti ja telehallituksen ja Postiliiton välillä ajaksi 1.3.1981 28.2.1983 tehdyssä työehtosopimuksessa palkkahinnoitteluliitteineen on muun muassa seuraavat määräykset:

II TYÖAIKA

5 § Työaika

1. Sanomalehdenkantajat kuuluvat työaikalain 6 §:n alaisuuteen.

2. Työaika on aika, joka katsotaan tarvittavan lehtien kantokuntoon saattamiseen ja kannon toimittamiseen kantopiirin päättymispaikkaan asti. Kunkin kantopiirin päättymispaikka tulee olla määrätty. Päättymispaikka on se paikka, jossa kantaja vapautuu tehtävästään.

3. Lehdet on kannettava posti- ja lennätinhallituksen määräämänä aikana. Kannon tulee yleensä alkaa välittömästi sen jälkeen, kun lehdet ovat kantajan saatavissa.

6 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityökorvausta maksetaan

2. Vapun- ja itsenäisyyspäivänä suoritetusta kannosta maksetaan

7 § Aattopäivänlisä

8 § Yötyö

III PALKAT

10 § Palkka ja palkanmaksu

1. Palkasta, joka on kuukausipalkka, sovitaan työhön otettaessa. Palkka määräytyy kantopiirin suuruuden ja viikottaisten kantopäivien lukumäärän mukaan. Normaalipiirinä pidetään kantopiiriä, jossa lehtien kantokuntoon saattamiseen ja kantamiseen katsotaan kuluvaan aikaa 1 1/2 tuntia ja jossa kanto suoritetaan 6 päivänä viikossa. Mikäli kantopiiri poikkeaa normaalipiiristä, palkka määräytyy suhteessa verrattuna normaalikantopiiriltä maksettavaan palkkaan. Posti- ja lennätinhallituksen myöntämän määrärahan ja antamien ohjeiden puitteissa asianomaisen postipiirin piiripäällikkö hyväksyy kantopiireistä maksettavat kuukausipalkat, jotka hänen on saatettava posti- ja lennätinhallituksen postiosaston ja talousosaston tietoon.

IV ERINÄISET KORVAUKSET

12 § Odotusajan korvaus

VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN

26 § Allekirjoitusmerkinnät

Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa allekirjoittaneiden sopimuspuolten kesken 30 päivänä maaliskuuta 1981 tehtyä työehtosopimuspöytäkirjaa. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, joista kumpainenkin sopimuspuoli saa yhden.

PALKKAHINNOITTELULIITE

1. Kuusi päivää viikossa käsittävältä normaalikantopiiriltä, jossa lehtien kantojärjestykseen ja kantamiseen yhteensä katsotaan kuluvan aikaa enintään puolitoista (1 1/2) tuntia päivältä, maksetaan sanomalehdenkantajalle palkkaa kuukaudessa seuraavasti:

2. Kantopiiriltä, jossa lehtien kantojärjestykseen saattamiseen ja kantamiseen yhteensä menee aikaa enemmän kuin puolitoista (1 1/2) tuntia, maksetaan sanomalehdenkantajalle kuukaudessa edellä 1) kohdassa mainitun palkan lisäksi puolentoista (1 1/2)

tunnin ylittävältä kultakin alkavalta 1/4 tunnilta 1/6 kohdassa 1) mainitusta kuukausipalkasta seuraavasti:

3. Sanomalehdenkantajalle, jonka varsinaisiin tehtäviin kuuluu tilattujen sanomalehtien kantaminen, maksetaan ylimääräisistä lehdistä suoritetusta kannosta 15 penniä kappaleelta kultakin jakelukerralta siihen saakka, kunnes kantopiirin työaikaa on vastaavasti tarkistettu.

4. Milloin lehtimäärän kuljettaminen tai muuten paikalliset olosuhteet huomioon ottaen jakelun jouduttaminen katsotaan toimipaikan harkinnan mukaan tarpeelliseksi suorittaa sanomalehdenkantajan omalla kuljetusvälineellä maksetaan kuljetusvälinekorvausta 37 markkaa kuukaudessa.

Tilastointilisä

Asianosaisten välillä 30.3.1981 käydystä neuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Sovittiin, että työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien sanomalehdenkantajien työn mitoittamisessa käytetään oheista sanomalehdenkantajan työajan laskentamenetelmää (liite).

LIITE

SANOMALEHDENKANTAJAN TYÖAJAN LASKENTAMENETELMÄ

Laskentamenetelmä on rakennettu yhteistyössä Postiliitto r.y:n kanssa sanomalehdenkantopiirien suunnittelua ja mitoitusta varten. Menetelmä perustuu työntutkimuksen mukaiseen työnarvoon, joten normiajat sisältävät myös työn vaatiman elpymistarpeen.

