Labor court dismisses union strike claims but fines union for failing to report illegal work stoppages.

Selluloosatehtaalla olivat kuitulinjan työntekijät kolmena päivänä työvuorossaan pysäyttäneet tuotannon ja toisen kuitulinjan työntekijät taas tahallaan hidastaneet yhden vuoron aikana työvauhtia. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta, joita oli täsmennetty paikallisilla sopimuksilla työn järjestelyistä ja varamiesten käyttämisestä. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon, mutta kanne työntekijäliittoa vastaan hylätty.

Asiassa oli kysymys myös siitä, oliko työnantaja menetellyt mainittujen paikallisten sopimusten vastaisesti järjestäessään erään kuitulinjan miehitystä sairaustapausten sattuessa. Siitä huolimatta, että työtuomioistuimen mielestä työnantajan olisi työntekijäliiton esittämän käsityksen mukaisesti pitänyt pidättyä suorittamasta yhden työntekijän siirtoa kuitulinjalta toiseen tehtävään, menettelyn virheellisyys oli niin tulkinnanvarainen, että kanteet työnantajaa ja työnantajaliittoa vastaan hylätty.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Enso-Gutzeit Oy Kuultava Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton välillä 21.3.1984 tehdyssä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

10 § Työpalkat

7. Työntekijälle, joka toimii ns. vuorottajana tai varamiehenä kahta tai useampaa ammattia varten maksetaan parhaimmin palkatun työn mukainen palkka.

Muist.1. Varamiesjärjestelmä edellyttää sellaisten työntekijäin nimittämistä varamiehiksi, jotka joutuvat toimimaan sijaisina kahdessa tai useammassa eri ammatissa.

SOV. Varamies ja ns. vuorottaja

__________________________

Asianosaisliitot ovat 7.5.1979 hyväksyneet muistion, jossa sanotaan muun muassa:

Liittojen välisissä TES-neuvotteluissa on eräinä keskeisinä asioina ollut tulevassa 5-vuorojärjestelmässä tehtaiden käyntivarmuuden turvaaminen työntekijöiden poissaollessa sekä työvoiman tarkoituksenmukainen käyttö.

Liittojen välillä on todettu, ettei eri työaikamuotoja koskevaa käyntiä turvaavaa varamiesjärjestelmää ole tarkoituksenmukaista rakentaa yhtenäisesti koko alaa kattavaksi, vaan se on rakennettava paikalliset olosuhteet huomioonottaen tehdaskohtaisesti. Liitot ovat edelleen olleet yksimielisiä siitä, että useimmissa alan teollisuuslaitoksissa on kysymys hoidettu tyydyttävästi, mutta asiassa on myös esiintynyt tuotantotoimintaa häiritseviä ongelmia. Tästä syystä paikallisten sopijapuolten halutessa parantaa tehtaiden käyntivarmuutta ja työvoiman tarkoituksenmukaista käyttöä liitot suosittelevat jäljempänä esitettyjä periaatteita.

Liitot ovat samana päivänä hyväksyneet yhteisen suosituksen, jossa on todettu muun muassa seuraavaa:

Liitot ovat yhtämieltä siitä, että työkohteissa, joissa se on mahdollista, voidaan sopia odottamattomien poissaolojen varalta työskentelystä vajaamiehityksellä. Tällöin sovittaisiin paikallisesti ennakolta ne työkohteet ja työryhmät, joissa ko. työskentelytapaa sovelletaan. Ellei työryhmän kanssa toisin sovita, voisi tällainen työskentely kestää kunkin työvuoron osalta enintään kaksi vuoroa. Edellä olevalla ei ole tarkoitus muuttaa nykyisin käytössä olevia paikallisesti sovittuja vajaamiehitysjärjestelyjä. Liitot suosittelevat, että paikallisesti sovitaan vajaamiehityksestä edellä mainittujen periaatteiden pohjalta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että EnsoGutzeit Oy:n Kaukopään tehtailla oli 12.10.1979 tehty sopimus kuitulinjan työjärjestelyistä ja palkkauksesta. Sopimuksessa määrättiin muun ohella seuraavaa:

5. Erilaisia vuorotustarpeita varten on vuorossa 1 vaVara- ramies ja 1 varanainen, jotka ovat yhteisiä KL 1:lle miehet ja KL 2:lle. Kun vuorotusta ei ole, on varamies kuitulinja 1:n vuoromestarin käytössä. Vastaavasti on varanainen kuitulinja 1:n vuoromestarin käytössä, ellei vuorotusta ole.

Kuitulinja 2:lla on lisäksi oma varamies, jonka vuorotusalue on kuitulinja 2 ja valkaisukemikaaliasema. Tällä varamiehellä hoidetaan enintään viikon pituiset poissaolot eli toiminta 3:lla miehellä kuitulinja 2:lla kestää korkeintaan viikon. Jos vuorotustarve on yli viikon pituinen, voi KL 2:lle varamiehen tilalle tulla työntekijä jostakin muualta. Palkkaus on tällöin selluloosan II-valmistajan mukainen.

