Labor court dismisses claim that university degree counts as service time when job qualification wasn't formally defined in guidelines.

Virkaehtosopimuksen soveltamisohjeiden mukaan ei viranhaltijan koulutusta voitu lukea hyväksi palvelulisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa, ellei kysymyksessä olevaa koulutusta ollut vaadittu viran kelpoisuusehdoissa.

Kun kotiteollisuuskoulun yleisaineiden opettajan kelpoisuutta ei ollut vahvistettu soveltamisohjeissa edellytetyin tavoin, ei kotiteollisuuskoulun yhteiskuntatiedon ja äidinkielen päätoimisella tuntiopettajalla ollut oikeutta lukea suoritettua korkeakoulututkintoa hyväksi palvelulisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa.

Kantaja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Vastaaja Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kuultava Kouvolan kaupunki

TUOMIO

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sekä toiselta puolen Akava r.y:n ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y:n välillä 27.4.1983 allekirjoitetussa kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, jota kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n 29.6.1983 allekirjoittaman virka ja työehtosopimukseksi katsottavan valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hyväksymistä koskevan pöytäkirjan mukaan noudatetaan asianosaisten välillä 1.6.1983 lukien, on muun ohella seuraavat määräykset:

2. luku

PALKKAUS

35 §

Päävirassa olevan vakinaisen viranhaltijan palkkaus

1 mom. Päävirassa olevan vakinaisen viranhaltijan palkkana ovat säännönmukaisesti viran peruspalkka ja palvelulisät tähän virkaehtosopimukseen liittyvän Y- tai C-palkkataulukon tai -taulukoiden mukaisina.

36 §

Palvelulisä

2 mom. C-taulukon palkkaluokkien C 25 - 54 mukaista palkkaa saava päävirassa oleva vakinainen viranhaltija saa palvelulisää 1, 3, 5, 8 ja 11 vuoden palveluksen jälkeen siten, että palvelulisien prosenttimäärät ovat 6, 6, 5, 5 ja 5 peruspalkan, kalliinpaikanlisien sekä 1.3.1983 lukien edellisten palvelulisien yhteismäärästä.

37 §

Palvelulisään oikeuttava palvelusaika

1 mom. Viranhaltijan palvelulisään oikeuttavaan palvelusaikaan on luettava, jollei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu, se aika, jonka hän 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa virka- tai työsopimussuhteessa

1) oman tai muun kunnallisen työnantajan palveluksessa

2) muun kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen julkisyhteisön palveluksessa virkaansa kuuluvia tehtäviä vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä viranhoidossa, kuitenkin yhteensä enintään seitsemän vuotta.

2 mom. Palvelusvuosia laskettaessa oikeuttaa Y 31 ja C 54 sekä niitä alemmissa palkkaluokissa virkaan vaadittava koulutustaso yhteen palvelusvuoteen, jos viranhaltijalla on koulumuotoisesti suoritettu kaksivuotinen kouluasteinen ammatillinen koulutus tai yksivuotinen opistoasteinen tutkinto ja kahteen palvelusvuoteen, jos viranhaltijalla on korkeakoulututkinto tai vähintäin kaksivuotinen tutkinto opistoasteisesta tai siihen rinnastettavasta oppilaitoksesta.

Liite n:o 17

____________

/Kunnallinen yleinen virkaehtosopimus 1983

YHTEISET MÄÄRÄYKSET

2 § PÄÄTOIMINEN TUNTIOPETTAJA

1 mom. Päätoimisella tuntiopettajalla, jonka palkkioperusteen palkkaluokka määräytyy C 25 - 54 palkkaluokan perusteella on oikeus palvelulisään samojen perusteiden mukaan kuin opettajanviran haltijalla. Palvelulisää maksetaan päätoimisen tuntiopettajan tuntipalkkion siltä tuntien määrältä, joka vastaa vastaavan viranhaltijan opetusvelvollisuuden tuntimäärää ja mikäli päätoiminen tuntiopettaja opettaa tätä vähemmän, todellisen tuntimäärän mukaiselta tuntimäärältä, kuitenkin vähintään päätoimisuuden edellyttämältä tuntimäärältä.

