Labor court dismisses strike actions for office staff but fines warehouse union for breach of peace.

Jakelukeskuksen varasto- ja konttorityöntekijöiden lakkojen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa työaikojen järjestämistä koskevassa kysymyksessä ja ne olivat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen työaikaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Varastotyöntekijät olivat myös samassa tarkoituksessa alentaneet työvauhtia. Näyttämättä sen sijaan oli jääänyt, että työaikana pidetty kokous ja ylityöstä kieltäytyminen olisivat käsittäneet työtaistelutoimenpiteen.

Varastotyöntekijöiden ammattiosasto, joka vastasi puheenjohtajansa osallistumisesta lakkoon, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Konttorityöntekijöiden ammattiosasto, jonka edustajat olivat saaneet tiedon jäsentensä lakosta vasta sen päätyttyä, ei ollut laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Kantaja Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y. Vastaaja Liiketyöntekijäin Liitto r.y. Kuultavat Tampereen Varastotyöntekijät r.y. Liiketyöntekijäin Liiton Voiman osasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liiketyöntekijäin Liiton ja toisaalta Kaupan Työnantajaliitto KTL:n sekä Suomen Liikeväen Liitto r.y:n ja Handels och Industritjänstemannaförbundet r.f:n välillä 3.5.1984 tehdyssä myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.

6 § Työaika 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Työviikko alkaa maanantaina, mikäli paikallisesti ei toisin sovita.

3. Jos säännöllinen työaika etukäteen määrättyinä viikonpäivinä on kahdeksaa tuntia lyhyempi, voidaan sitä muina saman viikon päivinä pitentää vastaavasti, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla ja edellä 1.

kohdassa mainittua viikkotuntien enimmäismäärää lisäämättä.

Työntekijän pyynnöstä on edellä mainittu työajan vuorokautinen pitennys tasattava vastaavan pituisena vuorokautisena lyhennyksenä, mikäli tämä voidaan hankaluuksitta yrityksen työaikajärjestelyn puitteissa toteuttaa.

4. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pitentää myös tilapäisesti, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla, edellyttäen, että siitä etukäteen sovitaan. Tällöin tulee viikkotuntien lukumäärän, joka minään viikkona ei saa ylittää 48 tuntia, tasoittua enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin 40 tuntiin. Tätä ja edellä 3. kohdassa mainittua säännöllisen työajan pitennystä saadaan käyttää myös yhtäaikaa, mikäli tästä on etukäteen sovittu. Työntekijän tai hänen edustajansa pyynnöstä on työnantaja velvollinen antamaan selvityksen, josta käy ilmi työajan tasaaminen laissa säädettyyn enimmäismäärään.

5. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tällöin ei säännöllinen työaika kuitenkaan saa ylittää 48 tuntia viikossa.

6. Edellä olevista lainmääräyksistä poiketen allekirjoittajajärjestöt ovat kuitenkin sopineet kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain (400/78) 5 §:n mukaisessa järjestyksessä seuraavaa:

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 40 tuntia enintään 18 viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Kahdeksan säännöllisen työtunnin ylittäviä työpäiviä käytettäessä näitä kuitenkaan ei saa olla kolmen viikon jaksossa kuutta enempää eikä säännöllinen työaika saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Osapuolet toteavat, että työaikajärjestelyt tulee suunnitella ensisijaisesti käyttäen enintään 8 tunnin pituista vuorokautista työaikaa. Yli 8 tuntisen vuorokautisen työajan käyttö voi tulla kyseeseen ottaen huomioon edellä mainitut rajoitukset toimipaikan aukioloajoista johtuvista syistä tai töiden järjestelyjen perustellusti niin vaatiessa.

25 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista 1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huomioon, mitä keskusjärjestöjen välillä erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovitaan.

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Liiketyöntekijäin Liiton sekä toisaalta Kaupan Työnantajaliitto KTL:n ja Suomen Liikeväen Liiton ja Handels- och Industritjänstemannaförbundetin välillä 3.5.1984 tehdyn konttorityöntekijöiden työehtoja koskevan työehtosopimuksen 2 §:n 1 momentissa ja 23 §:ssä on samansisältöiset määräykset kuin edelle jäljennetyissä myyjien ja varastotyöntekijöiden työehtoja koskevan työehtosopimuksen 2 §:n 1 momentissa ja 25 §:ssä, minkä lisäksi sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

6 § Työaika 1. Säännöllinen työaika on enintään 37,5 tuntia viikossa lukuun ottamatta niitä tehtäviä ja työpaikkoja, joissa on jatkuvasti noudatettu 40 tunnin viikoittaista työaikaa. Yrityksen palvelukseen astuvan uuden työntekijän säännöllinen työaika määräytyy sen perusteella, mitä työaikaa noudatetaan samanlaisessa tai vastaavanlaatuisessa tehtävässä.