Työaika mitoitetaan neljän osatekijän avulla: 1. Sanomalehtikannon esityö, 2. kulku ulkona, 3. kulku rakennuksissa ja 4. jätöt.

Kulku huomioidaan sen mukaisesti miten se käytännössä tapahtuu. Niinpä ajoneuvopiireissä mitoitetaan kävelyksi ne matkaosuudet, jotka kantaja joutuu kävelemään ajoneuvolta jättöpaikan luo ja takaisin sekä lisäksi polkupyörää käytettäessä ne matkaosuudet, jotka joudutaan kulkemaan polkupyörää taluttaen (esim. ylämäet).

Mitoittaminen

Mitoittaminen suoritetaan laskentalomaketta käyttäen. Laskentalomakkeessa on suoritussarake, normisarake ja kutakin viikonpäivää varten laskentasarake. Sanomalehdenkantopiirin aika saadaan määriteltyä siten, että kullekin päivälle tilastoidaan suoritteet ja niiden lukumäärällä kerrotaan normiajat ja näin saadut tulot lasketaan yhteen.

Mitoitusta varten laaditaan piiristä työnkuva, josta ilmenee tiedot kantojärjestyksessä. Lomakkeeseen merkitään kantokohtien välisten kulkumatkojen pituudet ja tieto siitä millä tavalla ne kuljetaan. Rakennuksissa tapahtuvan kulkuajan määrittämiseksi merkitään rasti ao. porrastyypin mukaiseen sarakkeeseen. Jättöajan määrittämistä varten merkitään kantokohteen jättöjen lukumäärä on. sarakkeeseen.

Työnkuvalomakkeen tiedot lasketaan sarakkeittain yhteen ja näin saadut summat siirretään laskentalomakkeen "määräsarakkeeseen".

Mikäli jossakin kantopiirissä on systemaattisesti poikkeavat olosuhteet tai jos kantaja tai luottamusmies ei muusta syystä hyväksy laskentalomakkeen perusteella saatua mitoitusta asiaa koskevan kantopiirin työajasta, on hänellä oikeus pyytää seurantatutkimusta. Tällöin tulee tutkijan rekisteröidä todella työhön käytetty aika ja tämän pohjalta määritellä työhön tarvittava aika ottaen huomioon kantajan käyttämän joutuisuuden ja työn vaatiman elpymistarpeen. Mitoitus voidaan tehdä myös niin, että seurantatutkimuksella mitoitetaan systemaattisesti poikkeavat osat kantopiiristä ja laskentamentelmällä muu osa kantopiiriä.

KANNE ALIOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Samasta syystä oli syntynyt sanomalehdenkantajina toimiville Eira Jaurelle 33,47 markan, Sirkka Virtaselle 37,27 markan, Kirsti Timparille 42,48 markan, Marja Rauteelle 37,92 markan, Pirkko-Liisa Varvikolle 31,60 markan, Teemu Korhoselle 35,40 markan, Leena Pälälle 37,92 markan, Sirkka Viitaselle 31,60 markan, Riitta Pihlajamäelle 22,12 markan, Sisko Vuorelle 25,28 markan, Raija Anttilalle 22,12 markan, Heli Koivuselle 6,32 markan, Anna-Maija Ketolalle 21,24 markan ja Kirsti Kaavulle 29,82 markan ylityökorvauksiin perustuvat saatavat. Mainitut työntekijät olivat siirtäneet ylityökorvauksensa perimisen Koivuselle.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Koivunen on vaatinut, että posti- ja telehallitus velvoitettaisiin suorittamaan hänelle ylityökorvauksia yhteensä 442,88 markkaa korkoineen ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Lisäksi Koivunen on esittänyt, että kihlakunnanoikeus pyytäisi työneuvostolta lausunnon työaikalain soveltamisesta asiassa.

VASTINE ALIOIKEUDESSA

Vastineen perustelut

Posti- ja telehallitus on vaatinut, että kanne jätettäisiin tutkimatta, koska kysymyksessä oli työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluva työehtosopimusta koskeva riita-asia. Sanomalehdenkantajien palkkauksesta ja muista korvauksista oli nimittäin tyhjentävästi sovittu työehtosopimuksessa. Asiassa oli käyty myös neuvottelut työehtosopimusosapuolten kesken. Ne olivat päättyneet 19.8.1981 tuloksettomina.