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

2.4.5. Koulutuksen huomioon ottaminen palvelulisissä (37 § 2 mom.)

Palvelusvuosia laskettaessa on 1.10.1982 alkaen Y 31 ja C 54 ja sitä alemmissa palkkaluokissa virkaan vaadittava koulutustaso oikeuttanut yhteen tai kahteen palvelulisään oikeuttavaan palvelusvuoteen. Sopimuksen tarkoittama koulutus hyväksytään palvelusajaksi ainoastaan, mikäli tietyntasoista koulutusta on vaadittu viran kelpoisuusehdoissa. Viran kelpoisuusehdot ilmenevät yleensä laista tai asetuksesta, ohje- tai johtosäännöstä tai viran perustamispäätöksestä. Mikäli kelpoisuusehtoja ei ole täten määritelty ja viran täyttävä viranomainen julistaa viran haettavaksi asettaen samalla tietyt koulutusvaatimukset kelpoisuusehdoiksi, pidetään myös näitä 37 §:n 2 momentissa tarkoitettuina virkaan vaadittavina koulutusehtoina. Työsuhteisen henkilön kelpoisuusehdot määräytyvät vastaavilla tavoilla ja koulutusvaatimukset saattavat tällöin ilmetä myös toimeen valitsevan toimielimen hakuilmoituksessa asettamista kelpoisuusehdoista.

Korkeakoulututkinto tai vähintään kaksivuotinen opistoasteinen tutkinto

Sopimusmääräyksen mukaan korkeakoulututkinto tai vähintään kaksivuotinen tutkinto opistoasteisessa tai siihen rinnastettavassa oppilaitoksessa tuottaa oikeuden kahteen palvelusvuoteen. Vähintään kaksivuotisia opistotasoisia tutkintoja suoritetaan esimerkiksi teknillisissä opistoissa ja kauppaopistoissa. Kaksivuotisen opistotasoisen tutkinnon lisäksi myös siihen rinnastettavassa oppilaitoksessa suoritettu kaksivuotinen tutkinto tuottaa oikeuden kahteen palvelusvuoteen. Tällöin tähän ryhmään kuuluvat mm. teknillisessä koulussa suoritettu teknikon tai sairaanhoito-oppilaitoksessa suoritettu sairaanhoitajan tutkinto. Korkeakoulussa suoritettu tutkinto tuottaa aina oikeuden kahteen palvelusvuoteen tutkintoon vaadittavan koulutusajan pituudesta riippumatta.

Kelpoisuusehtojen tulee olla täsmällisesti määriteltyjä

Koulutus otetaan palvelulisämääräysten perusteella huomioon ainoastaan mikäli se on alussa selostetulla tavalla kelpoisuusehdoissa vaadittu. Mikäli viranhaltijalla on tietty koulutus, mutta tätä ei ole vaadittu kelpoisuusehdoissa, ei ko. koulutus siis ole palvelulisään oikeuttava.

Jos virkaan ei ole lainkaan vahvistettu muodollisia kelpoisuusehtoja, mutta hakuilmoituksessa kuitenkin on edellytetty jonkin (esimerkiksi kauppakoulun) tutkinnon suorittamista, riippuu vaaditun koulutustason palvelulisiin oikeuttavaksi hyväksyminen siitä, missä järjestyksessä kelpoisuusehto on asetettu. Jos viran täyttävä viranomainen on asettanut kelpoisuusehdon päättäessään julistaa viran haettavaksi, on kelpoisuusehto katsottava virkaan vaadittavaksi kelpoisuusehdoksi. Jos kelpoisuusehto on sen sijaan esitetty hakuilmoituksessa toivomusluontoisena ilman em. virallista käsittelyä, ei koulutusta voida hyväksyä palvelulisiin.