Sanottua sopimusta oli tulkittu 29.6.1983 tehdyllä seuraavalla sopimuksella:

Sovittiin, että:

kaikissa vuoroissa sopimuksen toteuttaminen on samanlaista soveltaen sellaista joustoa, mitä mm. III-vuorossa on tähän mennessä toteutettu.

Työntekijät, jotka kuuluivat jäseninä Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:een, olivat sanotuilla työtaistelutoimenpiteillä pyrkineet painostamaan työnantajaa asiassa, joka kuului työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevan määräyksen perusteella työnantajan päätettäviin asioihin. Ammattiosasto oli menettelyllään tukenut työtaistelutoimenpiteitä.

Työtaistelutoimenpiteistä oli ilmoitettu heti niiden alettua Paperiliiton edustajalle. Liiton edustajiin oli otettu yhteyttä useita kertoja myös 31.3. ja 1.4.1985. Viimeksi sanottuna päivänä Paperiliiton edustaja oli ilmoittanut tuotannon käynnistyvän vasta sitten, kun sairastuneen työntekijän tilalle otettaisiin uusi työntekijä. Metsäteollisuuden Työnantajaliiton käsityksen mukaan Paperiliitto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi eikä lopettamiseksi vaan päinvastoin tukenut työntekijöiden työtaistelutoimenpiteitä. Työtaistelutoimenpiteet olivat vaarantaneet yli 2 000 työntekijän työskentelyn Kaukopään tehtailla.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton ja Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

PAPERILIITON VASTINE

Paperiliitto, jonka esittämään kuultavana oleva Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21 on yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että työntekijät olivat kieltäytyneet työstä kanteessa ilmoitettuina aikoina ja siinä sanotussa laajuudessa kuitenkin eräin tarkennuksin. Työntekijät eivät olleet missään vaiheessa tahallisesti hidastaneet työntekoaan. Mitä tuli pääluottamusmiehen kuitulinja 2:n alasajoa koskevaan kanteessa mainittuun ilmoitukseen, niin hän oli ainoastaan ilmoittanut työnantajan edustajille olettavansa, että jos työnantaja ei muuttaisi käsitystään, työntekijät saattoivat ajaa kuitulinjan alas. Tämä johtui erittäin kärjistyneestä tilanteesta kuitulinja 2:lla. 31.3.1985 aamuvuorossa eräs keitin oli pysähtynyt oksalajittimen tukkoon menemisen vuoksi. Tällöin aamuvuorossa koko keitinpuoli oli joutunut pysähdyksiin. Itse asiassa kysymys ei siten ollut ollut kuitulinjan alasajamisesta vaan siitä, että sitä ei ollut käynnistetty.

Kuitulinja 1:llä ei 30.3.1985 ollut esiintynyt väitettyä jarrutusta. 2.4.1985 tapahtuneeksi väitetyn jarrutuksen osalta voitiin todeta, että tuotannon määrä kuitulinja 2:lla määrättiin hakemittarin kierrosluvun perusteella. Tuona päivänä oli kuitulinjalla ollut teknisiä ongelmia. Ensinnäkin tasotuskiertoa osoittavat laitteet eivät olleet olleet kunnossa. Toisaalta keittimen lämpötiloissa oli ollut suuria vaihteluja. Kun aikaisemmin oli esiintynyt vastaavia teknisiä häiriöitä, oli työnantajakin epäillyt linjan ajattamista täydellä teholla. Tällöin nimittäin keittämisen epäonnistumisen vaara oli erittäin suuri. Esiintyneet viat oli korjattu vasta 3.4.1985.

Vastineessa esitetty vaatimus

Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

PAPERILIITON VASTAKANNE

Paperiliitto on vastakanteessaan lausunut, että Enso-Gutzeit Oy oli rikkonut tietoisesti työehtosopimuksen määräyksiä edellä kerrotulla menettelyllään. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto osaltaan oli laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Vastakanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut, että Enso-Gutzeit Oy tuomitaan hyvityssakkoon työehtosopimuksen 10 §:n 7 kohdan nojalla tehdyn ja työehtosopimuksen osana noudatettavien paikallisten sopimusten rikkomisesta ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto puolestaan hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa rikkomisesta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON VASTASELITYS SEKÄ LIITON JA ENSO-GUTZEIT OY:N VASTINE

Vaatiessaan toimenpiteitä Paperiliiton edustajan puolelta 31.3.1985 työnantajaliiton edustaja oli ilmoittanut, että sopimuksen tulkinnasta voitaisiin neuvotella.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Enso-Gutzeit Oy ovat vaatineet niitä vastaan ajetun kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tehtaan tuotantopäällikkö on todistajana kuulusteltaessa kuvannut kuitulinja 2:n kolmannessa vuorossa sovelletun joustamisen muodostuneen käytännössä sellaiseksi, että jos sen vuoron aikana on varamies ollut vapaana kuitulinja 1:llä, niin hänet on määrätty täydentämään kuitulinja 2:n miehitystä jo ennen kuin seitsemän päivän poissaoloaika on kulunut umpeen. Samanlaista käytäntöä on joustamista koskevan sopimuksen mukaisesti sovellettu sitten muissakin vuoroissa.