Sen varalta, että kanne kuitenkin otettaisiin tutkittavaksi, posti- ja telehallitus on lausunut, että sen ja Postiliiton välisen työehtosopimuksen 10 §:n mukaan sanomalehdenkantaja suoritti työnsä työhön tultaessa sovittua kiinteätä kuukausipalkkaa vastaan. Palkan suuruus määräytyi sovitun työajan laskentamenetelmän mukaan. Laskentamenetelmä perustui vuodenaikojen, valaistuksen ja keliolosuhteiden osalta kantopiireissä keskimääräisenä vallitseviin olosuhteisiin. Työajan pituuteen vaikuttavina muuttuvina tekijöinä oli laskentamenetelmässä otettu huomioon vain lehtien ja jättöpaikkojen lukumäärän sekä kuljettavan matkan pituuden vaihtelut. Sääolosuhteiden vaikutuksesta kantotyöhön ei oltu sovittu työehtosopimuksessa eikä muutoinkaan. Vaatimus sääolosuhteiden vuoksi tapahtuneesta työajan pidennyksen korvaamisesta ei perustunut sopimuksen määräyksiin eikä lain säännöksiin.

Työehtosopimuksen 5 §:n mukaan sanomalehdenkantajat olivat työaikalain 6 §:n alaisia. Työaikalain 6 §:n ja 17 §:n 3 momentin nojalla työntekijöille tuli suorittaa korotettua palkkaa edellyttäen, että työaika kolmen viikon jakson ajalta ylitti 120 tuntia. Kun sanomalehdenkantajien työaika oli vain 2 - 4 tuntia päivässä, ei se kysymyksessä olevat ylitykset mukaan lukienkaan voinut nousta työaikalain tarkoittamaan tuntimäärään. Näin ollen edellä mainittuja työaikalain säännöksiä ei voitu soveltaa sanomalehdenkantajiin. Posti- ja telehallitus ei kiistänyt sitä, että kysymyksessä olevina päivinä polkupyörän käyttö oli ollut mahdotonta sääolosuhteiden vuoksi, eikä myöskään vaadittujen korvausten määriä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Posti- ja telehallitus on vaatinut kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

NÄYTTÖ

Todistajana kuulusteltu pääluottamusmies on kihlakunnanoikeudessa kertonut, että 14.3.1981 oli Nokialla ollut lunta niin paljon, että vielä kello 10.00 - 11.00 oli autolla

liikkuminen ollut mahdotonta. Todistaja oli kuullut sanomalehdenkantajilta, että 14.3. ja 25.3.1981 ei lehtiä ollut voinut kantaa polkupyörää käyttäen.

PIRKKALAN KIHLAKUNANNOIKEUDEN PÄÄTÖS

Pirkkalan kihlakunnanoikeus on 21.1.1983 erikseen julistamassaan toimivaltaansa koskevassa päätöksessä katsonut, että koska kanteessa vaadittiin työnantajalta palkkasuoritusta sellaisilla perusteilla, josta työehtosopimuksessa ei ollut määräyksiä, kysymyksessä ei ollut työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu riita-asia. Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on hylännyt posti- ja telehallituksen tekemän väitteen.

Kihlakunnanoikeus on samana päivänä julistamassaan pääasiaa koskevassa päätöksessä katsonut, ettei kysymyksessä ollut sellainen asia, josta olisi hankittava työneuvoston lausunto. Kihlakunnanoikeus on jutussa katsonut selvitetyksi, että Koivunen ja hänelle siirtokirjalla oikeutensa siirtäneet henkilöt olivat toimineet posti- ja telehallituksen alaisina työsopimussuhteisina sanomalehdenkantajina. Heidän työaikansa oli se aika, joka tarvitaan lehtien kantokuntoon saattamiseen ja kannon toimittamiseen kantopiirin päättymispaikkaan asti. Kantopiirit ja kantoon käytettävä aika oli mitoitettu siten, että he suorittivat ulkona kuljettavan matkan polkupyörällä. Kun poikkeuksellisen runsaan lumisateen vuoksi polkypyörää ei kuitenkaan ollut voinut 14.3. ja 25.3.1981 käyttää, työntekijöiden työaika oli olennaisesti ylittynyt.

Posti- ja telelaitoksen sanomalehdenkantajia koskevan työehtosopimuksen 5 §:n mukaan sanomalehdenkantajat kuuluivat työaikalain 6 §:n alaisuuteen. Kantopiireissä ei kantajien työaika kuitenkaan voinut nousta työaikalain 6 §:ssä säädettyjä säännöllisen työajan enimmäisaikoja pidemmäksi. Työaikalaissa ei ollut säännöksiä työntekijän oikeudesta saada palkkaa tai korvausta työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan enimmäisajat alittavasta, mutta sovitun työajan ylittävästä työstä.

Edellä mainitun työehtosopimuksen 10 §:n mukaan kantotyöstä maksettiin kantopiirin suuruuden ja viikottaisten kantopäivien lukumäärän mukaan määräytyvä kuukausipalkka. Palkka oli mitoitettu sovitun työajan laskentamenetelmän mukaan ja maksettiin jälkikäteen viimeistään kuukauden viimeisenä päivänä. Työehtosopimuksen mukaan palkan lisäksi suoritettiin sunnuntaityökorvausta, aattopäivän lisää ja yötyölisää. Kantajilla oli myös oikeus saada kuukausipalkan mukaan määräytyvä korvaus odotusajalta, jos lehdet eivät olleet sovittuna aikana hänen saatavissaan. Työehtosopimuksessa ei ollut määrätty muusta kuin lehtien viipymisestä johtuvasta sovitun työajan ylittävästä työstä tulevasta korvauksesta.

