Labor court denies employer right to reduce severance pay due to shortened work week under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim that the employer lacked the right to reduce severance pay and unemployment benefits due to a shortened work week. The employer argued that the collective agreement's provisions on employer liability in exceptional situations applied to this scenario, while the union contended that a shortened week is not equivalent to a layoff. The court ruled that the specific collective agreement provisions did not cover this situation, leaving the dispute unresolved between the parties.
Legislator headnote
AI generatedYleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista; Työehtosopimus: Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa ei sovellu lyhennettyyn työviikkoon siirtymiseen, vaan riitakysymys ratkaistaan erikseen.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantajalla ei ollut oikeutta vähentää työntekijöiden irtisanomisajan palkasta lyhennettyyn työviikkoon siirtymistä koskevan ilmoitusajan palkkaa tai lyhennetyn työviikon vapaapäiviltä maksettuja työttömyysavustuksia tai -korvauksia irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen soveltamisohjeen perusteella.(Ään.)
Kantaja Metallityöväen Liitto r.y. Vastaaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Oy Sako-Tikka Ab
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen kesken 30.4.1981 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Yleiset sopimukset STK-SAK
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 6.6.1978.
IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
13 § Säännöllinen työaika
Työajan sijoitus
______
Työtuntijärjestelmä
Mom.2. Työajan alkaminen ja päättyminen sekä tarpeelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.
Tilapäiset muutokset
Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan ennen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei ole kysymys hätätyöstä tai siihen verrattavasta.
Ellei paikallisesti muuta sovita tai ellei työnantaja ole tuotannon teknillisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen puitteissa muuta työaikaa, alkaa työaika päivätyössä klo 7.00 ja päättyy klo 16.00. Työajan kestäessä on tunnin lepoaika.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun ohessa seuraavat määräykset:
8 § Lomautus
Soveltamisohje
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
POIKKEUKSELLISET LOMAUTUSTILANTEET
Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Lomautuksen keskeyttäminen
Lomautus ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeytyminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoilmoitus- ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työsopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.
KANNE
Kanteen perustelut
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei Oy Sako-Tikka Ab:llä ole ollut oikeutta vähentää edellä mainittujen 26 työntekijän irtisanomisajan palkasta lomautusilmoitusajan palkkaa eikä työttömyyskassa-avustusta tai työttömyyskorvausta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Irtisanomissuojasopimuksen soveltamisohjeessa viitattiin työsopimuslain 42 §:n 1 momentin määräykseen. Työoikeutta käsittelevässä kirjallisuudessa oli todettu työsopimuslain 42 §:n 3 momentin määräyksen osalta, että jos työajan lyhennys tai muu vastaava seikka alensi olennaisesti työntekijän ansiota, hänellä oli oikeus käyttää työsopimuslain 42 §:n 1 momentissa säädettyä erityistä irtisanomista. Tätäkin kautta lyhennettyyn työviikkoon sovellettiin lomautusta koskevia määräyksiä. Jos työnantajalla ei ollut oikeutta vähentää mainitussa tilanteesa lomautusilmoitusajan palkkaa eikä lyhennetystä työviikosta johtuvilta vapaapäiviltä maksettuja työttömyysavustuksia ja -korvauksia, johti tämä ratkaisu siihen, että työntekijä sai ylikompensoidun korvauksen irtisanomisajalta, mikäli työntekijä työskenteli lyhennetyllä työviikolla irtisanomisaikana. Hän oli myös edullisemmassa asemassa kuin lomautettu työntekijä vastaavanlaisessa tilanteessa.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Metallityöväen Liitto on vielä lausunut, että irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n soveltamisohjeen kohdan "Lomautus ja lyhennetty työaika" ensimmäisen kappaleen sanamuoto osoitti, että lyhennettyyn työviikkoon siirryttäessä oli noudatettava vain itse lomauttamismenettelyyn liittyviä määräyksiä. Lomautusmenettelyllä tarkoitettiin vain lomautuksen ennakkoilmoitus- ja lomautusilmoitusvelvollisuutta sekä näiden ilmoitusten yhteydessä noudatettavia ilmoitusaikoja. Sen sijaan työnantajan korvausvelvollisuutta koskevat sopimusmääräykset eivät soveltamisohjeen sanamuodon mukaan koskeneet kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Mainittu sopimusmääräys tuli soveltamisohjeeseen nimenomaan siitä syystä, että SAK halusi lomautuksen ennakkoilmoitusaikoja ja lomautusilmoitusaikoja noudatettaviksi myös lyhennettyyn työaikaan siirryttäessä.