Tehtaan pääluottamusmies, jota on kuultu jutussa, on kertonut joustamista koskevan sopimuksen syntyvaiheista, että työntekijät ovat varmistaakseen mahdollisuuden ansaitsemiensa vapaapäivien pitämiseen suostuneet kuitulinja 2:n alueen miehityksessä sellaisiin järjestelyihin, joiden mukaan työntekijät olisivat vapaapäivien aikana valmiit toimimaan kolmen työntekijän miehityksellä. Työnantajalta edellytetyn joustamisen pääluottamusmies on käsittänyt lupaukseksi täydentää vajaa miehitys neljäksi työntekijäksi heti, kun se suinkin olisi mahdollista. Sopimuksesta neuvoteltaessa ei pääluottamusmiehen tietämän mukaan ole sovittu miehityksestä pitkäaikaisten poissaolojen varalta. Hänen kertomansa mukaan asia ei olisi ollut edes erityisemmin esillä.

Selvityksen mukaan kuitulinja 1:llä on tuotanto 30.3.1985 kello 16.30 - 21 välisenä aikana alentunut noin kahdella tonnilla valkaisua kohti. Todistajana kuulustellun vuoromestarin kertoman mukaan linjan suodinpesijöinä ja valkaisijoina työskentelevät työntekijät ovat kysyttäessä myöntäneet tuotannon alentamisen olleen tarkoituksellista. Syyksi tuontannon alentamiseen ovat eräät työntekijät ilmoittaneet kuitulinja 2:lla aiheutuneet erimielisyydet. Kuitulinja 2:n alasajamiset ja kuitulinja 1:llä tapahtunut tuotannon hidastaminen ovat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta, jota on edellä mainituilla sopimuksilla täsmennetty kanteessa tarkoitettujen töiden osalta.

Kuitulinja 2:lla on ollut toimintahäiriöitä myös 2.4.1985. Selvityksen mukaan tuotantoa on alennettu siten, että sen määrää osoittavat hakemittarin kierrosluvut ovat olleet tavanomaisesti käytetyn 17 kierroksen asemesta noin 15 kierrosta. Työnjohtaja on tämän havaittuaan kehottanut työntekijöitä toimintanopeuden lisäämiseen. Työntekijät ovat puolestaan katsoneet, että ajonopeuden lisäämiseen ei ole ollut edellytyksiä, sillä keittimen tasoituskiertoa osoittavat mittauslaitteet ovat rikkoontuneet ja keittimen lämpötilassa on ollut vaihteluja. Kun näin on tosiasiassa tapahtunut, on jutussa jäänyt näyttämättä, että ajonopeuden alentaminen, jota on kestänyt noin 4 - 5 tunnin ajan, olisi tapahtunut työnantajan painostamiseksi vallinneessa erimielisyystilanteessa.

Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n puolelta ei ole ryhdytty toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten työtaistelutoimenpiteiden ehkäisemiseksi. Ammattiosaston ja etenkin syntyneistä erimielisyyksistä työnantajan edustajien kanssa neuvotelleiden pääluottamusmiehen ja osaston toimikuntaan jäsenenä kuuluvan luottamusmiehen olisi pitänyt, kun otetaan huomioon työtaistelutoimien vaikutus koko tehtaan toiminnalle, selvästi saattaa niihin osallistuneiden tiedoksi työtaistelutoimiin ryhtymisen lain ja sopimuksen vastaisuus. Ammattiosasto, joka vastaa luottamusmiesten toimista, on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Asianosaisliittojen edustajien välillä on käyty keskusteluja erimielisyyksien johdosta 1. ja 2.4.1985. Ne ovat etupäässä koskeneet kuitulinja 2:n miehitystä koskevien sopimusten tulkintaa. Kun työehtosopimukseen kohdistuneet työtaistelutoimenpiteet ovat päättyneet jo 1.4.1985, jutussa on jäänyt näyttämättä, että Paperiliitto olisi voinut toimillaan tehokkaasti vaikuttaa työtaistelujen estämiseen. Paperiliitto ei näin ollen ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Paperiliiton Kaukopään osasto n:o 21:n työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Met

säteollisuuden Työnantajaliitolle 13 000 markkaa ja korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 2 800 markalla.

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanne hylätään muilta osin ja Paperiliiton ajama kanne kokonaisuudessaan. Asianosaiset saavat myös muutoin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Silenti, Heiniö, M. Virtanen, Kenraali ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.