Edellä selostetut seikat huomioon ottaen työehtosopimuksen mukaisella mitoituksella määritelty kuukausipalkka oli tarkoitettu korvaukseksi sovittuna aikana tehdystä työstä. Poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi työn suorittaminen sovitun työajan kuluessa kysymyksessä olevina päivinä oli työntekijöistä riippumattomasta syystä ollut mahdotonta. Kun oli katsottava edellytetyn, että työ työajan ylityksestä huolimattta tuli suoritetuksi, työntekijöillä oli katsottava olevan oikeus saada peruspalkkaansa vastaava korvaus yli sovitun ajan tekemästään työstä. Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on velvoittanut posti- ja telehallituksen suorittamaan Koivuselle saamatta jääneinä palkkoina yhteensä 442,88 markkaa 6 %:n korkoineen 1.4.1981 lukien ja korvaamaan Koivusen oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.

VAATIMUKSET TURUN HOVIOIKEUDESSA

Posti- ja telehallitus on hakenut valittamalla muutosta hovioikeudessa ja muutoksenhakemuksessaan toistanut vaatimuksensa kanteen tutkimatta jättämisestä ja vaatinut toissijaisesti kanteen hylkäämistä.

Posti- ja telehallitus on lausunut vielä muun muassa, että kihlakunnanoikeuden päätöksen perusteella oli jäänyt epäselväksi, minkä säännöksen tai työehtosopimuksen määräyksen nojalla korvausta oli suoritettava. Ylityökorvauksesta ei työaikalain säännösten mukaan voinut olla kysymys. Lainsäädännössä ei ollut säännöksiä lisätyön korvaamisesta. Työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan lisätyöstä eri palkkaa, jollei siitä ollut sovittu. Työehtosopimuksessa ei liioin ollut siihen velvoittavaa määräystä.

Sanomalehdenkantajien palkkaus ei määräytynyt tietyn työajan, vaan mitoitukseen perustuvan työsuorituksen mukaan, joka oli tehtävä olosuhteista ja työntekijän taidosta tai työkyvystä riippumatta. Työaika ja sen laskentamenetelmä olivat ainoastaan palkan määräämisessä apuna käytettyjä perusteita, joilla helpotettiin palkkauksen yhdenmukaista määrittämistä. Työehtosopimuksen 5 §:ssä ei ollut työn urakkaluonteisuudesta johtuen määritelty työajan pituutta muulla tavoin kuin toteamalla, mitä sanomalehdenkantajan tuli tehdä. Työehtosopimuksen työn mitoittamista koskevan neuvottelupöytäkirjan mukaan oli uusi mitoitus suoritettava, kun jossakin kantopiirissä oli poikkeavat olosuhteet. Yksittäiset olosuhteiden muutokset, kuten lumentulo, eivät vaikuttaneet palkan määrään.

Koivunen on vastannut muutoksenhakemukseen ja lausunut muun muassa, että osa-aikatyöntekijän osalta työajan ylittyminen oli eräänlaista ylityötä. Koivunen on myös viitannut työsopimuslain 19 §:n säännökseen, jossa oli säädetty, että milloin työtä tehtiin yli sopimuksen mukaisen työajan, työntekijällä oli oikeus saada palkka siten kuin työaikalaissa tai muussa laissa oli säädetty. Koivunen on pyytänyt valituksen hylkäämistä.

TURUN HOVIOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Turun hovioikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausunnon siitä, vaikuttiko posti- ja telehallituksen ja Postiliitto r.y:n välillä 19.5.1981 solmitun työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitettuun palkan suuruuteen, huomioon ottaen, että työehtosopimukseen liittyvässä pöytäkirjassa sanomalehdenkantajan työajan laskentamenetelmässä oli työaika mitoitettu muun ohessa sillä perusteella, tapahtuiko kulku kävellen vai ajoneuvolla, se, että sanomalehden kanto runsaasta lumentulosta johtuen poikkeuksellisesti oli jouduttu suorittamaan jalan.