Lomautusilmoitusta koskevia määräyksiä oli metalliteollisuudessa sovellettu myös lyhennettyyn työviikkoon. Sen sijaan työnantajan korvausvelvollisuutta lomautustilanteessa koskevia määräyksiä ei ollut sovellettu näissä tapauksissa. Tämä oli käytännössä mahdotonta jo siitä syystä, että irtisanomissuojasopimuksen soveltamisohjeet hyväksyttiin 15.1.1981 ja kanteessa tarkoitettu erimielisyys oli ilmennyt jo vuonna 1982.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Niistä yhtiön yhteensä 26 työntekijästä, jotka ovat 29.1.1982 alkaen tehneet nelipäiväistä työviikkoa, työnantaja on irtisanonut 15 työntekijää 28.10.1982, 10 työntekijää 16.11.1982 ja yhden työntekijän 22.11.1982. Työntekijöiden irtisanomisajat ovat olleet erilaiset riippuen työsuhteen kestoajasta. Kaikkien irtisanottujen osalta lyhennetty työviikko on kestänyt vuoden 1982 loppuun. Työnantaja on vähentänyt näiden työntekijöiden irtisanomisajan palkasta lyhennettyyn työviikkoon siirtymistä koskevan ilmoituksen ilmoitusajan 8-29.1.1982 palkan ja lisäksi marrasja joulukuussa 1982 sattuneiden lyhennetyn työviikon vapaapäivien osalta työntekijäin saamat työttömyysavustukset tai -korvaukset.
Työntekijäpuolen käsityksen mukaan työviikon lyhentämistä ei tässä suhteessa voinut rinnastaa varsinaiseen lomautukseen, joten työnantajalla ei ole ollut sen mielestä oikeutta soveltaa irtisanomissuojasopimuksen 8 §:n 15.1.1981 allekirjoitettujen soveltamisohjeiden kohdasta "Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa" ilmeneviä vähentämissääntöjä.
Näin ollen työnantajan korvausvelvollisuutta eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa koskevat edellä selostetut määräykset eivät koske nyt kysymyksessä olevia kanteessa tarkoitettuja työntekijöitä. Tämä seikka ei kuitenkaan merkitse sitä, että työnantajalla ei olisi millään perusteella oikeutta tehdä irtisanomisajan palkasta vähennystä sen vuoksi, että työntekijälle on suoritettu palkkaa sinä aikana, joka on kulunut lyhennettyyn työviikkoon siirtymisestä tehdystä ilmoituksesta lukien, tai työntekijäin saamia työttömyysavustuksia tai -korvauksia. Tämä irtisanomisen ja työviikon lyhentämisen yhteensattumista koskeva riitakysymys on sopimusmääräyksen puuttuessa ratkaistava työtuomioistuimen mielestä erikseen lain edellyttämällä tavalla, koska siitä ei näytä sovitun asianosaisten kesken.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, ettei Oy Sako-Tikka Ab:llä ole ollut oikeutta suorittaa kanteessa tarkoitettua vähennystä mainittujen 26 työntekijän irtisanomisajan palkasta SAK:n ja STK:n kesken 6.6.1978 tehdyn, irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 15.1.1981 annetuissa soveltamisohjeissa olleen työnantajan korvausvelvollisuutta eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa koskevan määräyksen perusteella.
Sen sijaan työtuomioistuin ei ota kantaa siihen kysymykseen, olisiko tällainen vähentämisoikeus olemassa lain säännösten perusteella.
Enemmälti kanne hylätään.
Asianosaiset saavat asian laatu huomioonottaen pitää jutusta koituneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.
Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Iirola, M. Virtanen, Sariola, Hölttä ja Vertanen.
Eri mieltä olevan jäsen Sariolan lausunto, johon jäsen M. Virtanen yhtyi:
Yhdyn työtuomioistuimen enemmistön päätökseksi tulleeseen mielipiteeseen siltä osin kuin siinä on selvitetty työehtosopimuksen tulkintatilanteeseen johtaneita tapahtumia ja irtisanomissuojasopimuksen sanamuodon merkitystä.
Oy Sako-Tikka Ab:llä on ollut oikeus suorittaa kanteessa tarkoitettu vähennys mainittujen 26 työntekijän irtisanomisajan palkasta SAK:n ja STK:n 6.6.1978 tehdyn, irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 15.1.1981 annetuissa soveltamisohjeissa olleen työnantajan korvausvelvollisuutta eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa koskevan määräyksen perusteella. En ota kantaa siihen, olisiko työnantajalla myös lain säännösten perusteella tällainen vähentämisoikeus.
Näillä perusteilla hylkään kanteen. Asianosaiset saavat asian laatu huomioonottaen pitää jutusta koituneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.