2. Työviikko alkaa maanantaina, mikäli paikallisesti ei toisin sovita.

3. Jos säännöllinen työaika etukäteen määrättyinä viikonpäivinä on kahdeksaa tuntia lyhyempi, voidaan sitä muina saman viikon päivinä pitentää vastaavasti, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla ja edellä 1. kohdassa mainittua viikkotuntien enimmäismäärää lisäämättä. Työntekijän pyynnöstä on edellä mainittu työajan vuorokautinen pitennys tasattava vastaavan pituisena vuorokautisena lyhennyksenä, mikäli tämä voidaan hankaluuksitta yrityksen työaikajärjestelyn puitteissa toteuttaa.

4. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pitentää myös tilapäisesti, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla, edellyttäen, että siitä etukäteen sovitaan. Tällöin tulee viikkotuntien lukumäärän, joka minään viikkona ei saa ylittää 48 tuntia, tasoittua enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona keskimäärin 1. kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan.

5. Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tällöin ei säännöllinen työaika kuitenkaan saa ylittää 48 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä:

___________________

Edellä sanotusta huolimatta voidaan liukuvaa työaikaa sovellettaessa pitentää vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään yhdeksään tuntiin.

Liiketyöntekijäin Keskusliitto LTK r.y:n, Akava r.y:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 5.6.1984 allekirjoitetussa hyvityssakkojen enimmäismäärien korotuksia koskevassa pöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

Valtioneuvoston tehtyä periaatepäätöksen hallituksen esityksestä eduskunnalle työehtosopimuslain muuttamiseksi, siten, että työehtosopimuslain 7 - 9 §:n mukaisia hyvityssakkoja korotetaan ja valtioneuvosto valtuutetaan tarkistamaan näitä 3-vuotiskausittain, ovat alla mainitut keskusjärjestöt sopineet yhteisten työehtosopimusalojensa osalta seuraavaa.

Hyvityssakkojen enimmäismäärien korotukset toteutetaan yhteisillä työehtosopimusaloilla siten, etteivät niiden nykyiset markkamääräiset suhteet muutu ja että yksittäiseen työnantajaan ja paikalliseen ammattiyhdistykseen kohdistuvien hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat samat. Jos nämä periaatteet johtaisivat joltain osin hyvityssakkojen alentumiseen, neuvotellaan keskusjärjestöjen välillä sen aiheuttamista toimenpiteistä.

Edellä oleva koskee sekä lailla tapahtuvia hyvityssakkojen korotuksia että niiden myöhempiä tarkistuksia, ellei keskusjärjestöjen välillä muuta sovita.

Todettiin, että em. periaatteet merkitsevät, jos 1. kappaleessa mainitut hyvityssakkojen korotukset lailla toteutuvat, sitä, että paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat laista poikkeavasti 10.000 mk.

Tämän sopimuksen määräykset tulevat voimaan samanaikaisesti kun 1. kappaleessa lainmuutos hyvityssakkojen korottamisesta. Tämä sopimus sitoo niitä keskusjärjestöjen jäsenliittoja, jotka eivät ole 20 päivään kesäkuuta 1984 mennessä ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

KANNE

Kanteen perustelut

Edellä mainitun työnseisauksen päättymisen jälkeen olivat työpaikalla työskentelevien työntekijöiden luottamusmiehet kirjallisesti vaatineet työnantajalta työaikakysymystä koskevien neuvottelujen käynnistämistä pikaisesti. Luottamusmiesten allekirjoittamassa kirjeessä oli muun muassa todettu, että he vaativat neuvottelujen käynnistämistä mahdollisimman nopeasti ja kuitenkin viimeistään toukokuun 10 päivään mennessä, jotta he pystyisivät takaamaan työrauhan. Luottamusmiehet olivat näin ollen uhanneet työnantajaa uudella työtaistelulla painostaakseen työnantajaa haluamaansa ratkaisuun työaikakysymyksessä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Kaupan Työnantajaliitto KTL, joka jutun pääkäsittelyssä on luopunut haastehakemuksessa Liiketyöntekijäin Liittoa vastaan esittämästään hyvityssakkovaatimuksesta, on vaatinut Tampereen Varastotyöntekijät r.y:n ja Liiketyöntekijäin Liiton Voiman osaston tuomitsemista työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Varaston työajoista oli neuvoteltu E-Osuuskunta Ekan pääkonttorissa Helsingissä 13.5.1985, jolloin oli sovittu neuvottelujen jatkamisesta Tampereella 17.5.1985. Työntekijäliiton neuvotteluedustaja oli soittanut asiasta työpaikan luottamusmiehelle 14.5.1985 kello 9 ja kertonut sovitusta neuvottelujen jatkamisesta. Samalla liiton edustaja oli kieltänyt työntekijöitä ryhtymästä mihinkään työtaistelutoimenpiteisiin.