TYÖEHTOSOPIMUKSEEN OSALLISTEN LAUSUNTO

Posti- ja telehallitus sekä Postiliitto ovat antaneet työtuomioistuimelle seuraavan kannanoton:

Osapuolten katsoessa yhteisen muistion laatimisen mahdottomaksi näkökantojen erilaisuudesta johtuen päädyttiin siihen, että kumpikin osapuoli esittää toiselle näkökantaansa parhaimmalla tavalla tukevan kysymyksen, johon toinen osapuoli vastaa. Sekä kysymykset ja vastaukset kirjataan:

3 § TYÖNANTAJAPUOLEN KYSYMYKSET POSTILIITTO RY:N EDUSTAJILLE

Apulaisjohtaja Lehmuskallion posti- ja telehallituksen edustajan tekemät kysymykset kuuluivat:

Kysymys 1: Onko sanomalehdenkantaja välittömästi vapaa sen jälkeen kun hän on jakanut lehdet?

Vastaus: Postiliiton edustajat viitaten

________

asiaa koskevana aikana voimassa olleen työehtosopimuksen 5 §:n 2 kohtaan myönsivät kantajan vapautuvan tehtävästään saavuttuaan kantopiirinsä päättymispaikkaan. Postiliiton edustajat huomauttivat edelleen siitä, että kantopiirin päättymispaikka voi olla kantopiirin viimeinen jättöpaikka, toimipaikassa sijaitseva kantopiirin lähtöpaikka tai jokin muu asianomaisen työnjohdon määräämä paikka, joka kantolaukun säilyttämistä varten tai muusta kantotyöhön liittyvästä syystä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi.

Posti- ja telehallituksen edustajat myönsivät oikeaksi kantopiirin päättymispaikkaa koskevan lausuman.

Kysymys 2: Pysyykö Postiliiton edustajat kannassaan, että sanomalehdenkantajalla on päivää kohden määrätty työaika?

Vastaus: Postiliiton edustajat osoittivat

________

kysymyksen edelleen paikalla asiantuntijana olleelle vanhemmalle työntutkija Aimo Kupiaiselle. Tämän vastaus kuului seuraavasti: Kantopiirille, mutta ei sen sijaan kantajalle, on määrätty kantoaika, joka voi olla esimerkiksi klo 2.30 - 6.30. Kantoaika on työnjohdollinen ohje siitä, milloin sanomalehtien jakelun tulee tapahtua, jotta toimipaikkaan tai muuhun säilöön tulleet lehdet voidaan viivytyksittä saada jakeluun ja mihin mennessä jakelutyö tulisi saada päätökseen. Viimeksi mainittu tavoite määräytyy asiakkaiden edellyttämän palvelutasovaatimuksen mukaisesti. Edelleen Kupiainen ilmoitti asiaa koskevan työehtosopimuksessa olevan mitoitusliitteen (sivulla 41) osoittavan käsitteen "työn arvo", joka Kupiaisen mielestä antaa vastauksen kysymykseen: "Kuinka paljon keskimäärin menee laskennallista aikaa työn suorittamiseen?" Lopuksi Kupiainen ilmoitti, ettei todellista työaikaa näin ollen ole kantotyötä tekevälle hankilölle vahvistettu.

Tukeakseen näkemystään siitä, että sanomalehdenkantajalla on päivää kohden määrätty työaika Postiliiton edustajat jättivät pöytäkirjaan liitettäväksi Nokian postikonttoripäällikön 17.11.1980 vahvistaman lehtien erilliskantopiiripalkkioluettelon, josta liiton edustajat katsoivat ilmenevän kantopiireille vahvistetut työajat (sarakkeet 1 ja 3). Asiaa koskeva luettelo on liitteenä (liite 4).

Kysymys 3: Myöntävätkö Postiliiton edustajat, että sanomalehdenkantajan työaika perustuu laskennalliseen keskimääräiseen työaikaan?

Vastaus: Postiliiton edustajat ilmoittivat,

________

että tästä kysymyksestä on aikaisemminkin ilmennyt erimielisyyttä.

Puheenjohtaja tulkitsi liiton edustajien vastauksen kielteiseksi, josta tosin ei sellaisenaan käynyt ilmi, miten liitto sanomalehdenkantajan työaika-asian näkee.

Kysymys 4: Onko työehtosopimuksessa sovittu olosuhteiden vaikutuksesta sanomalehdenkantajan palkkaukseen?

Vastaus: Myönnetään, ettei ole sovittu. ________

Kysymys 5: Onko sovittu muusta kuin asianomaisen työehtosopimuksen 9 §:ssä tarkoitetusta kuljetuksen myöhästymisestä johtuvasta korvausperusteesta?