Viran muodollisena kelpoisuusehtona voi olla esim. "soveltuva koulutus". Viran muodolliset kelpoisuusehdot ovat kuitenkin tällöin liian yksilöimättömät, jotta koulutus voitaisiin hyväksyä palvelulisään oikeuttavaksi. Kelpoisuusehdoista ei tällöin käy ilmi edes sitä koulutuksen tasoa, jota virkaan edellytetään. Jos tällaisessa tapauksessa on hakuilmoituksessa täsmennetty kelpoisuuteen vaadittava koulutus ilmoituksin, mikä tutkinto katsotaaan ao. alan ammatilliseksi peruskoulutukseksi, on kysymyksessä vain toivomuksen luontoinen ilmoitus, jos täsmennyksen on tehnyt alempi viranomainen kuin se viranomainen, joka on vahvistanut muodolliset kelpoisuusehdot. Mikäli viran täyttävä viranomainen päätöksen perusteella on täsmentänyt hakuilmoituksessa kelpoisuusehtoja, luetaan koulutus palvelulisään oikeuttavaksi. Tilanteet, joissa viran täyttävä viranomainen voi asettaa kelpoisuusehtoja, lienevät toimivaltaisuussyistä harvinaisia.

Mikäli kelpoisuusehtona olisi esim. "soveltuva alan ammatillinen koulutus", on koulutusvaatimusta pidettävä tasonsa puolesta siten yksilöitynä, että koulumuotoisesti kaksivuotisen ammattikoulun suorittaneelle luetaan palvelulisään oikeuttavaksi ajaksi yksi vuosi.

KANNE

Kanteen perustelut

Koska ammattikasvatushallituksella oli asetukseen perustuva oikeus valvoa, että opettajilla oli ammattikasvatushallituksen riittäviksi katsomat tiedot ja taidot ja koska ammattikasvatushallitus oli kyseisessä tapauksessa edellyttänyt, että opettaja oli suorittanut korkeakoulututkinnon, oli Kouvolan kaupungin kotiteollisuuskoulun äidinkielen ja yhteiskuntatiedon tuntiopettajan tehtävään vaadittavana koulutustasona pidettävä korkeakoulututkintoa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut, että Paula Vääräselle tulee lukea kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 37 §:n 2 momentin mukaisesti palvelusaikalisään oikeuttavaksi ajaksi virkaan vaadittavana koulutustasona korkeakoulututkinnosta kaksi vuotta takautuvasti 1.10.1983 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kotiteollisuuskoulun yleisaineiden opettajan viran muodollisia kelpoisuusehtoja ei ollut missään määritelty. Tämä ilmeni muun muassa kanteessa mainitusta ammattikasvatushallituksen 30.5.1983 päivätystä kirjeestä, jossa oli todettu, että päätös kelpoisuuksista toivottiin saatavan lukuvuoden 1983-1984 aikana. Samoin tämä seikka ilmeni kanteessa mainitusta ammattikasvatushallituksen kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle 10.7.1984 antamasta lausunnosta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on pyytänyt kanteen hylkäämistä kunnalliseen virkaehtosopimukseen perustumattomana.

KANTAJAN VASTASELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Virkaehtosopimuksen liitteen n:o 17 yhteisten määräysten 2 §:n mukaan on päätoimisella tuntiopettajalla, jonka palkkioperusteen palkkaluokka määräytyy C 25-54 palkkaluokan perusteella, oikeus palvelulisään samojen perusteiden mukaan kuin opettajanviran haltijalla.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen.

Jutun laatuun katsoen saa kunnallinen sopimusvaltuuskunta kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Peltola, Metsäpelto, Sariola, P. Virtanen ja Keijonen.

Tuomio oli yksimielinen.