Työnantajan edustaja oli pitänyt työpaikalla 14.5.1985 tiedotustilaisuuden, jonka aikana varastotyöntekijät olivat saaneet sellaisen käsityksen, että työnantajan edustaja ei halunnut neuvotella asiasta. Varastotyöntekijät olivat poistuneet työpaikalta välittömästi tiedotustilaisuuden päätyttyä noin kello 11. Luottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja eivät olleet kyenneet estämään tätä. Koska konttorityöntekijöidenkin työaikoihin oli suunniteltu tehtäväksi muutoksia, olivat hekin poistuneet työpaikalta kello 11.30. Kantajan ilmoittama työnseisauksista aiheutunut vahingon määrä oli perusteeton.

Liiketyöntekijäin Liiton Voiman osaston jäsenmäärä oli noin 1 000, joista työtaisteluun 14.5.1985 oli osallistunut 13 jäsentä. Mainitun ammattiosaston puheenjohtaja, joka ei työskennellyt kanteessa tarkoitetulla työpaikalla, oli saanut tiedon työnseisauksesta vasta seuraavana päivänä, eikä hän näin ollen ollut voinut tehdä asian hyväksi mitään, koska työtaistelu jo oli päättynyt. Tampereen Varastotyöntekijät r.y:n jäsenmäärä oli noin 400, joista noin 40 oli osallistunut kanteessa mainittuihin työnseisauksiin.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Liiketyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä Liiketyöntekijäin Liiton Voiman osaston osalta. Koska työnantaja oli itse myötävaikuttanut työnseisausten syntymiseen, tulisi tämä ottaa huomioon päätettäessä mahdollisista seuraamuksista Tampereen Varastotyöntekijät r.y:n osalta.

KANTAJAN VASTASELITYS

Työaikaneuvottelujen ollessa käynnissä olivat varaston keräilytehtävissä olevat työntekijät lisäksi järjestelmällisesti kieltäytyneet ylityön tekemisestä. Myös määräaikaisessa työsuhteessa olevat kesäloma-apulaiset ja osa-aikatyöntekijät olivat kieltäytyneet ylitöistä. Työnantajan edustajan tiedusteluihin kesäloma-apulaiset ja osa-aikatyöntekijät olivat vastanneet, että muiden työntekijöiden taholta heille oli sanottu, että ylitöitä ei saanut tehdä.

Varaston keräilytehtävissä oli toukokuun 1985 aikana myös esiintynyt selvää työvauhdin tahallista hidastamista. Varastossa seurattiin säännöllisesti työn suoritusastetta muun muassa sen vuoksi, että osalle työntekijöistä maksettiin niin sanottua suoritepalkkaa. Jakelukeskuksen varaston suoritusaste oli vuonna 1985 ollut selvästi laskeva. Samoin teollisuuselintarvikkeiden keräilyaste oli ollut aleneva. Myöskään yksittäisten työntekijöiden työn suoritusaste ei ollut ollut lähelläkään normaalijoutuisuutta, vaan se oli ollut kaiken aikaa laskeva. Erityistä laskua oli tapahtunut huhti-toukokuun aikana. Tahallisesta työvauhdin hidastamisesta oli huomautettu ammattiosaston edustajille 29.5.1985 pidetyssä neuvottelussa. Tuolloin läsnä olleet varastotyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja ja varaston varaluottamusmies olivat vain luvanneet viedä työnantajan terveiset työntekijöille.