Vastaus: Postiliiton edustajat viittasivat

________

työehtosopimuksen palkkahinnoitteluliitteen 2 kohtaan, jossa määrätään seuraavaa:

"Kantopiiriltä, jossa lehtien kantojärjestykseen saattamiseen ja kantamiseen yhteensä menee aikaa enemmän kuin puolitoista (1 1/2) tuntia, maksetaan sanomalehdenkantajalle kuukaudessa edellä 1) kohdassa mainitun palkan lisäksi puolentoista (1 1/2) tunnin ylittävältä kultakin alkavalta 1/4 tunnilta 1/6 kohdassa 1) mainitusta kuukausipalkasta seuraavasti:

- -

1.3.1981 lukien: ________________ 79,-

4 palvelusvuoden jälkeen 84,- 7 palvelusvuoden jälkeen 88,- 11 palvelusvuoden jälkeen 93,-

Kysymys 6: Myöntääkö Postiliitto, että sanomalehdenkantajien palkkaus ei määräydy tietyn työajan, vaan urakkatyöluontoisesti, erinäisten suoritteiden mitoitukseen ja laskentaan perustuvan työsuorituksen mukaan, joka työsuoritus on täytettävä olosuhteista ja työntekijän taidosta tai työkyvystä riippumatta?

Vastaus: Postiliiton edustajat kiistivät em.

________

näkemyksen katsoen sen perustuvan mitoituksen pohjalta vahvistettuun työaikaan. Postiliiton edustajat korostivat tässä yhteydessä myöskin sitä, että vahvistetun päivittäisen työajan ylityksen, joka johtuu olosuhteiden vaikeuttamasta työn suorittamisesta, tulee olla todellista eikä laskennallista.

Kysymys 7: Vaikuttavatko yksittäiset olosuhteiden muutokset sanomalehdenkantajan työsuorituksen määrään?

Vastaus: Kyllä, milloin yksittäiset olosuh

________

teiden muutokset ovat poikkeuksellisia.

4 § TYÖNTEKIJÄPUOLEN KYSYMYKSET POSTI- JA TELEHALLITUKSEN EDUSTAJILLE

Kysymys 1: Miten Nokian postikonttorinpäällikkö on ottanut käyttöönsä termin "vahvistettu työaika"?

Vastaus: Posti- ja telehallituksen edustajat

________

katsoivat, että kyseinen termi on syntynyt käytännössä ja olevan sisällöltään sen vuoksi epämääräisen. Täsmällisemmin sen on katsot

tava viittaavan kantopiirille mitoitetun työn arvoon.

Kyseisellä käsitteellä on näin ollen välineellinen arvo suoritepohjaiseen työtehtävään liittyvän kuukausipalkan laskemista varten. Posti- ja telehallituksen edustajat tähdensivät edelleen, että työsuhteisen sanomalehdenkantajan kohdalla on kyse vastakkaisesta tilasta postinkantotehtävässä toimivaan virkamieheen nähden, jonka virkatehtäviin kuuluu postin perille toimitus määrätyllä kantoalueella ja josta virasta hänelle suoritetaan virkatehtävien määrästä johtuvat korvaukset viran varsinaisen palkkauksen lisäksi.

Apulaisjohtaja Lehmuskallio tähdensi lisäksi sitä, että Postiliiton edustajien 3 §:n kysymyksen 2 kohdalla esittämässä lehtien erilliskantopalkkioiden hyväksymistä koskevassa lomakkeessa on yksinomaan lyhyyden vuoksi ja lomaketeknisesti jouduttu käyttämään termiä "työaika". Lomakkeeseen on sisällytetty laskennalliset työajat ja se on otsikkonsa mukaisesti vain väline kuukausipalkan määrittämiseksi ja vahvistamiseksi eikä kyseessä näin ollen ole virantekotaulukko tai muu työvuorolista.

Kysymys 2: Onko sovittu työehtosopimuksessa, että työnmitoitus suoritetaan kävelynormilla, kun kävely taakan suuruuden vuoksi ei ole mahdollista?

Vastaus: Asiantuntijana paikalla ollut van

________

hempi työntutkija Kupiainen ilmoitti asiasta olevan ohjeen työehtosopimuksen liitteenä olevassa sanomalehdenkantajan työajan laskentamenetelmää koskevassa osassa eli ns. mitoitusliitteen 2-kohdassa (sivu 42). Tämä kuuluu asiaa koskevalta osaltaan seuraavasti:

"Kulku huomioidaan sen mukaisesti miten se käytännössä tapahtuu. Niinpä ajoneuvopiireissä mitoitetaan kävelyksi ne matkaosuudet, jotka kantaja joutuu kävelemään ajoneuvolta jättöpaikan luo ja takaisin sekä lisäksi polkupyörää käytettäessä ne matkaosuudet, jotka joudutaan kulkemaan polkupyörää taluttaen.---"

Apulaisjohtaja Lehmuskallio huomautti, ettei tässäkään kohdassa ole sääolosuhteita koskevaa mainintaa.

Kysymys 3: Myöntävätkö posti- ja telehallituksen edustajat, että suuri lumimäärä saattaa pakottaa sanomalehdenkantajan taluttamaan polkupyöräänsä jakelutehtävää suorittaessaan siten, että se aiheuttaa hänelle työajan lisäystä?

Vastaus: Myönnetään, mutta koska kyseisessä

________

velvoiteoikeudellisessa tilanteessa sopimuksen kohteena on tietty työsuoritus sen edellyttämä korvaus niin, koska muusta ei ole sovittu, mahdollinen laskennallisen työajan ylitys on korvauksen suuruuteen vaikuttamaton kuten sekin, että sanomalehdenkantaja suorittaa tehtävänsä joutuisammin kuin mitä sama laskennallinen työaika edellyttäisi.

Kysymys 4: Myönnetäänkö se, että Nokian postikonttorinpäällikkö on esittänyt kantaja Koivuselle työajan ylityksestä suoritettavaksi korvausta?

Vastaus: Apulaisjohtaja Lehmuskallio myönsi

________

näin tapahtuneen, mutta huomautti, ettei asianomainen postikonttorinpäällikkö ole ymmärtänyt asian luonnetta ja tuntenut riittävästi voimassaolevia säännöksiä.

Kysymys 5: Johtuuko riita siitä, ettei kantaja Koivusen kohdalla ole todistettu työajan ylitystä?

Vastaus: Työnantajan edustajat ilmoittivat,

________

ettei riita johdu mainitusta syystä.

Apulaisjohtaja Lehmuskallio tähdensi lisäksi sitä, että korvauksen suorittaminen tällaisissa tapauksissa edellyttäisi myös työehtosopimuksen nimenomaista määräystä siitä, minkä määräisenä korvaus olisi suoritettava.

Kysymys 6: Eikö työehtosopimuksen ns. varttitunnin korvausmenettely (ks. edellä Postiliiton vastaus työnantajapuolen kysymykseen nro 5) koske juuri näitä tilanteita?

Vastaus: Ei koske. Kyseistä sääntöä sovel

________

letaan nimenomaan vain suoritetyöpohjaisen sanomalehdenkantajan normaalin kuukausipalkan määräämistä koskevassa tilanteessa.

5 § YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ

Katsottiin, että osapuolet ovat toisilleen esittämillään kysymyksillä pyrkineet sen lisäksi mitä aikaisemmin on kummankin osapuolen taholta asiassa lausuttu antamaan lisäselvitystä siihen, onko runsaasta lumentulosta johtuvalla työtavan muutoksella vaikutusta asianomaisen työehtosopimuksen 10 §:ssä tarkoitetun palkan suuruuteen.

Merkittiin, että käyty keskustelu on osoittanut osapuolten olevan yksimielisiä seuraavista seikoista:

1) Sanomalehdenkantaja on heti vapaa sovitun päivittäisen työtehtävän tultua suoritetuksi.

2) Asianomaisessa työehtosopimuksessa ei ole määräystä sääolosuhteiden vaikutuksesta sanomalehdenkantajan palkkaan.

3) Asianomainen postikonttorinpäällikkö oli esittänyt korvauksia kantajille sen johdosta, että kantotyö runsaasta lumentulosta johtuen oli vaatinut poikkeuksellisen runsaasti aikaa.

Keskustelu osoitti, että osapuolet ovat erimielisiä seuraavista seikoista:

1) Onko kantajalle sovittu määrätty työaika päivää kohden?

2) Onko mainittu työaika laskennallinen, työolosuhteet, työntekijän taidon ja työkyvyn keskimääräisinä huomioonottava järjestelmä?

3) Onko laskennallisen työajan ylitysten korvaamisesta määräyksiä ao. työehtosopimuksessa?

4) Onko sanomalehdenkantotyö urakkaluontoista?

5) Vaikuttaako yksittäiset, työolosuhteissa tapahtuneet muutokset kantajan palkkaukseen?

6) Mikä merkitys on näytöllä laskennallisen työajan tultua ylitetyksi?

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin toteaa, että posti- ja telelaitoksen sanomalehdenkantajia koskevan edellä mainitun työehtosopimuksen 10 §:n mukaan työhön otettaessa sovittava kuukausipalkka määräytyy kantopiirin suuruuden ja viikoittaisten kantopäivien mukaan. Postipiirin päällikön asiana on hyväksyä kantopiirissä maksettavat kuukausipalkat, jotka hänen on saatettava posti- ja lennätinhallituksen posti- ja talousosastojen tietoon.

Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä ylityökorvauksista eikä muistakaan työajan ylittävästä työstä suoritettavista korvauksista tai lisistä, jollei sellaisina pidetä edellä mainittuja odotusajan korvausta, ylimääräisistä lehdistä maksettavaa lisäpalkkaa tai tilastointilisää. Työehtosopimuksen työaikaa koskevassa määräyksessä on ainoastaan todettu, että sanomalehdenkantajat kuuluvat työaikalain 6 §:n alaisuuteen.