Ylitöistä kieltäytymisen ja työvauhdin tahallisen jarruttamisen seurauksena oli noin 10 % jakelukeskuksen teollisuuselintarviketoimituksista jäänyt toimittamatta. Teollisuuselintarvikkeet muodostivat jakelukeskuksen liikevaihdosta noin 50 %. Työtaistelutoimenpiteistä aiheutunutta liikevaihdon menetystä ei voitu myöhemmin toimenpitein korvata. Se, että osa tavaratoimituksista oli jäänyt toimittamatta, oli aiheuttanut taloudellisia tappioita myös E-ryhmän vähittäiskauppatoiminnassa. Jarrutuksen ja ylityökiellon johdosta oli tavaratoimituksia jäänyt toimittamatta 27.5.1985 20 toimipaikkaan, 28.5. 29 toimipaikkaan, 29.5. 24 toimipaikkaan ja 30.5. 32 toimipaikkaan.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Liiketyöntekijäin Liitto on vielä lausunut, että se seikka, että jakelukeskuksesta ei kaikkina päivinä mahdollisesti ollut pystytty toimittamaan myymälöille kaikkia toimituksia oli johtunut epätarkoituksenmukaisista työajoista. Varaston suoritusasteen aleneminen oli alkanut jo helmikuussa, jolloin uudet työajat oli otettu käyttöön. Työpaikalla ei myöskään ollut tehty mitään yhteistä päätöstä ylitöistä kieltäytymisestä. Ennen toukokuun loppua ei työntekijöitä ollut pitkään aikaan aikaisemmin edes pyydetty ylitöihin. Jos järjestäytymättömät kesäapulaiset kieltäytyivät ylitöiden tekemisestä, ei ammattiosasto voinut asialle mitään.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Kaupan Työnantajaliitto on vaatinut Tampereen Varastotyöntekijät r.y:n ja Liiketyöntekijäin Liiton Voiman osaston velvoittamista korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen tuomion julistamispäivästä lukien.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Myös osuuskunnan Länsi-Suomen jakelukeskuksen 13 konttorityöntekijää, jotka ovat Liiketyöntekijäin Liiton Voiman osaston jäseniä, on poistunut loppupäiväksi työpaikalta 14.5.1985 kello 11.30. Konttorityöntekijöiden työstä poistumisen syyksi on vastaajaliitto ilmoittanut sen, että työnantaja on suunnitellut muutoksia myös konttorityöntekijöiden työaikoihin. Konttorityöntekijöiden työaikoja koskevien neuvottelujen on ilmoitettu edelleen olevan kesken.

Edellä selostetut varastotyöntekijöiden ja konttorityöntekijöiden lakot, joiden tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa työaikojen järjestämistä koskevassa kysymyksessä, ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimusten työnjohto-oikeutta ja työaikaa koskeviin määräyksiin. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että kanteessa tarkoitetulla 26.4.1985 aamulla työaikana järjestetyn kokouksen pitämisellä, josta edellisenä päivänä on ilmoitettu työnantajan edustajalle ja johon hänen pyynnöstään myös työntekijäliiton aluetoimitsija on osallistunut, olisi ollut tarkoitus painostaa työnantajaa työaikakysymyksessä. Kokous ei siten ole käsittänyt työtaistelutoimenpidettä.

Varaston keräilytehtävissä toimivat työntekijät ovat 28.5.1985 kieltäytyneet tekemästä ylityötä. Myös ammattiosastoon kuulumattomat kesäloma-apulaiset ja osa-aikatyössä olevat vuorottajat ovat tuona päivänä kieltäytyneet jäämästä ylityöhön. Selvityksen mukaan varastossa ei muutamaan kuukauteen sitä ennen ole tarvittu työntekijöitä ylitöihin. Jutussa ei ole näytetty, että ylitöiden tekemättä jättäminen olisi perustunut osaston tai työntekijöiden yhteisesti tekemään päätökseen. Näissä oloissa ja kun ylitöihin ei työntekijöitä ole sen jälkeen edes pyydetty, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että ylityöstä kieltäytymiset olisivat muodostuneet työtaistelutoimeksi.

Työnantaja on ilmoittanut Tampereen Varastotyöntekijät r.y:n puheenjohtajalle sekä varaston varaluottamusmiehelle työvauhdin hidastamisesta 29.5.1985 pidetyssä neuvottelussa. Ammattiosaston edustajien ei kuitenkaan tämän johdosta ole selvitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi ja saadakseen jäsenensä luopumaan työtaistelutoimenpiteistään. Tampereen Varastotyöntekijät r.y. vastaa lisäksi puheenjohtajansa osallistumisesta 14.5.1985 toimeenpantuun lakkoon. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että hän olisi osallistunut työvauhdin hidastamiseen. Kun Liiketyöntekijäin Liiton Voiman osaston edustajille tieto 14.5.1985 toimeenpannusta konttorityöntekijöiden lakosta on tullut vasta lakon päättymisen jälkeisenä päivänä, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Liiketyöntekijäin Liiton Voiman osasto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin kanteen enemmälti hyläten harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, huomioon ottaen keskusjärjestöjen välillä 5.6.1984 laaditun pöytäkirjan määräykset hyvityssakkojen korotusten toteuttamisesta, tuomita Tampereen Varastotyöntekijät r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Kaupan Työnantajaliitolle 4 500 markkaa ja velvoittaa Tampereen Varastotyöntekijät r.y:n korvaamaan Kaupan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla 16 prosentin korkoineen tästä päivästä lukien.

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, Sariola, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.