Työehtosopimuksessa katsotaan työajaksi se aika, joka tarvitaan lehtien kantokuntoon saattamiseen ja kannon toimittamiseen kantopiirin päättymispaikkaan. Päättymispaikassa, joka on etukäteen määrättävä, kantaja vapautuu tehtävästään. Työajan laskentamentelmästä, jota sanomalehdenkantajan työn mitoittamisessa käytetään, on sovittu 30.3.1981 allekirjoitetussa pöytäkirjassa ja sen liitteessä. Laskenta perustuu työntutkimuksen mukaiseen työn arvoon. Siinä on otettu huomioon myös työn vaatima elpymistarve. Työaika on sovittu mitoitettavaksi neljän osatekijän avulla, nimittäin sanomalehden kannon esityön, ulkona ja rakennuksissa tapahtuvan kulun sekä jättöjen vaatiman ajan mukaan. Ulkona kuljettavasta matkasta annetaan aikaa 100 metriä kohti 1,45 minuuttia, jos kulku tapahtuu kävellen, ja 0,68 minuuttia, jos kulku suoritetaan ajoneuvolla. Kulku mitoitetaan siten kuin se käytännössä suoritetaan. Esimerkiksi polkupyörää taluttaen tehtävät matkaosuudet mitoitetaan kävelyksi.

Mitoitusta suoritettaessa laskentalomakkeeseen merkitään kantokohtien välisten kulkumatkojen pituudet ja tieto siitä, miten ne kuljetaan. Pöytäkirjan liitteen mukaan siinä tapauksessa, että jossain kantopiirissä on systemaattisesti poikkeavat olosuhteet, tai jos sanomalehdenkantaja tai luottamusmies ei muusta syystä hyväksy laskentalomakkeen perusteella saatua mitoitusta kantopiirin työajasta, on pyydettäessä tehtävä seurantatutkimus. Tällöin tutkijan tulee rekisteröidä todella työhön käytetty aika ja sen perusteella määritellä työhön tarvittava aika ottaen huomioon kantajan käyttämän joutuisuuden ja työn vaatiman elpymistarpeen. Työehtosopimuksen 17 §:n mukaan työajan pituutta koskeva tarkistus on suoritettava, jos olosuhteet kantopiirissä olennaisesti muuttuvat. Työehtosopimukseen osalliset ovat olleet yhtä mieltä siitä, etteivät poikkeavat sää- tai keliolosuhteet ole sellaisia olennaisia muutoksia, joita mainitussa määräyksessä tarkoitetaan.

Mitoituksen perusteena olevat kulkemiseen käytettävät ajat on esitetyn selvityksen mukaan pyritty määrittelemään eri tekijöiden, kuten sanomalehdenkantajan joutuisuuden ja keliolojen keskimääräisen esiintymisen mukaan. Niinpä ei esimerkiksi erilaisia aikamääriä ole vahvistettu kesä- ja talviolosuhteita varten. Työtuomioistuimelle on esitetty selvitystä eräissä kantopiireissä suoritetuista tutkimuksista, joilla on pyritty selvittämään sanomalehdenkantajien laskennallisten ja todellisten työaikojen välistä suhdetta. Vuonna 1981 Kuusankoskella suoritetussa tutkimuksessa on todettu molemmissa tutkituissa kantopiireissä aikatutkimukseen perustuvat työnarvot selvästi suuremmiksi kuin laskentamenetelmän mukaan saadut vastaavat arvot. Vuonna 1983 lasketuissa kahdessa kantopiirissä niin Seinäjoella, Kokkolassa kuin Laukaallakin on taas havaittu mitoitusperusteiden mukaan määräytyvien aikojen antavan riittävän työajan todellisuudessa työhön käytettyyn aikaan verrattuna.

Lausuntonaan työtuomioistuin katsoo, ettei puheena olevan työehtosopimuksen määräyksistä voida johtaa työnantajalle velvollisuutta suorittaa sanomalehdenkantajalle lisäpalkkaa tai korvausta hänelle sopimuksen 10 §:n mukaisesti maksettavan kuukausipalkan lisäksi silloin, kun hän on joutunut suorittamaan runsaasta lumentulosta johtuen ajoneuvolla suoritettavaksi mitoitetun kantomatkan jalkaisin. Tuollainen poikkeuksellinen olosuhde ei siten työehtosopimuksen mukaan vaikuta sovitun kuukausipalkan suuruuden määräytymiseen.

Työtuomioistuimen asiana ei ole antaa lausuntoa siitä työsopimuksen tai lain tulkintakysymyksestä, voidaanko velvollisuus hovioikeudessa vireillä olleessa asiassa vaaditun korvauksen maksamiseen perustaa asianosaisten välisen työsopimuksen ehtoihin tai työsopimuslakiin tai muuhun työsuhdetta koskevaan lainsäädäntöön.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Sariola, M. Virtanen, Leivo ja Kenraali.

Lausunto oli yksimielinen.